Hyvä aloituspaikka tiedonhaulle löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=218, josta löytyy valikoima erilaisia tiedonhakuohjelmia. Suomalaisia sivuja löytyy hyvin Evrekasta esim. hakusanoilla informaatioteoria ja Shannon_Weaver (Shannonin ja Weaverin kommunikaatioteoriaan viitataan hyvin usein puhuttaessa viestien koodamisesta ja dekoodaamisesta jossakin kanavassa). Ainakin nämä linkit kannattaa katsastaa: http://www.helsinki.fi/~kahokas/kurssi/shaney.html,
http://www.uta.fi/~tierka/infme.htm, http://wwwedu.oulu.fi/homepage/epikkara/semio/semlu2.htm, http://www.comlab.hut.fi/opetus/140/slides1/, http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/jv991/
Englanninkielistä materiaalia voit hakea esim. Googlesta hakusanoilla "...
Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjaa on tutkinut Juhani Sipilä. Väitöskirjan nimi on Maa luja, taivas korkia--Antti Tuurin Pohjanmaa-sarja. Otava, Helsingissä, 2002, 480s., 21 cm, nid. ISBN 951-1-17919-5
Teos on niin uusi, että se ei vielä ole Vaasan kirjastossa (9.3.2002)
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 -osoitteesta voit seurata teoksen saatavuutta Vaasan (ja monen muunkin maakuntakirjaston) kokoelmissa.
Kaukopalvelu puh. (06)325 3561, 3253560
Sinun kannattaa varata aika Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (2. krs.) mikrofilminlukulaitteelle, puh. 26 20 629. Turun kaupunginkirjastossa on Turun Sanomia mikrofilmattuna 1.1.1905 alkaen. Ihan uusimmat lehdet (n. puoli vuosikertaa) ovat vain lehtimuotoisena Julinin lehtisalissa (Erikinkatu 4, pohjakrs.) luettavissa. Voit tilata haluamasi mikrofilmit jo etukäteen tai vasta tullessasi lukemaan mikrofilmatuja lehtiä. Mikrofilminlukulaitteelta on mahdollisuus ottaa maksullisia kopioita.
"Eläinten maailma", joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1930 - 1933, on suurimmaksi osaksi luonnontieteilijä Hannes Salovaaran itsensä kirjoittama. Kirjassa Tarkka, Pekka: "Otavan historia II" vuodelta 1980 sanotaan "Eläinten maailmasta": "Hannes Salovaara kirjoitti nopeasti tämän teoksen, joka edeltää monia myöhempiä kotien hyllyissä suosittuja eläinkuvastoja." (s. 340-1). Edelleen kerrotaan, että kirjan 5. osa, joka on jätetty teoksen uusista laitoksista pois, sisälsi myös ulkomaalaisten tiedemiesten mukaan laadittuja erikoisartikkeleja.
Kirjan osat 1-4 ovat siis Hannes Salovaaran omaa tekstiä.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy aineistoa näin erityiseen tiedontarpeeseen. Ehdottaisinkin sinua kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Helka-tietokannasta ( http://finna.fi ) löytyivät alla olevat teokset. Kirjat kuuluvat Viikin tiedekirjaston kokoelmiin.
Swindler, Daris R.: An atlas of primate gross anatomy : Baboon, chimpanzee, and man (Seattle & London : University, 1973) (ei lainattavissa)
Raven, Henry Cushier: The anatomy of the gorilla : the Henry Cushier Raven memorial volume (Columbia University Press, 1950)
Viikin tiedekirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/
Yliopiston kirjaton lisäksi kannattaa tiedustella asiasta Eläinmuseon kirjastosta:...
"Sotilas on kuollut" on novelli, ja WSOY on alun perin julkaissut sen vuonna 1930 teoksessa "Jättiläiset ovat kuolleet". Novellia ei ole käännetty saksaksi.
Tässä Ylen Tietopalvelun vastaus: Radion urheilutoimituksesta kerrottiin, että tuo tunnus on soinut heillä 1980-luvulla. Se jäi pois 1990-luvun alussa, kun siirryttiin 5 minuuttisiin lähetyksiin. Tarkkoja vuosia ei toimituksessa muistettu.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja...
Mikael Hakimin saksannos on Der Renegat des Sultans: der Roman eines Abenteurers.(Sulttaanin luopio tai käännynnäinen: Seikkailijan romaani)
Englanniksi Mikael Hakim on käännetty nimellä The wanderer (kulkuri).
Tarkoittamasi teos on todennäköisesti Becker, Lemmikki: Ratko Ariadnen lankoja, ilmestynyt vuonna 1991. Teosta on kuvattu sanoilla seuraleikit, arvoitukset.
Antimaterialla tarkoitetaan tavalliselle aineelle eli materialle vastakkaista aineen ilmenemismuotoa. Maailmankaikkeuden synnystä esitetyn alkuräjähdysteorian mukaan sekunnin ensimmäisten murto-osien aikana maailmankaikkeudessa oli pelkkää säteilyä. Tästä säteilystä muodostui koko ajan alkeishiukkaspareja, jotka yli miljoonan miljardin asteen lämpötilassa tuhoutuivat heti takaisin säteilyksi. Lämpötilan laskiessa tilanne muuttui: nyt säteilystä syntyi hiukkaspareja, joista toinen hiukkanen oli tavallista ainetta ja toinen vasta-ainetta eli antimateriaa. Melkein kaikki hiukkaset löysivät vastahiukkasensa ja tuhoutuivat energiaksi. Osa hiukkasista jäi orvoksi - jokaista miljardia paria kohti jäi yksi ylimääräinen ainehiukkanen....
HelMet-kirjavarasto on tästä vastaushetkestä katsottuna seuraavan kerran avoinna asiakkaille 8.2.2012 kello 13–18. Kirjavarasto on tuohon kellonaikaan auki joka keskiviikko 23.5.2012 asti. Varastosta saa tosin koko Pasilan kirjaston aukioloaikana kirjoja pyytämällä niitä kirjaston palvelutiskiltä. Kirjat tulevat yleensä muutamassa minuutissa alhaalta varastosta.
HelMet-kirjavaraston sivut löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/.
HelMet-kortin voi tosiaan saada jokainen halukas suomalainen. Henkilökohtainen käynti, jonka yhteydessä myös henkilöllisyys varmennetaan kuvallisella todistuksella, on taas katsottu tarpeelliseksi sekä järjestelmän että asiakkaan oman oikeusturvan takia. Meillä on jo riittävästi akuankkoja tietokannassa, eikä lisää kaivata. Voi olla, että tulevaisuudessa kortin voi saada myös ns. vahvalla tunnistautumisella, mutta ainakaan minun tietääkseni sellaista ei ole vielä tarjolla.
Jos kuitenkin arvioit, ettei HelMet-kortti ole yhden vierailun arvoinen edes ekotehokkaallaa junalla, voi aina yrittää löytää jonkun kortin omistajan, joka suostuu "lainaamaan" tunnuksiaan sinulle esimerkiksi e-kirjojen käyttöä varten.
On myös mahdollista, että...
Todennäköisin tarjokas kaivatuksi Wuornos-kirjaksi lienee alunperin vuonna 1992 Iso-Britanniassa ja Australiassa ilmestynyt Damsel of death : the inside story of the world's first female serial killer. Se julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2002 nimellä Lethal intent : the shocking true story of one of America's most notorious serial killers.
Wuornokselta on ilmestynyt myös Christopher Berry-Deen kanssa kirjoitettu omaelämäkerta Monster : my true story.
Voit hakea Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevia ristiretkiä käsitteleviä teoksia aineistohaulla (http://kirjasto.pori.fi/riimi/). Pikahaussa valitset pudotusvalikosta hakusanaksi ristiretk (kun sana katkaistaan tällä tavalla, ohjelma hakee kaikki teokset, joiden nimessä tai muissa luettelointitiedoissa esiintyy ristiretk-alkuisia sanoja).
Löydät mm. seuraavat teokset:
Pernoud, Régine: Ristiretket (1965);
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 8 : Ristiretket (1981);
Eurooppa : Uskon voima (1995).
Lisäksi kannattaa katsoa myös muista maailmanhistoriaa käsittelevistä hakuteoksista, kuten Otavan suuri maailmanhistoria. Internetistäkin löytyy jonkin verran suomenkielistä aineistoa ristiretkistä, esim. WindMills-keskiaikaprojektin...
Aiheesta löytyy sekä tietokirjoja että kuvakirjoja. Voit tehdä haun internetissä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/ Hakusanalla koulutulokkaat löytyvät esim. seuraavat kirjat:
Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas menee kouluun
Jacobsson, Anders: Lasse, ekaluokkalainen
Nöstlinger, Christine: Eppu ja ekaluokka
Tampereen kaupunginkirjaston www-sivuilla on luettelo aiheeseen liittyvistä kirjoista osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/ekaluok.htm
Yleisradion kirjaston tietopalvelusta kehotettiin soittamaan Ylen radioarkiston ääniarkistoon puh. 09-14804443. Ystävällinen henkilö ääniarkistossa toivoi lisätietoja ko. Kirjelaatikon aihepiiristä. Vastaaja Ylessä toivoi, että kysyjä mahdollisesti itse soittaisi ääniarkistoon, jolloin voisi puhua ilman välikäsiä. Suoraa vastausta ei kysymyksessä olevien tietojen perusteella löytynyt. Erilaisia kirjelaatikko-ohjelmia on ollut paljon, eikä kaikkia ole edes arkistoitu.