Avioerosta ja toisen osapuolen uudesta rakkaudesta on kirjoitettu paljon romaaneja, runoja ja näytelmiä. Näkökulma on usein naisen, eikä loppukaan monesti onnellinen.
Ehdotuksia kaunokirjallisuudesta miehen uudesta onnellisesta rakkaudesta avioeron jälkeen ei löytynyt monta. Tällaisia voisivat olla Hella Wuolijoen näytelmät Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä, sekä Sesse Koiviston romaani Huvila Kulosaaressa.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyy runsaasti avioeroa käsittelevää kaunokirjallisuutta. Kirjasammossa kirjat myös kuvaillaan. Hakemalla avioero-sanalla saat luettelon kirjoista, ja pääset selailemaan niiden sisältöjä tarkemmin:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/avioero%20
Tässä muutama kirja, jotka liittyvät uudisasukkaisiin Yhdysvalloissa.
Villin lännen Kati / Carol Ryrie Brink
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2061132?lang=fin
Never marry a cowboy / Lorraine Heath http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2039066?lang=fin
Willa Catherin tuotanto
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1190874__SCATHER%2C%20WILL…
Pataljoonan siirtämistä Savukoskelta Ouluun kuvataan Kalle Päätalon kirjassa Miinoitettu rauha s. 536-565. Päätalokeskuksen Päätalotietäjien mukaan muuta kuvausta siirrosta muissa kirjoissa ei ole.
Sitaatti on Danten Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan 26. laulusta. Eino Leinon ensimmäisen kerran vuonna 1912 ilmestynyt käännös kuuluu seuraavasti:
"Sukunne alkujuurta muistakaatte:
ei luotu teitä elämään kuin pedot,
vaan tietä kunnon ynnä tiedon käymään."
Elina Vaarana suomennos vuodelta 1963:
"Te alkujuurianne muistakaatte:
matojen elämään ei teitä luotu,
vaan tielle miehuuden ja tuntemuksen!"
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Kirsti Mannisen on tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hänen ensimmäisen kirjansa on vuonna 1984 ilmestynyt Maitotyttö. Samoihin aikoihin hän kirjoitti lastenkirjaa Vanha kissa ja eläinlääkärin apulaiset, joka ilmestyi vuonna 1985.
Kirsti Manninen kertoo kirjoittamisesta ja tuotannostaan tarkemmin Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa https://www.kirjasampo.fi
Aale Tynnin suomennos Jacques Brelin laulusta Ne me quitte pas on kuultavissa Toni Edelmann on sovituksessa kyseisestä kappaleesta. Tynnin suomennosta Ethän lähde pois ei valitettavasti ole painettuna missään nuottijulkaisussa.
Edelmannin sovitus kappaleesta on kuultavissa äänitteeltä Tarinain lähde : Toni Edelmannin ja Jacques Brelin lauluja (2013).
https://finna.fi/
Oiva Paloheimon lastenkirjan Tirlittan jää orvoksi, kun salama iskee hänen kotiinsa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3d9848c6-1c9b-4b07-b989-f…
Jos on matkanjärjestäjä, se taho on velvollinen hankkimaan tarvittavat tiedot. Jos matka on omatoiminen ja koskee Pohjois-Amerikkaa, kannattaa tutustua osoitteeseen http://www.usembassy.fi ja edetä sitten kohtaan links ja edelleen travel. Tällöin onkin jo huomattavien osavaltiokohtaisten tietoresurssien äärellä. Tietoa löytyy myös siitä, mitä automatkailijan on syytä ottaa huomioon erilaisilla rajoilla. Jos matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla, niiden aikataulutietoihin on myös linkkejä, kuten myös hotellitietoihin.
Myös voi käväistä United States information sevicen kirjastossa (Fabianinkatu 35, ma-pe 9-18)tutustuakseen siellä olevaan materiaaliin tai soittaa sinne puhelimella numeroon (09) 1912 40 48, mutta kannatta muistaa, että...
Kannattaa tutustua pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) löytyviin viitteisiin arvoituksista. Tee asiasanahaku ja kirjoita hakusanaksi arvoitukset. Kirjoja voit kysyä lainaksi eri kirjastoista Helsingissä. Voit myös käydä lähikirjastossasi selaamassa paikalta mahdollisesti löytyviä arvoituskirjoja.
Hyvä aloituspaikka tiedonhaulle löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=218, josta löytyy valikoima erilaisia tiedonhakuohjelmia. Suomalaisia sivuja löytyy hyvin Evrekasta esim. hakusanoilla informaatioteoria ja Shannon_Weaver (Shannonin ja Weaverin kommunikaatioteoriaan viitataan hyvin usein puhuttaessa viestien koodamisesta ja dekoodaamisesta jossakin kanavassa). Ainakin nämä linkit kannattaa katsastaa: http://www.helsinki.fi/~kahokas/kurssi/shaney.html,
http://www.uta.fi/~tierka/infme.htm, http://wwwedu.oulu.fi/homepage/epikkara/semio/semlu2.htm, http://www.comlab.hut.fi/opetus/140/slides1/, http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/jv991/
Englanninkielistä materiaalia voit hakea esim. Googlesta hakusanoilla "...
Lisa Banim on yksi Lizzie McGuire -kirjojen kirjoittajista. Suomennetut teokset ovat
Yksityisetsivä McGuire (2004), Älykkötytön arvoitus (2005),
Tiedeleirin tapaus (2005) ja
Operaatio ihastus (ilmestyy toukok. 2006). Kirjailijasta itsestään ei löydy tietoa.
Hei!
Löysin seuraavat tutkimukset, kun kävin läpi yliopistokirjastojen yhteishakemistoa:
Mylly, Mari: "Siis prinsessaa ei voi esittää sammakon asussa" : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta / Mari Mylly.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2008.
Tahkokallio, Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa / Annika Tahkokallio.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2006.
Laine, Leena: Työväen urheiluliikkeen naiset / Leena Laine.
Julkaistu Helsingissä : Otava, 2000.
Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa [Elektroninen aineisto] / Virve Laisi-Ikäheimonen.
Julkaistu Jyväskylä, 2000.
Ulkoasu 66 lehteä.
Opinnäyte Pro gradu -työ :...
Jorma Marttalan kirjassa Armin kultaiset vuodet ( Edita1999) on kerrottu Armi Kuuselan auton kolarista ja kirjasta löytyy myös pieni lehtikuva aiheesta. Kolari oli sattunut 8.2.1953 iltapäivällä Armi Kuuselan ajaessa Helsingistä Porvooseen. Onnettomuus sattui Vantaan sillan risteyksessä jäisessä kurvissa ja toisena osapuolena oli Helsinki- Tikkurila –vuoron linja-auto. Talbotin etuosa lytistyi kasaan ja ohjauskelvoton auto oli hinattava paikalta. Linja-autoon tuli vain pieni kuhmu.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy tuon ajan lehdet mikrofilmattuina.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Jonas Gardellista on kerrottu kirjassa Ulkomaisia suosikkikirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa http://www.helmet.fi/record=b1808949~S9*fin
Kirjassa kerrotaan muun muassa, että Jonas Gardell on syntynyt 1963 Täbyssä, Ruotsissa. Hänet tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana ja standup-koomikkona. Gardellin romaani Koomikon synty (1992) nousi koko Ruotsissa keskustelun aiheeksi. Hän on kirjoittanut myös näytelmätekstejä ja elokuvakäsikirjoituksia. Gardellilla on tausta myös kuvataitelijana.
Jonas gardellista löytyy myös muutamia suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita:
Ihana naapuri - haastateltavana koomikko ja kirjailija Jonas Gardell
Image Numero 2005: 9, sivu 20
Jonas Gardell : erittäin lapsellinen aikuinen - haastateltavana...
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjoituskilpailussa kannattaa muistaa, että sinne lähetetyt kirjoitukset ovat teoksia ja tekijänoikeuslain suojaamia. Kirjasto ei voi siis julkaista tai asettaa julkisesti näytteille niitä ilman kirjoittajan lupaa. Etenkin jos osallistujat ovat kovin nuoria, saatetaan tarvita julkaisuun myös huoltajan lupa. Kaikki riippuu siitä, voidaanko julkaisuluvan antaminen tulkita niin vähäiseksi oikeustoimeksi, että lapsikin voi tehdä sen itsenäisesti.
Jos julkaisua tai julkistamista ei aiota kilpailun yhteydessä, ei nuorten kirjoituskilpailuun...
Olet varmaan itsekin koettanut löytää Internetistä tietoa kyseisistä kääntäjistä ja tullut samaan tulokseen kuin minä: kaikki kolme ovat ansioituneita kääntäjiä, mutta tietoa heistä ei juuri löydy.
Jokaisella kääntäjällä näkyy kuitenkin olevan verkossa sähköpostiyhteys. Voisit varmaan kirjoittaa heille itselleen ja kysyä asioita, joita haluat tietää. Tässä osoitteita:
ALEKSANDRA POLIVANOVA
lista käännöksistä ja sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/15
lista käännöksistä myös
http://read.ru/interpreter/249/
VIKTORIJA PETRUNITŠEVA
sähköpostiyhteys:
http://www.swedlit.ru/node/65
lista käännöksistä
http://read.ru/interpreter/244
MARIJA LJUDKOVSKAJA
sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/68
lista käännöksistä myös
http://read....
Hei!
Kaivostoiminnan imagosta löytyy enimmäkseen mielipiteitä sekä toteamuksia, joiden perusteita ei selitetä.
Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaisemassa kaivosteollisuuden toimialaraportissa (2012, http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1605/Kaivosteollisuus2012_web.pdf) todetaan näin (s. 79): ”Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-suomessa. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt. Kriittisyys on...
