Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta vastattiin kysymykseen näin:
"Itämerenkadun pysäköintipaikat on muutettu maksullisiksi pysäköintipaikoiksi liikennesuunnittelupäällikön 26.3.2010 tekemän päätöksen mukaisesti. Valitettavasti osa lippuautomaateista ei kuitenkaan ole asennuksessa tapahtuneen kömmähdyksen vuoksi vielä toimintakunnossa. Osa lippuautomaateista toimii kuitenkin ja lähimmälle toimivalle lippuautomaatille ei ole kuitenkaan kovin pitkä matka. Pyrimme saamaan kaikki lippuautomaatit toimintakuntoon mahdollisimman nopeasti."
Kaupunginkirjastossa olevat teokset ovat lähinnä metallialan oppikirjoja, esim. Maaranen: Koneistus (2012), Ansaharju-Maaranen: Koneistus (1997), Maaranen: Koneistustekniikat (2004). Kirjaston tietokannasta voi hakea esim. asiasanalla sorvaus tai lastuava työstö.
Nettisivuja titaaniin liittyen esim. http://www.sandvik.coromant.com/fi-fi/knowledge/general_turning/getting… tai http://www.ims.tut.fi/vmv/2005/vmv_4_2_3.php
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastostakin voi kysyä lisätietoja http://www.jamk.fi/kirjasto/tietoakirjastosta/toimipisteet/paakampus.
Tervetuloa Myyrmäen kirjastoon. Olemme Myyrmäkitalossa, osoitteemme on Paalutori 3, Vantaa. Olemme avoinna arkisin klo 9-20 ja lauantaisin klo 10-16. Kesäaika, alkaen 27.5. on muuten sama mutta perjantaisin suljetaan klo 16. Opiskeluhuoneet varataan nimellä. Varasin teille alustavasti opiskeluhuoneen 3 tostaiksi 30.5. klo 9-20. Peruttehan varauksen jos ette tarvitsekaan sitä :)
Opiskeluhuoneet ovat usein varattuja jo monta päivää aikaisemmin, joten varaukset kannattaa tehdä ajoissa. Opiskeluhuoneiden tietokoneissa on Office-ohjelmia, myös PowerPoint. USB -paikkoja on myös. Opiskeluhuoneesta voi tulostaa, tulosteiden hinta on á 40 snt.
Jos on Suomessa oleva osoite, saa oman kirjastokortin. Varaukset noudetaan itse. Äitinne voi varata...
Varaukset löytyvät kohdasta omat tietoni -> varaukset. Koriin teokset menisivät, jos valitsisi kirjan tiedoissa kohdan lisää koriin.
Koritoiminnolla voi kerätä aineistoa ja varata useita teoksia kerralla, koota aineistoluetteloja tulostettaviksi tai lähetettäviksi sähköpostiin tai lisätä teoksia omiin muistilistoihisi. Korissa olevat teokset eivät siis ole varattuja.
Lukittu-valinnalla voit estää varauksesi saapumisen esim. lomasi aikana, joten jos haluat varauksesi heti, siellä ei kuulu olla rastia.
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että yhdistyslain 11 § säätää jäsenluettelosta:
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
HenkilörekisteriL 471/1987 on kumottu HenkilötietoL:lla 523/1999.
Yhdistyslaki 11 §
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L3P11
Henkilötietolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Toiminto aukeaa klikkaamalla kohdasta Unohditko tunnuslukusi?. Uusi pin-koodi lähetetään sähköpostiisi.
Uuden tunnusluvun saat myös mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Jos olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajasi suostumuksen uuden pin-koodin saamiseen. Suostumuksen voi ilmaista esimerkiksi alla olevasta linkistä avautuvalla, tulostettavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BD61AF018-8119-...
Saksalainen Margarete Steiff on Steiffin pehmolelujen menestystarinan takana. Pyörätuolissa polion takia istunut Margarete valmistui ompelijaksi 17-vuotiaana ja työskenteli aluksi sisariensa vaateliikkeessä. Sisarten muuttaessa muualle, Margarete jatkoi liiketoimintaa yksin.
Ensimmäisillä itse tienaamillaan rahoilla Margarete osti ompelukoneen, jolla ompeli mm. suosituiksi tulleet elefanttineulatyynyt. Margarete perusti kotitaloonsa oman kivijalkakaupan "Filz-Spielvaren-Fabrik", josta muodostui alku pehmoeläintehtaalle. Margarete Steiff suunnitteli myös malleja muihin eläinleluihin, joita suuren kysynnän vuoksi ompelivat myös yhtiön palkkaamat kotiompelijat.
Steiffin varsinainen maailmanmenestys alkoi, kun erään New Yorkin tavaratalon...
Ässät-yhtyeen cd-levyä "Punakenkäinen tyttö" ei näytä olevan missään Helsingin kirjastossa, mutta muutamassa Espoon kirjastossa se on. Jos levy on hyllyssä, niin puhelimitse sen voi pyytää lähetettäväksi mihin tahansa Helsingin kirjastoon - lähetys kestää muutaman päivän. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) saat selville, missä levy on paikalla: valitse "tarkennettu haku", kirjoita nimekkeeksi levyn nimi ja tekijäksi yhtyeen nimi.
Ikävä kyllä, näyttää siltä, että tätä tv-sarjaa ei ole saatavilla suomeksi tekstitettynä tallenteena sen paremmin kirjastoista kuin kaupallisilta toimijoiltakaan.
Kirvoilla ei ole hampaita, joten ne eivät tarkkaan ottaen pysty edes teoriassa puremaan ihmisiä. Sen sijaan kirvoilla on imukärsät, joilla ne imevät kasveista nestettä ravinnokseen (L. Luoto & H. Luoto: Ötökät lähiluonnossa, 2021, s. 115). En löytänyt kovin yksityiskohtaisia ja auktoritatiivisia lähteitä siitä, voivatko kirvat vahingoittaa ihmisen ihoa imukärsillään, mutta yleinen konsensus vaikuttaa olevan, että tällainen on harvinaista, sillä kärsät eivät sovellu kovin hyvin tähän tarkoitukseen, eikä ihmisen ihon vahingoittaminen muutenkaan ole kirvoille lajityypillistä käytöstä (ks. esim. https://bugbrief.com/aphid/do-they-bite ; https://medium.com/@ms.heather.whitney/are-aphids-poisonous-to-humans-3…). Mikäli kirvaa ei siis saa...
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta kyseessä mahdollisesti on ryijyn tai vastaavan ompeluun tarkoitettu apuväline. Lanka, josta ryijyn nukka syntyisi, kieputettaisiin levyn ympärille ja ommeltaisiin koneella levyn raosta. Epäselvää kuitenkin on, miksi levyssä näyttäisi olevan kaksi erikokoista puolta.
Vertaa "Apupatentin" käyttöohjeeseen https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343204?term=Kelim… tai nykyaikaiseen ryijyn ompeluohjeeseen https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-ryijymatto
Politiikkaa voi pyrkiä ymmärtämään monesta eri näkökulmasta. Perehtymisen voi aloittaa esimerkiksi poliittisesta historiasta, erilaisista ideologioista, poliittisista järjestelmistä, valtasuhteiden tarkastelusta tai poliittisesta filosofiasta. Politiikkaan liittyvää kirjallisuutta on tarjolla valtavasti, joten suosittelen lähtemään liikkeelle itseä kiinnostavista teemoista ja kysymyksistä.
Valtio-opin ja politiikan tutkimuksen peruskursseilla käytetään usein Andrew Heywoodin teosta Politics (5. painos, 2019), joka on oppikirjamainen johdanto politiikkaan ja politiikan tutkimukseen. Heywoodilta on julkaistu myös teos Political Ideologies: An Introduction (7. painos, 2021), joka taas keskittyy selkeämmin poliittisiin ideologioihin. Yksi...
Osoitteista http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/vamsair.htm
ja http://www.nuorisokirjailijat.fi/erilaisuus.shtml löytyy kaksi aiheeseen liittyvää kirjaluetteloa.
Videossa Pingu kouluretkellä kerrotaan vammaisuudesta.
En löytänyt yhtään kirjaa suomen kielellä pelkästään Yellowstonesta. Tästä kansallispuistosta köytyi kuitenkin melko paljon tietoa suomen kielellä.
Esim. maantieteen kirjoissa ja matkaoppaissa alueesta kerrotaan.
Berlitzin maaopas Yhdysvallat vuodelta 1988 käsittelee Yellowstonea noin viiden sivun verran (perustiedot siis). Teoksessa Maailman nähtävyydet, osa 8, kerrotaan Yellowstonesta vähän enemmänkin.
Lehtiartikkeleita löytyi seuraavasti:
Yellowstone - kansallispuistojen nestori (Suomen luonto 1/88)
Palanut Yellowstone (Suomen luonto 8/88)
Valehtelijoiden maasta tehtiin kansallispuisto (Eläinmaailma 11/86)
Vastakohtien ja ristiriitojen Yellowstone (Tieteen kuvalehti 10/99, noin 10 s.)
Oppia Yellowstonen kansallispuiston suurpalosta (...
Helsingin kaupunginkirjaston lehtitietokantaan on linkki osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ Kun vapaasanahaku-kohtaan kirjoittaa paikallislehdet saa tulokseksi 8 osumaa, joihin kuuluu mm. Alueuutiset ja Töölöläinen. Töölön kirjaston lehtisalista löytyvät tällä hetkellä edellämainittujen lisäksi Munkinseutu ja Puoli kaupunkia, joskus myös Kampin uutiset. Pääkaupungissa ilmestyvät paikallislehdet löytyvät parhaiten pääkirjastosta Pasilasta, joka ylläpitää Helsinki-kokoelmaa. Näitä lehtiä voi tiedustella puhelimitse numerosta 31085 426.
Valtakunnallinen paikallislehtihakemisto löytyy Paikallislehtien Liitosta (c/o Sanomalehtien Liitto, p. 2287 7300) Julkaisu on: Suomen Lehdistö - Finlands Press (p. 2287 7310) Nettiosoite on: http://www....
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Turun poliisilaitokseen http://www.poliisi.fi/poliisi/turku/home.nsf/pages/indexfin ja tiedustella, onko sinun mahdollista tehdä oma tutkimus tästä aiheesta. Aihettasi sivuava tutkielma on esim. Jonna Turunen: "Poliisin johdetut voimankäyttötilanteet, käskyvaltasuhteet ja rikosoikeudellinen vastuu" (2003) (Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos).
Gwen Stefani (s. 1969, Kalifornia) aloitti laulajan uransa vuonna 1987 perustetussa No Doubt -bändissä. Yhtyeen jäätyä tauolle Stefani julkaisi ensimmäisen soololevynsä Love.Angel.Music.Baby marraskuussa 2004. Stefani ei ole kyseisen albumin jälkeen julkaissut uutta levyä. Yhtenä syynä tähän saattaa olla se, että hän on tullut vastikään äidiksi.
http://www.gwenstefani.com/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gwen_Stefani
Kannattaisi varmaan kääntyä Suomalais-ruotsalaisen rahaston, Pohjoismaisen Kulttuurirahaston, Pohjoismaiden ministerineuvoston tai Pohjoismaiden neuvoston puoleen. Monta muutakin apurahoja koskevaa linkkiä löytyy Makupalat - Linkkikirjastosta, osoitteesta https://www.makupalat.fi/fi/k/2344/hae?category=118993&sort=title&order…
Valitettavasti nimestä Chrismia ei löytynyt tietoja.
Nimeä ei ollut Oulun kaupunginkirjastossa paikallaolevissa nimikirjoissa. Nimikirjoja on runsaasti, esim. aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1183989465&ulang=fin asiasanalla etunimet tulee yli 90 viitettä.
Nimeä ei ollut myöskään seuraavilla nettisivuilla:
http://www.behindthename.com/
http://www.zelo.com/firstnames/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on kaksi Chrismiaa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa on useita nimikysymyksiä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Liittyisikö Chrismia jotenkin Kristiinaan? Nimen selitys arkistossa http://...
