Tulenkantajista on tietoa esim. Ylen Teema-sivuilla: http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=64
Tutkimustietoa saat esimerkiksi oheisesta kirjasta:
Saarenheimo, Kerttu 1966. Tulenkantajat. Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla. WSOY, Porvoo, Helsinki
Tässä on muutamia teoksia kampauksista ja niissä käytetyistä koruista. Kirjat kuuluvat meidän kokoelmaamme.
Hairstyles of the world
Norris, Herbert: Medieval costume and fashion
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
Skolnikov, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Swinfield, Rosemarie: Period make-up for stage
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Turudich, Daniela: 1940s hairstyles
Utrio, Kaari: Venus: naiskauneuden tarina
Muodin historiaa käsittelevissä teoksissa sivutaan joskus myös kampauksia. Nämä teokset on kirjastossa luokassa 90.21. Niitä pääsee itsekin selailemaan netissä osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ valitsemalla joko sanahaun tai tarkennetun haun. Asiasanoina voi...
Ajantasaisen lukudiplomilistan löydät kirjaston nettisivuilta (www.vantaa.fi/kirjasto) kohdasta Kampanjat (aivan oikeassa alanurkassa) ja sen alta löytyy Koulun ja kirjaston kirjallisuusdiplomi -kampanja, jonka kautta pääset listoihin. Listat ovat myös kirjastoissa nähtävissä.
Voit toki lukea muidenkin listojen kirjoja omaksi iloksesi, mutta vain ajantasaisen listan kirjat hyväksytään lukudiplomiin.
Varsinaista tutkimusta aiheesta ei näyttäisi ainakaan Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisluettelosta Lindasta löytyvän. Sen sijaan hygienian puhtauden ja terveyskasvatuksen historiasta löytyy runsain mitoin aineistoa, esimerkiksi Turun yliopitossa vuonna 2003 tehty Suomen historian pro gradu: Kotilehto, Riitta: "Siis yleinen puhdistus toimeen!" : uuden terveyskäsityksen vaikutuksia ja puhtaanapitoon liittyviä toimenpiteitä Raumalla 1880-1917. Lisäksi löytyi Turun yliopiston hoitotieteen pro gradu vuodelta 1996 Silvan, Maija: Leikki-ikäisten lasten vanhempien käsityksiä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvästä kirjallisesta terveyskasvatusaineistosta
Aihetta sivuavia artikkeleita:
Lääketiede saduissa
Duodecim nro 23, vuosi 1998...
Ainakin Pekka Simojoki on laulanut tämännimisen laulunsa. Tietoja sen äänityksistä saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla laatikkoon TULKOON JOULU ja painamalla hae. Tästä laulusta löytyy netistä yhtä ja toista aineistoa, esim. http://www.aamulehti.fi/mediagalleria/aamulehti/videot/974/
Jos olet etsinyt tuolla nimellä, ei ole varmaankaan löytynyt. Selvisi nimittäin, että Francoise Saganin Le chien couchant (=Nukkuva koira) on suomennettu nimellä Rakastaja (Otava 1982, suom. Sulamit Hirvas).
Katsoin verkossa olevista Antikvariaateista ja niissä sitä oli myynnissä useita kappaleita. Ks. esim. http://www.antikvaari.fi/ tai http://www.antikka.net/ Näistä voi tilata kirjan suoraan kotiin postitse.
Kirjastot.fi sivustolla on kattavasti OPM:n keräämää tilastotietoa kirjastotoiminnasta. Tilastoja pääset tarkastelemaan osoitteessa
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Voit rajata ja hakea tilastotietoja useilla eri valintaperiaatteilla (vuosi, maakunta, kirjastotyyppi jne).
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyseessä on Aale Tynnin runo "Keinulaulu". Runo alkaa siis näin:
Pesän sydämellesi teen
ilmaan siniseen,
panen unipuuhun kiikkumaan, sen latvan tummuuteen.
Runo sisältyy mm. Aale Tynnin "Koottuihin runoihin" sekä Hannu Mäkelän 1992 toimittamaan runoantologiaan "Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja".
Lähteet:
Runoista rakkaimmat . valikoima suomalaisi runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävä kaunokirjallisuus lienee kautta aikojen herättänyt kiistelyä eri syistä. Opettajien näkemykset "hyvästä kirjallisuudesta oppilaille" eivät aina saa ymmärrystä vanhempien suunnalta. Tällaisissa tapauksissa lienee aina parasta keskustella opettajan kanssa, joka kuitenkin on oman alansa ammattilainen ja pystyy todennäköisesti perustelemaan sen, miksi jokin kirja on valittu kaikille pakolliseksi luettavaksi.
Pakollisuus yläasteella liittyy tiettyihin oppisisältöihin sinänsä, valitut kirjat lienevät koulu- ja opettajakohtaisesti vaihtelevia. Tarkoitus on pakollisuudella varmistaa, että kaikki saavat tietyn perusopetuksen, myös kirjallisuuden puolella (aivan kuten muissakin aineissa käydään "...
Laulun nimi on "Kivierämaan puristuksessa", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lavi, joka on myös levyttänyt sen. Laulu alkaa: "Suuren kaupunkimme laitamalla". Toinen säkeistö alkaa: "Nuorena kun voimaa hartioissa kuokan iskin maahan innoissain".
Kysymiäsi Kubrickin elokuvia ei kirjastoista löydy. Kubrickin ohjauksista löytyy esim. Useista yleisistä kirjastoista löytyvät seuraavat videot:
Barry Lyndon; Spartacus; Hohto; Full Metal Jacket; 2001 avaruusseikkailu ja Kellopeliappelsiini.
Kirjastot tilaavat videoelokuvat tiettyjen hankintakanavien ja niiden tarjoamien valmiiden listojen kautta. Sieltä tilataan sen mukaan, mitä on tarjolla. Tekijänoikeuskysymykset ovat niin vaikeita, ettei kirjastoilla ole mahdollisuutta hankkia elokuvia näiden listojen ulkopuolelta kuin poikkeustilanteissa. Yleiseen kirjastoon ei siis kannata jättää edes tilausehdotusta toivomistasi elokuvista.
Islamilaisesta terrorismista puhuttaessa usein esiin nouseva ajatus paratiisista pitää muistaa suhteuttaa islamin käsityksiin ihmisestä ja pelastuksesta. Ihmisellä on vapaa tahto moraalisiin valintoihin. Jokaisen pelastus riippuu hänestä itsestään. Kuolemansa jälkeen ihminen saa palkan hyvistä teoistaan ja rangaistuksen pahoista. Islamissa ei kuitenkaan ole pelastusvarmuutta niin kuin kristinuskossa; uskova ei voi koskaan olla varma pääseekö paratiisiin, vaan kamppailu itsensä kanssa on jatkuvaa. Kapeasti "pyhäksi sodaksi" käännetty jihad tarkoittaa useimmiten juuri tällaista sisäistä kilvoittelua, "taistelua Jumalan tiellä".
Marttyyrius - kuolema uskon puolesta - kuuluu olennaisena osana shiialaisuuteen, ja luultavasti...
Vaikka 1. syyskuuta 1939 on päivämäärä, jota yleisesti pidetään toisen maailmansodan alkamisajankohta, niin siitä ei ole kuitenkaan universaalia yksimielisyyttä historioitsijoiden parissa.
On esimerkiksi esitetty, että vuonna 1937 alkanut Toinen Kiinan-Japanin sota tai jopa sitä edeltänyt Japanin vuonna 1931 suorittama Mantsurian valtaus ovat sopivampia alkamisajankohtia.
On myös esitetty, että Euroopassa ja Asiassa eri ajankohtina 1930-luvulla alkaneet konfliktit yhdistyivat maailmansodaksi vasta vuonna 1941.
Myös seuraavia vaihtoehtoisia alkamisajankohtia on ehdotettu: Japanin ja Neuvostoliiton välillä käydyt rajakonfliktit Mongoliassa kesällä 1939, Italian hyökkäys Etiopiaan lokakuussa 1935.
Joka...
Mainoksessa soi tunnusmusiikki, joka on muunnelma Irwin Goodmanin kappaleesta "Vain elämää". Aikaisempina vuosina tunnusmusiikin ovat esittäneet ohjelmaan osallistuvat artistit.
Varmaa tietoa en valitettavasti löytynyt, eikä asiantuntemukseni aiheesta ole riittävää. Kuvassa voisi olla pallohämähäkkeihin kuuluva pilkkupavukki (Steatoda bipunctata) tai seinäkaistakki (Leviellus stroemi).
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä.
https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+hämähäkkejä.../Pilkkupavukki+(Steatoda+bipunctata),+naaras.+Theridiidae-+Pallohämähäkit.+/
https://...
Lassi Nummella on kokoelmassaan Lähdössä tänään (1977) runo, joka alkaa sanoin "niin kauan kuin olemme tällä rannalla", mutta jatko ei täsmää kysymyksen säkeiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että tässä esitetyssä muodossa runoa ei ole muualla kuin osana Aulis Sallisen laulusarjaa Elämän ja kuoleman lauluja. Ondine-yhtiön vuonna 1995 julkaiseman Elämän ja kuoleman lauluja -CD:n tekstivihkosen mukaan Sallisen tarkoitus oli ensin käyttää Nummen Requiem-kokoelman runoja, jotka Leonid Bashmakov oli säveltänyt vuonna 1989. Runoilijaa runojen kaksoiskäyttö kuitenkin häiritsi, ja niin Sallinen sai käyttöönsä uuden runosarjan, joka paremmin vastasi säveltäjän omaa maailmankatsomusta.
20152205_suomi.pdf (yle.fi)
Sähköiset aikakauslehdet ovat siirtyneet valtakunnalliseen E-kirjasto -palveluun. Palveluun ei tarvitse kirjastokorttia, vaan siihen rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla). E-kirjasto on sovellus, jonka voi ladata mobiililaitteelle, eli esimerkiksi älypuhelimelle tai tabletille. Tällä hetkellä sitä ei voi käyttää tietokoneella. Tämän ominaisuuden eteen tehdään kuitenkin kehitystyötä ja se on saatavilla myöhemmin, mutta tarkempi aikataulu ei ole vielä tiedossa. Lisätietoa: E-kirjaston usein kysytyt kysymykset
Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ja Töölössä) on saatavilla teos Nino Longobardista: Rose, Barbara: Living on the edge: the drawings of Nino Longobardi. 1987. ISBN 91-7936-002-5. (121 s.) Teoksessa on etupäässä kuvia. Teksti on ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voit tehdä kaukopalvelutilauksen paikkakuntasi kirjaston kautta.
Netistä ei tosiaan löytynyt paljonkaan tietoa.
