Loimaan kansallispuvun kuva on mm. Leena-Liisa Lehikoisen ja Mervi Puhakan kirjassa Kansallispukuja Suomesta (s. 97), Helmi Vuorelma Oy:n esitteessä Uusia kansallispukuja Vuorelmalta (s. 14) sekä Kotiteollisuus-lehden numerossa 1988:3 sivulla 51. Kuva on kaikissa lähteissä sama, laajin sanallinen selitys liittyy Kotiteollisuus-lehden kuvaan.
Tarkennuksena haluamme korostaa omaa käyttöä käytettäessä äänitteen kopiota:
Kirjaston musiikkia voi tallentaa, jos ottaa huomioon tekijänoikeuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi… ) eli:
"Tekijänoikeuslaki, luku 2
Valmistaminen yksityiseen käyttöön
12 §
Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen."
Taustamusiikkina ei saa siis lähtökohtaisesti käyttää kopioita, koska se ei ole lain tarkoittamaa omaa käyttöä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/teosto/webpages.nsf (katso esim. kohtaa musiikin käyttö) ja Gramexiin http://www.gramex.fi/ ja kysyä...
Samasta teoksesta on kysytty kirjastonhoitajalta aivan äskettäin, silloin tosin sen suomennoksesta. Silloin kysymykseen vastattiin näin:
Christopher Paolinin Perillinen-trilogiasta on toistaiseksi ilmestynyt suomeksi vain kaksi ensimmäistä osaa, Eragon ja Esikoinen. Ne on kustantanut helsinkiläinen Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tutkin asiaa Tammen internetsivuilta, mutta sieltä ei löytynyt mainintaa kolmannen osan mahdollisesta ilmestymisajasta. Myöskään uusimmassa Tammenlehti-julkaisussa, joka sisältää ennakkotiedot piakkoin ilmestymässä olevista kirjoista, ei ollut tietoa asiasta. Kirjasarjojen kääntämiseen voi monista syistä tulla viivästyksiä, ja joskus kustantaja saattaa lopettaakin jonkin sarjan julkaisemisen kesken. Siitä tuskin...
Hei,
valitettavasti tuota kysymääsi teosta ei Säkylän kunnankirjastossa ole.
Voit toki pyytää oman kotipaikkakuntasi kirjastoa hankkimaan sen sinulle kaukolainaksi. Kysymäsi teos näyttäisi olevan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa tehty opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulu laskuttaa kaukolainasta 7 € ja kaukolainan tilaajan tulee olla kirjasto. Tarkemmat tiedot saat varmasti oman kotipaikkakuntasi kirjastosta
Reija Kaskiahosta on jonkin verran tietoa Ismo Loivamaan toimittamassa teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004).
Netistä kannattaa katsoa ainakin seuraavia sivuja
Kustantajan sivut (WSOY)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=60
Sanojen aika
http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
http://www.nuorisokirjailijat.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston Asko-yleisökoneilla on asiakkaiden käytettävissä useita työkaluohjelmia, mutta julkaisuohjelmaa ei valitettavasti niissä ole. Verkosta ei ole mahdollista ladata ja asentaa ohjelmia Asko-koneisiin.
Asko-koneiden ohjeet: http://www.lib.hel.fi/asko/info.htm
Tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole ko. teosta. Todennäköisesti se tulee meille jossain vaiheessa, mutta ajankohdasta ei ole tietoa. Mikäli haluat jättää siitä ennakkovarauksen, ota yhteys pääkirjaston neuvontaan.
Kaipaatko kirjaa englanniksi vai suomeksi? Riordanin englanninkielinen kirja ”Percy Jackson and the Last Olympian” löytyy jo HelMet-kirjastoista sekä painettuna kirjana että CD-äänikirjana. Tällä vastaushetkellä tosin kaikki kappaleet ovat lainassa ja niissä on varauksia, mutta voit toki laittaa itsesi varausjonoon mukaan, jotta kirja tulee aikanaan. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä kirjan nimellä.
Suomeksi Riordanin teosta ei ole vielä ilmestynyt. Kustantaja on ilmoittanut tuon nimellä ”Jumalten sota” julkaistavan kirjan ilmestymisajankohdaksi 15.6.2010, joten joskus tuon päivämäärän jälkeen kirjaa voi odotella ilmestyvän kirjastoonkin, ellei kirjan julkaisu viivästy suunnitellusta. Kirjastoon...
Hei! Kirjastossa saa jutella, mutta niin, että ei häiritse muita. Kiroilu ei kuulu hyviin tapoihin. Jos joku käyttäytyy häiritsevästi kirjaston henkilökuntaa tai muita asiakkaita kohtaan, hänelle voidaan määrätä käyttöoikeuden menetys. Se tarkoittaa, että häiritsijä ei saa käyttää kirjaston palveluita määrättyyn aikaan, joka vaihtelee yhdestä vuorokaudesta aina yhteen vuoteen. Yleensä häiritsijät kyllä uskovat ihan ystävällistä huomautusta.
Hei!
Uusi suomalainen nimikirja kertoo nimistä seuraavaa:
Karoliina tulee latinan Carolinasta, joka merkitsee Carolukselle (Karlille) kuuluvaa.
Piia taas on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, joka puolestaan merkitsee hurskasta.
Tuomaala on asutusnimi, jossa on lähtökohtana ristimänimi Tuomas.
Vanhemmat Lapin kansa -lehden numerot löytyvät ainakin Rovaniemen kirjastosta. Lehti on mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Hyöky on rekisteröity nimi. Rekisteröidyt nimet löytyvät Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Kaikki Suomessa käytössä olevat sukunimet rekisteröidään Nimilain, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 mukaisesti ja ovat siten myös suojattuja.
Laivojen nimistä ja niiden taustoista löytyy paljonkin aineistoa internetistä ja esim. yksityisten veneiden nimenantoperusteita on tutkittu (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90881/gradu2013Hallberg.pdf…, samoin kauppalaivojen nimiä (https://www.theseus.fi/handle/10024/50434). Laivojen nimien taustoja on tutkinut myös Anita Schybergson, Adonis och Aallotar : finländska fartygsnamn i historiskt perspektiv, http://haku....
Ilmiön taustalla on tuuli, joka puhaltaa väreitä vedenpinnan yli. Kuun valopylväs on silloin epäsymetrinen, ja sen suunta riippuu siitä, missä katsoja on. Ilmiöstä kerrotaan mm. M. Minnaertin kirjassa maiseman valot ja värit.
Tähtitieteen yhdistys Ursan viestiarkiston kautta aiheesta löytyy kuva:
http://marjis.kuvat.fi/kuvat/2010/Puumala%252520082010/kuunsilta.jpg
Jean M. Untinen-Auelin isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta olivat syntyneet Suomessa. Untisia on Suomessa tätä nykyä parisensataa; heidän joukostaan ainakin löytynee kirjailijan sukulaisia. Hänen äidinisänsä nimi oli alkujaan Wirtanen (tämä muutti sen Yhdysvaltoihin asetuttuaan), joten Jean M. Untinen-Auelin sukulaisia lienee myös maamme moniaiden Virtasten/Wirtasten ja heidän jälkeläistensä joukossa.
Lähde:
http://www.finnala.com/Auel_Jean.html
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
Useimmista kirjastoista löytyy nuotit sanoineen sisältävä Suuri toivelaulukirja-sarja, jossa on useita osia. Lisäksi voit hakea kappaleen nimen mukaan pääakaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) haluamaasi kappaletta ja saat tietää mihin teokseen kyseinen kappale sisältyy.
Joidenkin artistien kotisivuilta saattaa löytyä myös laulujen sanoituksia.
Kopioida voi paikan päällä kirjastossa. Yhden kopiosivun hinta on yksi markka.
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
