Suomenkielistä aineistoa Labanin teorioista löytyy hyvin vähän. Näitä ovat:
- Sarje, Aino: Tanssin henki (1992), s. 33-39, "Rudolf Labanin dynaaminen liiketeoria"
- Synteesi 2000, nro 1, s. 75-86, 111 (lehtiartikkeli "Tanssi ja käsitteellisyys : esimerkkejä Bauschin, Halprinin ja Labanin ajattelusta)
Lisäksi Lahden kirjaston kokoelmissa on ruotsinkielinen Elina Grönlundin kirja Dansterapi (1991), jossa on lyhyt esittely Rudolf Labanista ja hänen ajatuksistaan (mm. Laban Movement Analysis).
Englanninkielistä aineistoa Labanista on mahdollista saada kaukolainaan. Ota siinä tapauksessa yhteyttä tietopalveluumme. Tässä muutama esimerkki kaukolainattavista kirjoista, joita ei ole Lahden kirjastossa:
- Bartenieff, Irmgard: Body movement :...
1. Korkeakoulututkinto tarkoittaa sekä yliopistossa suoritettua
alempaa tutkintoa että ammattikorkeakoulussa suoritettua tutkintoa.
2. Kirjastonhoitajan pätevyyteen vaaditaan 35 ov kirjastoalan opintoja joko
yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu.
20 ov antaa pätevyyden kirjastovirkailijan toimiin/virkoihin.
Kunnat voivat nykyisin itse määritellä pätevyysvaatimuksensa. Yleensä
varmaan tulkitaan, että appro 15 ov + 5 ov cum laudesta täyttää asetuksen
vaatimukset. Näin ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
---------------
Katri Niskanen
Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto
Turun kaupunginkirjaston kaikkien osastojen osoitetiedot löytyvät kirjaston kotisivuilta http://www.turku.fi/kirjasto, kohdasta "Aukioloajat ja yhteystiedot".
Löysin muutaman nuortenkirjan aiheesta:
Olsson, Sören: "Zeina, Nalle ja rakkaus"
Khemiri, Jonas: "Ajatussulttaani"
Backlen, Marianne: "Donovan"
Toivottavasti näistä olisi apua.
LINDA - yliopistokirjastojen yhteisluettelo antoi vastaukseksi
tarkennettu hakuun = (tiedontar?)[in Asiasana/Ämnesord/Subject] AND ("kirjasto?")[in Kaikki sanat
25 viitettä, joista uusimpia :
Haasio, Ari
Tiedonhankintatutkimuksen perusteet / Ari Haasio & Reijo Savolainen
Julkaistu: Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004. Kirjassa laaja lähdeluettelo.
(Saatavissa Uudenkaupungin kirjastossa)
Lehtiartikkeleita ARTO-tietokannasta :
Manninen, Kalevi : Elektronisesti tallennetun tiedon hankinta yksilön tiedontarpeiden näkökulmasta Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa Julkaisussa: Informaatiotutkimus. - Tampere : Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys. - ISSN 1239-3614. 25 (2006) : 4, s. 97-104.
Ágústa Pálsdóttir : Health and...
Tommi on yleinen nimi ja Tommi-nimisiä on yli 15000 Suomessa, josta yksi on nainen.
Voit tarkistaa nimen yleisyyttä Väestörekisterikeskuksen nimihausta.
Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Tommi on muunnelma Tuomakseta, joka on raamatullinen nimi.
Eevert on pohjoissaksalinen lyhentymä Eberhardista ja tarkoittaa "pelkäämätön kuin villikarju".
Aino lienee suomenkielinen muunnos Annasta, joka on kreikkalinen muunnos heprean Hannasta joka tarkoittaa "Jumala on armollinen"
Maija on kansanomainen muunnos Mariasta, joka on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Varaus maksaa 0,50 €/kpl. Lastenaineistosta ei peritä varausmaksuja. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa.
Lisätietoja kirjaston käytöstä http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Ainakin Pekka Simojoki on laulanut tämännimisen laulunsa. Tietoja sen äänityksistä saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla laatikkoon TULKOON JOULU ja painamalla hae. Tästä laulusta löytyy netistä yhtä ja toista aineistoa, esim. http://www.aamulehti.fi/mediagalleria/aamulehti/videot/974/
Haku yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta tuotti tulokseksi kaksi kotimaista dekkarikirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaa :
Laakkonen, Salla : Amatöörit tutkimusten hämärillä poluilla : henkilöt, miljöö ja intuitio 1940-luvun suomenkielisissä salapoliisiromaanisarjoissa. Tampere University Press, 2006. (Acta Universitatis Tamperensis 1157.)
Ruohonen, Voitto : Paha meidän kanssamme : Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Otava, 2005. (Diss. : Joensuun yliopisto.)
Kyllä kysymästäsi aihesta löytyy paljonkin teoksia. Esimerkiksi Maija Sorvettulan Johdatus suomalaisen hoitotyön historiaan tai Terveydenhuollon historia teoksista voisi olla sinulle apua ja ne löytyvät täältä meidän Kemin kirjastostamme.
Koska kyseessä on opinnäytetyö, neuvoisin sinua olemaan yhteydessä myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan kirjastoon. Heiltä löytyy varmasti myös paljon aiheseen liittyvää materiaalia. Tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta www.tokem.fi/kirjasto.
Tervetuloa kirjastoomma katsomaan, mitä aineistoa kokoelmastamme voisit käyttää.
Monissa kirjastoissa on ollut mehua tarjolla lapsille jonkin tapahtuman tai juhlan aikana. Kirjastoilla ei ole rahaa tarjoilla mehua kovin usein, mutta voithan kysyä lähikirjastostasi, olisiko se mahdollista josakin tilaisuudessa.
Vuoden 1955 helmikuun lehdistä löytyy juttuja pelistä, esim. Kaleva 8.2.1955 s. 10 ja 1, Kaleva 15.2.1955 s. 11, Pohjolan työ 15.2.1955 s. 1 ja 5. Kalevasta ja Pohjolan työstä ei löytynyt kuvia.
Oulun Työväen Palloilijoiden sivulta http://www.otp.fi/seura.html#alku, löytyy kuva joukkueesta v. 1953. Sama kuva löytyy kirjasta Koponen, Erkki : Oulun Työväen Palloilijat ry vuosina 1946-1976, s. 43. Siinä mainitaan joukkueen jäsenten nimet. Samoja pelaajia on ollut v. 1955 joukkueessa.
Helsingin kirjastoissa on tosiaan monenlaisia lainattavia laitteita, mutta valitettavasti mistään kirjastosta ei lainata skannereita kotiin asti. Osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1715034~S9*fin löytyvät järjestelmään viedyt lainattavat skannerit, mutta niitä saa lainaksi vain kirjastossa käytettäviksi.
Jonkin verran kirjastoista lainattavista laitteista tietoa löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/. Valitettavasti täydellistä listausta ei ole tietääkseni olemassa. Kirjastojen lainaamat esineet saa kuitenkin HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi näkyviin näin:
1. Valitse hakutavaksi ”Hakusana(t)”.
2. Kirjoita hakukenttään ** (eli kaksi tähtimerkkiä).
3. Valitse kohdasta ”Aineisto” valinnaksi...
Voit lähettää käsikirjoituksesi kirjankustantamoon luettavaksi ja arvioitavaksi. Suomen kustannusyhdistys ry:n jäsenkustantajat löytyvät ylemmästä linkistä ja myös muita alemmasta:
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/
http://www.kirjasuora.fi/its-kustantajat.html
Voit myös kustantaa kirjan itse esimerkiksi Book on Demand -palvelun kautta. Tietoa palvelusta ja hinnoista:
http://www.bod.fi/etusivu.html
Hei
Voisit ottaa yhteyttä Suomen urheilumuseoon, joka sijaitsee Helsingissä. Tässä nettilinkki, josta löytyvät myös yhteystiedot: http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2917
Valokuvataiteen museo ei taida ottaa yksittäisiä valokuvia, mutta sivulta löytyy linkki "Kysy museolta". Tässä kotisivu: http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/
Finnish language is a member of the Uralic family of languages. Other Uralic languages include Hungarian, Estonian, Mari, Udmurt and Sami languages. Finnish and Estonian belong to the Finnic group of the Uralic languages and are therefore closely related.
As for the other neighboring countries, Swedish is an Indo-European language belonging to the North Germanic branch of the Germanic languages together with Danish and Norwegian. Russian, on the other hand, is a Slavic language in the Indo-European family.
More information about Finnish in Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_language
Näin yksityiskohtaista tietoa amerikkalaisesta käytännöstä ei löytynyt. Vuonna 1903 sormenjäljet otettiin USA:ssa käyttöön henkilöllisyydentoteamiskeinona ja vuonna 1905 perustettiin Washingtoniin sormenjälkikorttien keskitetty kokoelma (Bureau of Criminal Identification). Yhä useammat lainvalvontaviranomaiset perustivat omia sormenjälkien tunnistamisjärjestelmiä. Poliisiviranomaisten kasvava tarve saada valtakunnallinen sormenjälkien säilytyspaikka johti siihen, että vuonna 1924 Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI:hin perustettiin sormenjälkien tunnistusosasto, joka toimi keskitetysti liittovaltion tasolla. Vuoteen 1946 mennessä sen kokoelmissa oli 100 miljoonaa sormenjälkikorttia käsin pidetyssä kortistossa ja vuoteen 1971 200 miljoonaa...
Suomenkielinen käsityölehti Burda Style tulee seitsemään Espoon kirjastoon (Entresse, Kalajärvi, Laaksolahti, Nöykkiö, Sello, Soukka, Tapiola). Saman lehden englannin- ja ruotsinkielistä painosta tilataan myös muutamiin Espoon kirjastoihin.
Burda Stylen numero 4/2016 on tietokannan mukaan tällä hetkellä lainassa kaikista muista paitsi Nöykkiön kirjastosta. Käsityölehtien uudehkot numerot ovat suosittuja, joten haluttuun lehden numeroon kannattaisi jättää varaus vaikkapa oman lähikirjaston kautta.
Espoon kirjastoihin tilattuja muita käsityölehtiä on useita, mm. Novita, Ihana, Kauneimmat käsityöt, Kotiliesi Käsityö ja Mallikerta. Käsityölehtien saatavuutta voi tarkastella Helmet.fi -haussa, jossa ne löytyvät hakusanalla käsityölehdet.