Tarkkaa laskelmaa ei oikein pysty tekemään, koska kirjastojen hyllyssä olevan tyhjän tilan määrästä ei ole tarkkoja tietoja saatavilla. Jotakin suuntaa voi kuitenkin laskeskella.
Lainatilastoja pyörittelevä kollega teki pienen otoksen siitä, millaisia prosenttiosuuksia kirjastojen kirjoista on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjastossa lainassa oli noin 27 % kirjoista (36 854 kirjaa 136 264 kirjan kokoelmasta), Malmin kirjastossa 42 % (12 758 kirjaa 30 726 kirjan kokoelmasta) ja Lauttasaaren kirjastossa 28 % (8 745 kirjaa 31 088 kirjan kokoelmasta). Prosenttiosuus siis vaihtelee jonkin verran kirjastoittainen, mutta voisi olettaa, että ehkä keskimäärin noin kolmasosa lainattavana olevista kirjoista olisi keskimäärin lainassa.
Kirjastojen...
Alla muutamia opinnäytetöitä ja kirjoja, joissa on tietoa jalkapalloilijan kuntosali- ja muusta voimaharjoittelusta. Tarkempia tietoja näistä kirjoista ja lisää tietoa Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta. Hakusanoina voisi käyttää hakusanoja jalkapallo voimaharjoittelu. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=voimaharjoittelu+jalkapallo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
- Jalkapalloilijan voimaharjoittelu : maalivahdin ja kenttäpelaajan näkökulma / Ville Priha, Ville Rapeli (2007, AMK-opinnäytetyö)
- VOIMA VAUHDITTAA PALLOA : OPAS 12–15 -VUOTIAAN JALKAPALLOILIJAN VOIMAHARJOITTELUUN / Sami Soppela, Juha Koivuporras (2013, AMK-opinnäytetyö)...
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Alkoholijuomien käsikirja 1 (1988) kertoo, että chileläiset vientilaatuviinit luokitellaan asitiakypsytysajan mukaan seuraavasti:
Vino Courant vuoden vanhaa, Vino Special vähimmäisikä 2 vuotta, Vino Reserve vähimmäisikä 4 vuotta, Gran Vino vähimmäisikä 6 vuotta. Etiketeissä on oltava ikämerkinnät.
Kirjan uusinta 5. korjattua painosta vuodelta 1995 on joissakin maakuntakirjastoissa, mutta ei minulla käytettävissäni.
Alkolla on vastikään ollut Chilen viinikulttuuriviikko ja Etiketti-lehden numerossa 3/2000 käsitellään aihetta. Lisätietoja saa Alkosta http://www.alko.fi/
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila
Löysin vastauksen ei niin tiedonhaullisesti viralliselta sivulta. https://donna.vuodatus.net/sivut/pieni-donna-suomi-donna-sanakirja Mainittiin että se voi tarkoittaa hyvin tarkkana olemista.
Eero Ojasen ja Sirkku Linnean Suomalaiset taruolennot -kirjassa esitellään mm. menninkäiset (s. 30-35) Kirjan mukaan menninkäiset ovat pienikokoisia ja jollakin tavoin myös ihmisen kaltaisia olentoja. Ne ovat myös tarinoissa sekoittuneet monien muiden pikkuolentojen, esim. maahisten, kanssa. Alkujaan ne illmeisesti liittyivät kuolleiden henkiin eli vainajiin, ja olivat melko pelottavia olioita. Vähitellen niistä tuli osa metsän väkeä. Ne myös lakkasivat olemasta pelottavia, ja olivat sen sijaan jöröjä mutta ystävällisiä. Lisää menninkäisistä voi lukea myös esim. Sami J. Anteroisen kirjasta Menninkäiset.
Muistelemanne kohta kuuluu kaiketi tarkasti "...minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan". Laulun, nimeltään romanssi, sanat löytyvät mm. kirjasta "Suuri toivelaulukirjakirja 1", s. 32-33.
Sanat löytyvät myös Internetistä, esim. sivulta
http://www.saunalahti.fi/~rkuosa/karzu/musiikki/laulut/romanssi.html
Homerokselta on säilynyt nykymaailmalle kaksi eeposta (Ilias ja Odysseia), ei runoja. Odysseian seitsemännessä laulussa kuvaillaan Alkinoon talon puutarhaa Otto Mannisen suomentamana näin:
Vaan puutarha on eess' esikartanon porttien laaja,
auran neljän maa-ala, sen sivut äärtävi aita.
Siin' isot kasvaa puut kukass' uhkuen, päärynät kantaa
tuo ja granaatit tuo, helokyljet tuo omenansa,
viikunat armaat tuo ja oliivit tuo ani-runsaat.
Talvell' ei, suvell' ei kato konsaan käy, sato ehdy;
pitkin vuott' yhä vain mikä kukkii, taas mi jo kypsyy
läntisen henkäilles', yhä päärynä päärynän jälkeen
joutuu, uusia puut yhä kypsyttää omenoita,
seuraa terttua terttu ja viikuna viikunamarjaa.
(Homeros: Odysseia s.101-102)
Anssi Krannilan kirja Omenapuu (...
Suomen kirjastojen luetteloista ja kansallisbibliografiasta ei löytynyt turkinkielistä suomen historiaa, ei myöskään internetistä. Suomi-Turkki kulttuuriseuran puheenjohtaja kertoi, että Suomessa ei tällaista kirjaa ole julkaistu.
Turkin kansalliskirjaston (http://www.mkutup.gov.tr ) tietokannasta (hakusivun osoite: http://kitap.mkutup.gov.tr:4500/ALEPH/eng/NLT/NLT/NLT/FIND-A ) hakusanalla Finlandiya löytyy 37 dokumenttia, joiden kaukolainaus Suomeen on todennäköisesti mahdollinen, mikäli näiden joukossa on halutunlainen teos.
Ankaran yliopistosta (http://www.ankara.edu.tr ) voi tiedustella, olisiko Suomen historiasta tehty siellä opinnäytteitä.
Suomalaisia ystävyysseuroja:
Suomen turkkilainen yhdistys r.y.
http://fintur.hypermart.net/...
Valitettavasti ei. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja se on rinnastettavissa luottokorttiin. Sen saadakseen asiakkaan tulee todistaa henkilöllisyytensä näyttämällä virallinen henkilöllisyystodistus. Kortin kirjoittaminen kirjastossa ei vie kuin hetken.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite, jolla voi ottaa kopioita mikrofilmeistä. Käsikirjastossa on myös erillinen skanneri, jolla nämä kopiot voi skannata digitaaliseen muotoon.
Samat laitteet löytyvät myös Turun Yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta sekä Turun maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/
Pentti Lempiäisen kirjan Nimipäiväsanat mukaan Tuukka pohjautuu luultavasti vanhaan, mutta harvinaiseen länsisuomalaiseen etunimeen Thoke. Suoranaista kristillistä sisältöä sillä ei liene. Vastaava paikannimi Toukila tunnetaan Gustaf von Numersin v. 1889 julkaisemasta näytelmästä Tuukkalan tappelu.
Saara (hepr. ruhtinatar) Vanhassa testamentissa patriarkka Abrahamin puoliso, jonka nauru hänen kuultuaan synnyttävänsä 90-vuotiaana pojan on tehnyt hänestä Jumalan lupauksiin epäuskoisesti suhtautuvan ihmisen symbolihahmon. (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Ainoa lähde, josta onnistuin löytämään tietoja Ylinamman alueen metsätöiden historiasta, on Eino Dannbergin toimittama Nammankylien historiikki, julkaistu v. 1994. Kirjassa on Dannbergin kirjoittama n. 50 sivun jakso alueen savotoista, metsätöistä ja uitosta vanhempina aikoina. Ahvenjärven kämppäkartano nähdäkseni vain mainitaan tekstissä, Ahvenlammen (Pienen Ahvenjärven) pääpirtistä (rakennettu 1954) on kuva ja muitakin tietoja. Liekö Stora Enson Veitsiluodon arkistoissa säilynyt tarkempia tietoja?
Eero Väänäsen teos Tukkikämpät : metsien miesten arkkitehtuuria (Sarmala Oy, 2002) on hyvä johdatus tukkikämppien historiaan. Siinä on esitelty myös tärkeimmät tahot (Museovirastoa ja Metsähallitusta myöten), jotka ovat asiaa selvitelleet".
Helsingin kaupunginkirjaston Asko-yleisökoneilla on asiakkaiden käytettävissä useita työkaluohjelmia, mutta julkaisuohjelmaa ei valitettavasti niissä ole. Verkosta ei ole mahdollista ladata ja asentaa ohjelmia Asko-koneisiin.
Asko-koneiden ohjeet: http://www.lib.hel.fi/asko/info.htm
Esim. Sielujen matkasta teet varauksen näin:
1. Klikkaa http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ ja sitten Tarkennettu haku. Kirjoita teoksen nimi -kenttään Sielujen matka. Paina enteriä tai klikkaa hakunappulaa. Klikkaa sitten linkkiä Kirja tai Näytä (molemmista pääsee samalle sivulle) ja sen jälkeen haluamasi kirjan nimeä, tässä tapauksessa ainoaa tarjolla olevaa (Sielujen matka). Nyt näet onko kirja paikalla kirjastossa.
2. Jos haluat varata teoksen (hinta 1€), klikkaa sivun alareunasta löytyvää linkkiä Varaa teos. Valitse kirjasto ja samalla rivillä olevasta pudotusvalikosta noutopiste (pakollinen valittava) ja klikkaa sitten varauspainiketta. Anna seuraavaksi kirjastokorttisi numero ja salasana (= 4 tai 5 -numeroinen PIN-koodi). Odota...
Tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole ko. teosta. Todennäköisesti se tulee meille jossain vaiheessa, mutta ajankohdasta ei ole tietoa. Mikäli haluat jättää siitä ennakkovarauksen, ota yhteys pääkirjaston neuvontaan.
Sähkökirjojen erillisiä lukulaitteita ei nyt ole Suomen kirjastoissa kokeiltavana.
Kuitenkin esim. Porin kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjastossa tutkittiin sähkökirjan lukulaitteen käyttöä jo vuonna 2002. Siitä löytyy raportti ”Sähkökirjan käyttötutkimus” osoitteesta http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Useilla kirjastoilla on sen sijaan käytössä Ellibs – sähköisten kirjojen lainausjärjestelmä, jossa sähköisiä kirjoja voidaan ladata tietokoneen näytölle.
Lähteet:Komonen, Olli-Pekka: Nissinen Jukka: Kirja ilman paperia; Saksa Markku: Kindle-lukulaite on suurmenestys, HS 5.3.2009, B 5;
http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Lisäyksenä aiempaan vastaukseen...
”Personhistorisk tidskrift” -julkaisua näyttäisi olevan saatavilla kaukolainana esimerkiksi Varastokirjastosta. Vaari-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Varastokirjaston kokoelmissa on osat vuosilta 1898–1924 eli numerot 1–25, joten kaipaamasi vuoden 1922 osaa numero 23 pitäisi siellä olla saatavilla.
Varastokirjastosta saa aineistoa lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen siis tiedustelemaan asiaa omasta lähikirjastosta ja mainitsemaan vaikka samalla, että teosta on Varastokirjastossa.
