Muutama prosentti Suomen yliopistoissa opiskelevista ei tosiaan ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Alla Ylen uutisointia aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak…
Virallista ohjeistusta nimityksistä ei löytynyt, mutta ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on huomannut vaihtelevat nimitykset puhuttaessa tutkintoa suorittamattomasta yliopisto-opiskelijasta:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet.html
Ylioppilaskunta antoi vuonna 2003 suosituksen käyttää alta löytyvän taulukon mukaisia nimityksiä:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet03_taulukko.ht…
Tämän taulukon mukaan esim. valtiotieteellisen tiedekunnan, ei tutkinnon suorittanutta,...
Kuopion Varastokirjastossa on Apu-lehden vanhin vuosikerta vuodelta 1957 (puuttuvat numerot:25,29), ja Seura-lehden vuodelta 1970. Vanhempiakin vuosikertoja kirjastoista tietysti löytyy, mutta ne ovat kirjastossa luettavia käsikirjastokappaleita.
https://finna.fi
https://finna.fi
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
Emilie Topeliuksesta on n. 10 sivun artikkeli kirjassa Kajanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiassa. Kirja näkyy olevan kovasti lainassa, mutta sen pitäisi olla tällä hetkellä paikalla Tapulikaupungin kirjastossa (p. 310 85 075) sekä Viikin kirjastossa (p. 310 85 871). Voit varata kirjan itsellesi puhelimitse tai pyytää lähettämään sen lähikirjastoosi.
Kirjassa "Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847 - 1960) on aivan lyhyesti Emilie Topeliuksesta kuvittajana. Sekin on tällä hetkellä hyllyssä Tapulikaupungin kirjastossa (ja monessa muussa).
Kerrot tutustuneesi Topeliuksen elämäkertoihin. Oletko selannut myös Valfrid Vaseniuksen 6-osaista kirjaa "Zacharias Topelius ihmisenä ja runoilijana" (saatavissa...
Kansalaissodasta löytyy paljon painettua lähdeaineistoa, josta oletkin jo löytänyt luettelon Internet-sivustosta http://www.vapaussota.com . Näillä sivuilla on myös runsaasti linkkejä, joista käy ilmi mm., että Työväenperinne r.y:n ylläpitämässä Työväenliikkeen kirjastossa on Suomen kansalaissota -kokoelma. Työväenliikkeen kirjastoon kannattanee siis ottaa yhteyttä (http://www.tsl.fi/~perinne/tlk).
Sotahistorian laitokselle kannattaa soittaa. Sen Internet-osoitteessa (http://www.mpkk.fi/laitos/sotlaitos.html) ei ole yhteystietoja, mutta Evreka-haulla saadussa toisessa linkissä, joka ei avaudu, on itse linkissä seuraavat tiedot sivun otsikosta: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, Helsinki, Santahamina, ritaritalo Pl 7, Fin-...
Teoksessa Ajatuksia jälleensyntymisestä (Karisto, 1994) käsitellään jälleensyntymistä monenlaisista näkökulmista. Esimerkiksi Gunnar af Hällströmin artikkelissa ”Reinkarnaatio-oppi varhaiskristillisyyden valossa” kerrotaan, että antiikin Kreikan filosofeilla oli jälleensyntymistä sivuavia ajatuksia, esimerkiksi Platonin ajatus sielun siirtymisestä uuteen ruumiiseen.
Myös varhaiskristillisissä ajattelijoissa oli jälleensyntymiseen uskovia, esimerkiksi gnostikko Basilides, joka vetosi af Hällströmin mukaan kohtiin 5 Moos 5:9b ja Room. Yksi peruste oli se, että jotkut pitivät Jeesusta uudelleen syntyneenä profeetta Eliaana. Merkittäviä jälleensyntymän kannattavia olivat myös Origenes ja manikialaiset, joiden opit keisari Justinianis I pyrki...
Alexis Huldén (s. 1985) on Marjorita Huldénin (os. Gustavson) poika hänen avioliitostaan muusikko Mats Huldénin kanssa (1970-1995). Marjoritan muista sukulaissuhteista mainittakoon, että hänen veljensä on muusikko Jukka Gustavson, Matsin bändikaveri tämän varhaisilta Wigwam-ajoilta.
Lähteet:
Teatterit ja teatterintekijät 2005
Mikko Meriläinen, Wigwam
Hei,
eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden kelpoisuusehtoja ja tehtäviä säätelevät seuraavat erityissäädökset: eduskunnan työjärjestys 1999/40, laki eduskunnan virkamiehistä 2003/1197 sekä kanslian ohjesääntö 1480/2015.
Yksityiskohtaisimmat tehtäväkuvaukset löytyvät kanslian ohjesäännöstä. Sen 4 §. mukaan ”keskuskanslian tehtävänä on valmistella täysistunnot ja puhemiesneuvoston kokoukset, hoitaa täysistunnon tukipalvelut ja edustajan valtiopäivätoimiin liittyvät palvelut sekä huolehtia valtiopäiväasiakirjojen tuotannosta ja julkaisemisesta.”
Ohjesäännön 10 §: ssä tehtävää on vielä täsmennetty ja todettu, että ”keskuskansliassa on istuntoyksikkö, pöytäkirjatoimisto, ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto....
Pakkausmerkintöjä on kahdenlaisia: parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä. Ne eroavat toisistaan siinä, että parasta ennen tuotetta voi kyllä käyttää pakkaukseen merkityn päivän jälkeen, mutta valmistaja ei takaa sen olevan parhaimmillaan. Tuotteessa voi olla haju, maku tai ulkonäköhaittoja, mutta se ei ole terveydelle vaarallista. Viimeinen käyttöpäivä on todellakin viimeinen päivä, jolloin tuote on ravinnoksi kelpaavaa. Sen jälkeen sitä ei saa myydä eikä jakaa edelleen. Syömistä ei suositella, mutta kukin aikuinen toimii omalla vastuullaan. Saa syödä sivusto ja Ruokatieto
Jos kuivaa ruokatavaraa heitetään pois, se menee biojätteeseen (ja pakkaukset lajinsa mukaan muovi- tai kartonkijätteeseen. Kompostiin ei kannata...
avec tarkoittaa kanssa, eli käsittääkseni seuralaisen voi valita vapaasti. Kutsussa voidaan käyttää aviopareista muotoa, jossa mainitaan molempien nimet. Tässä tapauksessa se olisi ehkä monimutkaisempaa. Internetiä tutkimalla toteaisin, että pelkkä avec antaa mahdollisuuden tuoda seuralaisensa vapaasti.
Tässä myös linkki juhlanjärjestäjän kutsumis ja pukeutumisetikettiin, missä käsitellään myös aihetta.
https://blogs.helsinki.fi/juhlakurssi/kutsuminen-ja-pukeutumisetiketti/
Voit hakea mm. seuraavilla asiasanoilla Lapin maakuntakirjaston kokoelmatietokannasta: sotakirjallisuus, jatkosota, talvisota, jääkärit, kaukopartiot jne.. Voit hakea myös kirjastolluokilla: 92.73- (jatkosotaa tai
talvisotaa käsitteleviä). Myös taistelujen paikkakuntia voit käyttää asiasanoina
esim. Syväri jne. Jos haet vain romaaneja, voit yhdistää luokkaan 84.2- eri asiasanoja.
Oletan että kysymyksesi koskee Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvia teoksia. Näitä voit pyytää lähettämään lähikirjastoosi, maksutta. Poikkeuksen tekevät "pikalaina"- tai kurssikirja"-merkinnällä varustetut teokset sekä videot ja cd-romput, joita ei lähetetä kuntarajojen yli.Tarkista aineiston saatavuus osoitteesta http://www.libplussa.fi ja mikäli teos on hyllyssä, soita ko. kirjastoon ja pyydä lähettämään se lähikirjastoosi. Toimitusaika on yleensä 2 - 3 päivää. Mikäli haluamasi aineisto on lainassa, joudut menemään kirjastoon ja tekemään siellä varauksen. Varaus voi kohdistua myös naapurikuntien kirjastojen aineistoon. Jos kyse on Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kirjastojen aineistosta = "kaukolainoista", neuvon sinua...
Kyseistä teosta löytyy mm. Helsingin Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta, jossa se on ainoastaan lukusalikäytössä eli sitä ei voi lainata kotiin.
Samalta tekijältä on ilmestynyt pari vuotta myöhemmin laajempi tutkimus samasta aiheesta (Vasara, Erkki, Suomen ratsastusurheilun historia, Suomen ratsastajainliitto, 1987)ja se löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot sekä tästä että jäljempänä olevista teoksista löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/.
Lisää kirjallisuutta aiheesta:
Jalkanen, Lauri, Vuosisata ratsain, 1986
Peltomäki, Martti, Ratsastuksen ilot ja itkut, 1995
Helsinki International Horse Show : muistoja vuosien varrelta = minnen & höjdpunkter = memories & highlights, 2004
Leppänen, Mirja,...
Ehdotan seuraavia:
nimi paikka aika kieli tyyppi
Colette; Vilja oraalla; 1973.Tapahtuu1920-lukulla Bretagnesssa.
Salminen, Sally; Kalastajakylän prinssi; 1953. Bretagne 1900-lukulla.
Rouaud, Jean; Kuuluisia miehiä; 1995 .Tapahtuu 1930-luvulla ja 1940-luvulla
Mäkelä, Hannu; Pieni paikka Kerbihan; 1991 Tulevaisuusromaani, lähinna 1990-luvulla tapahtuva.
Kurt Cobainin "Päiväkirjat" on suomeksi julkaissut WSOY
vuonna 2003. Kirjatunnusnumero on 951-0-28338-X. Se ei siis ole harvinaisuus ja on saatavissa Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Suomen kansallisbibliografiassa (tietokanta Fennica) mainitaan kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siinä ei mainita Daniel Wallacen mukaan mitään, ei myöskään teoksen nimen mukaan, vaikka alkuteosten nimet Fennicassa mainitaan. Kysymäsi teos ei siis ole ilmestynyt suomeksi.
Kyseessä voisi olla Henrik Tikkasen sodanvastaiset satiirit. Hän on kirjoittanut poteroon unohdetun sotamies Vihtori Käppärän seikkailuista kirjoissa 30-åriga kriget (1977), Men Karthago borde inte förstöras (Efter hjältedöden) (1979). Ne on julkaistu suomeksi Elvi Sinervon suomentamana ja tekijän kuvittamana yhteisniteenä Viimeinen sankari (WSOY 1979). Vihtori Käppärästä kertoo myös Tikkasen aiemmin ilmestynyt romaani Unohdettu sotilas (Tammi 1974).
Tässä on muutamia aihetta käsitteleviä kirjoja:
Luoma, Taina: Hiukset : leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen, 2005
SKOLNIKOV, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut, 1984
SONNTAG, Linda: Kampauksia, hiusten- ja kauneudenhoitoa, 1992
SYROMJATNIKOVA, Irina: Kampausten historia, 1989
TAHDON / [Porin seudun hiusyrittäjät ry:n muotitoimikunta], 2005 (juhlakampauksia morsiammille)
Alan lehdestä Pinnistä löytyy myös varmasti tarvitsemaasi tietoa.
Pentti Haanpään romaanissa Taivalvaaran näyttelijä (ilmestyi vuonna 1938) "luonnonoikkuna", oudon pitkäpäisenä syntynyt Arvo Lehikoinen vaihtaa elämänsä aikana useaan kertaan nimeä ja roolia. Hän esiintyy mm. Kankaan Ossina, sodassa kadonneena nuorena miehenä. Hän kuulee junassa Ossin tarinan ja "muuttuu" Ossiksi hämäten Ossin vanhempiakin, jotka kovasti haluaisivat, että palannut olisi heidän poikansa.
Tarina ei aivan vastaa kuvaustasi, mutta voisiko se olla etsimäsi?
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
