Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteensä 230 turkinkielistä kuvakirjaa. Saat ne esille klikkaamalla HelMet aineistohaun http://www.helmet.fi etusivulla kohtaa tarkenna halua. Kirjoita hakuruutuun kuvakirjat ja valitse alasvetolaatikosta kieleksi turkin kieli.
Voit varata kuvakirjoja lähetettäväksi mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteeseen, jos niitä ei ole omassa lähikirjastossasi. Lastenkirjoista ei peritä varausmaksua.
Kun olet teoksen tietueessa...
http://helmet.fi/search~S9*fin?/Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=v%C3%A4ts%C3%A4ri/1%2C2%2C2%2CB/frameset&FF=Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&1%2C1%2C
...pääset kyllä tekemään varauksen ihan tavalliseen tapaan ylhäältä vasemmalta kohdasta "varaa". Sitä kohtaa painamalla järjestelmä pyytää sinua sitten kirjoittamaan kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnusluvun. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta näyttämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen. Sen jälkeen valitaan vielä "...
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur) on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Tuntemattoman sotilaan (Okänd soldat) käänsi ruotsiksi Nils-Börje Stormbom 1957. Kirjasta on otettu useita painoksia. Vuoden 1993 painoksen on kustantanut Wahlström & Widstrand.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tuollaisen listan saa näkyviin HelMet-haulla osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X. Kirjoita hakukenttään ** (eli kaksi tähtimerkkiä). Valitse kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Elokuvat”. Klikkaa ”Hae”, niin hakutulokseksi ilmestyy lista kaikista HelMet-kirjastojen lainattavista elokuvista, olivatpa ne sitten VHS-kasetteja, DVD-levyjä tai BD-levyjä. Listaan tosin näyttää tulevan mukaan sellaisiakin elokuvia, joita ei ole kirjastossa enää yhtään kappaletta jäljellä.
Kaivattu kirja voisi olla Suomen kansan kummitusjuttuja sekä muita myytillisiä tarinoita (Osuuskunta Käyttökuva, 1980), jossa on Hannu Virtasen kertomia ja kuvittamia tarinoita Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta.
Aarretta haltijakissan kanssa etsitään tarinassa Aarnivalkea. Tuopiksi teetetystä hopeaesineestä, jota sen alkuperäinen omistaja ilmaantuu vaatimaan kuolemansa jälkeen, kerrotaan tarinassa Hopeasaapas.
meille Keskiskirjastoihin pitää ottaa oma kortti, ainakin nykykäytännön mukaan. Eli voit ottaa kortin mistä tahansa keskikirjastojärjestelmään kuuluvasta kirjastosta https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kirjastot;jsessionid=1D6D8D9E54… , ja se toimii tämän jälkeen tuon listauksen mukaisissa kunnissa.
Helsingin kaupunginkirjaston arvoihin kuuluu sananvapaus, ja sananvapauteen kuuluu myös se, että kokoelmissa on myös sellaista aineistoa, joiden edustamat mielipiteet eivät ole yleisen mielipiteen – mitä se sitten tarkoittaakaan – mukaisia. Se koskee niin uskonnollista kuin poliittista aineistoa, samoin myös esimerkiksi vaihtoehtolääketiedettä ja erilaisia salaliittoteorioita esitteleviä kirjoja. Niitä on kirjaston kokoelmissa, mutta luonnollisestikään ne eivät itsessään edusta kirjaston näkemystä. Propagandaksi joku voi sellaisetkin kirjat tulkita ja väittää, että pitämällä vaikkapa ”Raamatun” kokoelmissamme tuemme kristillistä propagandaa.
Kirjaston arvoihin kuuluu myös sivistys. Itse en kuitenkaan näkisi, että sensuuri ja kirjojen...
Tulostimet ovat melko pieniä, joten tulosteen koko ei voi olla kovin suuri n. 20x20 cm.
Tulostuakoko vaikuttaa jyös aikaan. Tuloste pitää saada valmiiksi kirjaston aukioloaikana, joten kovin isoa projekstia ei kannata tehdä yhtenä kappaleena.
Monet mallinnusohjelmat kertovat arvioidun tulostusajan esim Thingiversestä löydät valmiita malleja aikoineen.
Ensimmäiselle yritykselle kannattaa varata koneen lisäksi opastaja. puh. 0438 2711 85
Vinkkejä 3D tulostukseen löydät Helmetin Paja-sivuilta:http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
3D-tulostuksen pikaohje
1.Suunnittele esineesi mallinnusohjelmalla tai etsi valmis tulostusmalli verkosta (vinkkejä alla linkkilistassa). Tulostettavat mallit ovat .stl- tai .obj-...
Suomeksi ao. yhtyeestä löytyy valitettavan vähän tietoa. Jake Nymanin Rocktieto-kirjassa on parin sivun juttu.
Yhtyeestä on kyllä kirjoitettu ainakin pari kirjaa englanniksi, mutta näitäkään i Suomen kirjastoista tunnu löytyvän. Monessa (engl. kielisessä) popomusiikin hakuteoksessa on laajahkoja artikkeleita the Mamas & the Papas -yhtyeestä (esim. Encyclopedia of popular music). Ja tietenkin Internet on hyvä tiedonlähde. Mm. AMG All Music -sivuilta löytyy tietoa yhtyeestä (http://allmusic.com/cg/x.dll), samoin Rolling Stone -lehden sivuilta (http://www.rollingstone.com/sections/artists/text/artistgen.asp?afl=&Lo…)
Hyviä kirjallisuudenystävän sivuja verkossa ovat esim. seuraavat:
http://www.kirjastot.fi - kirjallisuusarvosteluja, lukuvinkkejä ym.
http://www.satakirjaa.fi - Ylen, Suomen kirjasäätiön ja Kirjakauppaliiton toteuttama kampanja v:lta 1999, 100 valittua kirjaa 1000 vuodelta. Kirjalista löytyy myös Jyväskylän pääkirjastosta
http://booknet.cultnet.fi/huomaa - kirjallisuuspalkinnot, Mitä suomi lukee ym.
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm - Makupalojen monipuoliset kirjalllisuusaiheiset linkit
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit...
Kyseessä näyttäisi kirja- ja nettilähteiden perusteella olevan jokin juoksuhämähäkkien heimoon (Lycosidae) kuuluva laji. Kuvan yksilö on naaras, sillä sen takaruumiin erikoiselta näyttävä muoto johtuu sen mukanaan kantamista poikasista. Juoksuhämähäkkinaaraat kuljettavat mukanaan ensin munasäkkiä ja sittemmin kuoriutuneita poikasia. Suomessa tavataan noin 50 eri juoksuhämähäkkilajia yhdeksästä eri suvusta. Tarkan lajin määrittäminen kuvan perusteella on vaikeaa.
Kaaro, Jani: Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Harry Nyström, Harryn kotisivut: http://www.harrynystrom.net/lycosidaematrix.html
Jørgen Lissnerin The Spiders of Europe and Greenland -sivusto: http://www.jorgenlissner.dk/Lycosidae.aspx
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/...
Kyseisestä aiheesta ei ihan helposti löydy runsaasti materiaalia. Parasta olisi mennä Tampereen kaupunginkirjastoon tai Tampereen yliopiston kirjastoon tutkimaan eri tietokantoja ja lähteitä. Kirjastonhoitajilta saa siihen apua.
Muista kirjastoista voi sitten tarpeen tullen tehdä kaukopalvelutilauksia.
Yliopistokirjastoista esim. Jyväskylästä löytyy kyseisestä aiheesta enemmän aineistoa. Kaukopalvelutilaukset maksavat korkeintaan muutamia kymmeniä markkoja.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kuitenkin teos Teknologiakompetenssi: teknologiakasvatuksen uudistamishankkeita peruskoulussa ja lukiossa. Tekijä on Matti Parikka. Toinen teos, josta voisi olla hyötyä on Teknologiakasvatuksen tulevaisuuden näköaloja, julkaisija Jyväskylän...
Hei,
Finelib (eli Kansallinen elektroninen kirjasto)on Helsingin yliopiston kirjaston yhteydessä toimiva palveluorganisaatio, joka solmii lisenssisopimuksia maan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen (ja vuoden alusta myös yleisten kirjastojen) puolesta. Se ei tarjoa palvelujaan yksityishenkilöille.
The new Grove Dictionary of Music and musicians on tällä hetkellä yleisön käytettävissä mm. Helsingin yliopiston sekä Sibelius-Akatemian kirjastojen työasemilla ilmaiseksi.
Lisätietoja: Finelib, palvelupäällikkö Kristiina Hormia-Poutanen, email kristiina.hormia@helsinki.fi sekä Macmillan Publishers http://www.macmillan-reference.co.uk
Tuuban historiasta löytyy jonkin verran tietoa Suomen pasuuna- ja tuubaseuran sivuilta. Ainakin sivuilla olevassa Aleksi Saraskarin opinnäytetyössä on tuuban historiaa käsittelevä osuus. Suoraan tälle sivulle pääset osoitteesta
http://www.musicfinland.com/brass/supatus/arkisto/muut/as_tuusoper.html
Suosittelemista helpottaisi, jos olisit hieman kertonut minkälaisista runoista pidät. Tässä on joka tapauksessa sinulle joitakin ehdotuksia. Osa nuoremmille, osa vähän vanhemmille tarkoitettuja kokoelmia. Toivottavasti löydät kiinnostavaa luettavaa.
Carpelan Bo: Taivaan Maalari : runoja pienille ja suurille (Otava, 1990)
Dickinson, Emily: Maailma, tässä kirjeeni : Emily Dickinsonin runoja nuorille ja ikinuorille lukijoille (Kopijyvä, 2003)
Itkonen, Jukka: Kuutanssi : runoja kasvaville (Otava, 1999)
Kuusiraajainen purppuratähti : 13-19-vuotiaitten runoja / toim. Tomi Kontio, Satu Koskimies, Jarmo Heikkinen (Gummerus, 2003)
Maailma on minun : runoja nuorille / toimittanut Annamari Saure (Otava, 1991)
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Laguna Beach -sarjaan liittyvää kirjaa ei näy vielä kirjakauppojen listoilla. Sen sijaan Google-hakukone antaa "laguna beach" kirjat -hakutermeillä seuraavan tiedon: Bookplus kirjamaailman internetsivulla kerrotaan, että englanninkielinen kirja "Laguna Beach: Life Inside the Bubble" ilmestyy marraskuussa 2006. Toivotaan näin, tämä on ennakkotieto.
Katso:
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=1416531726&CustID=7e1313d0be508…
http://www.google.fi > "laguna beach" kirjat
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
On kirjoittanut. Juoppohullun päiväkirja –sarjassa on ilmestynyt neljä osaa: Juoppohullun päiväkirja (1998), Juoppohullun päiväkirja: osa 2: Tolppa-apina (1999), Juoppohullun päiväkirja: osa 3: Raskausarpia (2003) ja Juoppohullun päiväkirja: osa 4: Vaippaihottuma (2005). Kirjoista on ilmestynyt useita painoksia ja painoksista erinimisiä versioita.