Suomenkielistä aineistoa ei vielä valitettavasti löytynyt tästä aiheesta ja alla on löydetyt teokset, jotka eivät ole kauhean vanhoja. Näitä teoksia voi kaukolainata kirjaston kautta.
Lönngren, Gabriella
Vatten i dagen : exempel på ekologisk dagvattenhantering /
Julkaistu: [Stockholm] : Svensk byggtjänst, 2001
Sarja: (Stad & land, ISSN 0280-4549 ; nr 165)
Maaseututalo - yksilöllistä asumismukavuutta luonnon ehdoilla : teemapäivä 28.1.1993
Julkaistu: Oulu : Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993
Ecological engineering for wastewater treatment : proceedings of the international conference at Stensund Folk College, Sweden, March 24-28, 1991 / Carl Etnier and Björn Guterstam, editors
Julkaistu: Gothenburg : Bokskogen, 1991
Hyvä kirjallisuuslista aiheesta löytyy hakemalla www:stä Googlella sanoilla narratiivinen terapia. Yksi hakutuloksista on Oulun yliopiston psykologian opiskelijan Saara-Leena Syrjälän tutkielma Narratiivinen lähestymistapa elämän ja minuuden jäsentämisessä (http://wwwedu.oulu.fi/sampo/00-01/appro/narratiivi/tutkimus.html). Tutkielman seitsemäs luku käsittelee narratiivista terapiaa. Luvussa käsitellyt Ihanuksen, Arvilammen ja Katajaisen teokset löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta. Ainakin Katajaisen artikkelissa, joka sisältyy Kunnon tarinoita -teokseen käsitellään toiminnan ja tietoisuuden maisemia.
Jos haluat vielä muuta suomenkielistä aineistoa narratiivisesta terapiasta voit hakea Lindasta eli yliopistokirjastojen yhteisluettelosta ja...
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisen, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteisestä Tiekkö-kirjastojen tietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 löytyivät seuraavat kirjat käyttämällä hakusanoina asiasanoja "koulu" ja "ilmapiiri" sekä "koulu" ja "viihtyvyys":
Salmivalli, Christina: Koulukiusaamiseen puuttuminen : kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-kustannus, 2003.
Laine, Kaarlo: Koulukuvia : koulu nuorten kokemistilana. Jyväskylän yliopisto, 2000.
Himberg, Lea: Opettaja ja työyhteisö. WSOY, 1996.
Laine, Kaarlo
Ameba pulpetissa : koulun arkikulttuurin jännitteitä. Jyväskylän yliopisto, 1997.
Kääriäinen, Hillevi: Tutkiva ja muuttuva koulu. WSOY, 1997.
Mikäli tarvitset lisää tutkimustietoa aiheesta,...
Nimelle Minilla ei löytynyt selitystä tai alkuperää. Tutkimme nimikirjat:
Lempiäinen, Pentti; Suuri etunimikirja.
Uusi suomalainen nimikirja
Vilkuna, Kustaa; Etunimet
Lempiäinen, Pentti; Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Juri Nummelin; Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Seuraavista palveluista nimeä ei löytynyt:
http://www.behindthename.com
http://www.babynames.com
http://names.yuly.ru
Väestorekisterikeskuksen nimipalvelu ei tunne nimeä Minilla, Minella sieltä löytyy. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on maksullinen nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/nimipalvelut.shtml
Etsimällä asiasanalla "työskentely ulkomailla" saat Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta www.turku.fi/aino paljon viitteitä, esim. Petri Manninen: Ulkomaille lähtijän vero-opas (2005) ja Mauri Saarinen: Työsuhdeasioiden käsikirja (2003). Lisäksi tällä haulla löytyy useita oppaita työskentelystä jossakin tietyssä maassa.
Tax free-kaupasta löytyy tietoa verohallinnon sivuilta www.vero.fi hakemalla hakusanalla "tax free" , esim. Veroton matkailijamyynti - ohje myyjille (pdf) http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=1239;33210 ja Veroton myynti Suomessa vieraileville matkailijoille (pdf) http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=3449;46613
Suomen kansallisbibliografiassa (tietokanta Fennica) mainitaan kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siinä ei mainita Daniel Wallacen mukaan mitään, ei myöskään teoksen nimen mukaan, vaikka alkuteosten nimet Fennicassa mainitaan. Kysymäsi teos ei siis ole ilmestynyt suomeksi.
Osoitteesta:http://kirjailijat.kirjastot.fi/ eli Sanojen aika-sivustosta voi hakea esim. novellin tai novelleja
mukaan. Sanojen aika-sivusto on hyvä sivusto suomalaisista kirjaiijoista ja heidän tuotannostaan.
Kappaleen nuotteja ei löydy Kouvolan kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Yö-yhtyeen omalla kotisivulla/Kauppa nuottia on myytävänä: http://www.karppanen.fi/likaisetlegendat/index.htm
Yleisten kirjastojen hakuteoksista ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Suomen sukututkimusseurasta (http://www.genealogia.fi/) voisi löytyä apua. Seuran sivuilla on mm. Hiski-tietokanta (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi), josta Lempäälän kohdalta löytyi muutama Maise-niminen. Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistösivuilta voisi löytyä apua: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4
The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Töölön kirjastossa on. Asianajajapäivystys on kuitenkin nyt kesätauolla. Päivystykset jatkuvat siellä taas syksyllä 2009 7.9.-7.12.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Helmet-hausta löytyy lukuisia rentoutus cd-levyjä haulla rentoutus. Haun voi rajata cd-levyihin kirjastoittain. Paloheinästä löytyy useampia rentoutta käsitteleviä cd-levyjä, Maunulasta kaksi. Helmet-haussa on mahdollista myös jättää aineistosta varauksia, tämä edellyttää tunnuslukua. Tunnusluvun saa kirjastosta, ellei sitä jo ole. Helmet-haku löytyy sivulta http://helmet.fi/
Voisikohan kyseessä olla Marianna Kalliolan nimeämätön runo, jonka ensimmäinen säkeistö alkaa sanoilla "Menkää kaikki pois..." ja runo päättyy sanoihin "nyt vain teistä ei minulle".
Runo löytyy sekä Marianna Kalliolan runokokoelmasta nimeltä Unesta valveille tämä on katkera matka (Otava, 1980), että runoantologiasta Parantava runo (Tammi, 1982). Molempien teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Muutamia tietokirjoja etsintöjä varten:
Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia sekä Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa; Mauriala, Vesa: Uutta aikaa etsimässä; Hurma ja paatos: näkökulmia 1920- ja 1930-luvun kirjallisuuteen (toim. Ulla-Maija Juutila ym); Onnela, Tapio: Modernin unelma: kuvia ja tunnelmia 1920-luvulta; Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna: suomalainen kaksikymmenluku ja modernin mahdollisuus (toim. Onnela). Ehkä näistä saat lisää ideoita.
Mika Waltarin Suuri illusioni tuli ensin mieleen, myös Aino Kallaksen kirjat, kuten Sudenmorsian tai D. H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja. Ajan viihdekirjallisuudenkin aiheistoon tuli itsenäisempiä naisia kuten Hilja Valtosella, heitä ei ehkä...
Vanhemmat Lapin kansa -lehden numerot löytyvät ainakin Rovaniemen kirjastosta. Lehti on mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta on 20 senttiä päivältä. Kolmesta päivästä tulee siis yhdestä kirjasta 60 senttiä myöhästymismaksua. Maksun voi maksaa kirjan palautettuaan kirjastossa tai nettipalvelun kautta verkossa. (https://www.helmet.fi/maksukaista/)
Jos kirjasta ei ole varauksia eikä sitä ole jo uusittu viittä kertaa, voi lainan uusia netissä kirjautumalla omiin tietoihin HelMet-sivuilla (www.helmet.fi).
Sekä uusiminen että nettimaksaminen onnistuu vain, jos korttiin on liitetty PIN-koodi. Jos PIN-koodia ei ole, voi lainan uusia pyytämällä sitä HelMet-chat-palvelussa tai laittamalla sähköpostia omaan kirjastoon (yhteystiedot löytyvät myös HelMet-sivustolta). Tällöin täytyy tietää kirjastokortin numero.
Pataljoonan siirtämistä Savukoskelta Ouluun kuvataan Kalle Päätalon kirjassa Miinoitettu rauha s. 536-565. Päätalokeskuksen Päätalotietäjien mukaan muuta kuvausta siirrosta muissa kirjoissa ei ole.
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Helsingin kaupunginkirjaston arvoihin kuuluu sananvapaus, ja sananvapauteen kuuluu myös se, että kokoelmissa on myös sellaista aineistoa, joiden edustamat mielipiteet eivät ole yleisen mielipiteen – mitä se sitten tarkoittaakaan – mukaisia. Se koskee niin uskonnollista kuin poliittista aineistoa, samoin myös esimerkiksi vaihtoehtolääketiedettä ja erilaisia salaliittoteorioita esitteleviä kirjoja. Niitä on kirjaston kokoelmissa, mutta luonnollisestikään ne eivät itsessään edusta kirjaston näkemystä. Propagandaksi joku voi sellaisetkin kirjat tulkita ja väittää, että pitämällä vaikkapa ”Raamatun” kokoelmissamme tuemme kristillistä propagandaa.
Kirjaston arvoihin kuuluu myös sivistys. Itse en kuitenkaan näkisi, että sensuuri ja kirjojen...
