Lainoja ei voi uusia sähköpostitse, mutta voit soittaa Virosta Turun kaupunginkirjaston uusintanumeroon: 00358 60002623 (arkisin klo 12-18, pe 12-16, juhannusaattona kiinni). Mikäli et jostain syystä saa yhteyttä kyseiseen numeroon, voit lähettää uusintapyynnön kirjastoon sähköpostiosoitteeseen
neuvonta@kirja.turku.fi.
Kirjaston tietokannasta voi hyvinkin löytyä aineistoa, jota ei juuri nyt ole mistään kirjastosta saatavana. Syitä voi olla kaksi:
Uutuuksien nimeketietueita ostetaan myös kirjaston ulkopuolelta. Tiedot tulevat niin suurina erinä, että aina ei tiedetä etukäteen, hankitaanko pääkaupunkiseudun kirjastoihin todella ne kaikki.
Toisaalta tietokantaan jää "roikkumaan" turhia nimeketietoja silloin, kun kaikki kappaleet on poistettu kierrosta. Nimekkeiden perustietoja ei kiirehditä poistamaan heti, koska myöhemmin voidaan kuitenkin hankkia taas uusia kappaleita. Näiden perustietojen uudelleen syöttäminen tietokantaan on suurehko työ. Aika ajoin tietokanta kuitenkin puhdistetaan turhista tiedoista.
Kertomassasi tilanteessa on kyse jälkimmäisesta...
Tässä Teknisten liittoa käsittelevää kirjallisuutta, jota on saatavana yleisissä kirjastoissa. Saatavuustiedot koskevat maakuntakirjastoja, joten saattaa olla, että kirjoista ainakin osa on myös kotikuntasi kirjastossa, jos se ei ole mikään alla olevista. Joka tapauksessa kaikki saatavuustiedot ovat siis maakuntakirjastoista, joista oman kotikuntasi kirjasto voi ne tilata sinulle kaukolainaksi. Kysy omasta kirjastostasi, millainen käytäntö heillä on.
Ruohonen, Veikko : Teknisten tutkimus 1976 (saatavana ainakin Hämeenlinnan, Kokkolan, Porin, Lahden, Kajaanin, Kuopion, Seinäjoen, Lappeenrannan, Vaasan kirjastoissa)
Teknisten liitto 50 vuotta (1975) (saatavana ainakin Rovaniemen, Kouvolan, Kuopion kirjastoissa)
Tekniset : Teknisten...
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja vastasi:
Suomen Koutelo-paikannimet keskittyvät Nimiarkiston tietojen perusteella erityisesti Sallaan. Varvikon kylässä on Koutelo-niminen kyläkunta, Pelkosenniemelle virtaava Koutelonjoki ja muita Koutelo-alkuisia paikannimiä, kuten Koutelovaarat.
Kouta- ja Kouto-alkuisia nimiä, kuten Koutatunturi, -järvi, -joki, -koski ja -lampi Sallassa, on selitetty saamelaisperäisellä sanalla: pohjoissaameksi guovdu ’keskellä, keskeltä, keskelle’, yhdyssanan osana guovda- ’keski, keskellä oleva’.
Myös Sallan Koutoiva-niminen vaara saattaa olla merkitykseltään ’keskellä oleva’, mutta on esitetty vaihtoehtoinenkin selitys: saamen...
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla huomattava, joten myös vuoden 1890 hopeamarkan arvo voi vaihdella huomattavasti kolikon kunnon mukaan.
Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas -kirjan mukaan kyseessä olevan kolikon arviohinta vaihtelee 5 - 250 € välillä. Kannattaa kuitenkin antaa vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon arvioida rahan kunto, jolloin hän voi antaa myös hinta-arvion.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista: http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas / toimittanut Suomen...
Ley-linjat keksi englantilainen liikemies Alfred Watkins 1920-luvun alussa. Hänen mukaansa monet muinaisjäännökset ja niiden päälle myöhemmin rakennetut kohteet näyttivät kartalla tarkasteltuna muodostavan suoria linjoja. Nämä linjat olisivat muinaisia teitä ja kauppareittejä, joiden varrelle asumukset oli rakennettu. Watkins keksi niille nimen ley, joka tarkoitti aukiota, niittyä tai peltoa. Vastaavia linjoja väitetään olevan muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Saksassa vastaavista "pyhistä linjoista" oli puhuttu jo vuosisadan alussa. Arkeologinen tutkimus on yleensä suhtaunut kielteisesti Watkinsin teorioihin.
Myöhemmin ley-linjoihin on liitetty erilaisia mystisiä ominaisuuksia. Entinen Kuninkaallisten Ilmavoimien lentäjä...
Kysyin asiaa Porin jäteneuvonnasta, josta sain seuraavan vastauksen:
Maatuminen on maan eloperäisessä kerrostumassa kasvimassaa muuttavia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä. Hajoamisen aiheuttavat mikrobit, homeet ja sienet, jotka hajottavat aineen rakenteen ja synnyttävät siitä humusta. Maatumista käytetään hyväksi esimerkiksi kompostoreissa, johon luodaan maatumista edistävät olosuhteet, eli tarjotaan tarpeeksi lämpöä, happea ja kosteutta.
Kirjan maatumiseen liittyy tietysti muitakin erilaisia muuttuvia tekijöitä, kuin maatumiseen liittyvät olosuhteet. Näitä ovat esimerkiksi: Onko kirja kovakantinen ja muovitettu? Tällöin tietysti maatuminen kestää kauemmin. Paperi kyllä hajoaa, mutta kannet voivat jäädä...
Kyseessä saattaisi olla karekuoriainen (Megatoma undata).
Karekuoriainen esiintyy luonnossa lahopuissa, joissa sen toukat elävät usein erilaisten pistiäisten ja lintujen pesissä. Laji voi esiintyä myös vanhoissa hirsirakennuksissa, mutta sen toukat aiheuttavat vain harvoin merkittäviä tuhoja luonnonkuituisille materiaaleille ja nahalle.
Karekuoriaisen tunnistaa värityksestä. Mustan kuoriaisen peitinsiivissä on kaksi aaltoilevaa epämääräistä valkoisten suomujen muodostamaa poikkivyötä ja etuselän takakulmissa on vaaleat laikut. Laji on kooltaan 3,5–5,9 mm ja muodoltaan pitkän soikea.
Aikuiset karekuoriaiset talvehtivat ja ne lähtevät liikkeelle alkukesällä etsimään ravintoa ja lisääntymiskumppaneita. Muninta tapahtuu lahopuissa oleviin...
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu...
Tiedoistasi voin päätellä, että seteli on Saksan keskuspankin painattama (X-tunnus) ja että se kuuluu ensimmäiseen eurosetelisarjaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivulla on vinkkejä siitä, kuinka pääset arvioimaan erurosetelisi harvinaisuutta. https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurosetelit/ Yhdistyksestä voi kysellä myös arviointiapua suoraan.
Suomen Numismaattinen yhdistys https://snynumis.fi/yhdistys/numismaattinen-yhdistys/
Tietoa euroseteleistä:
https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/denominations/html/index.fi.html#es1-05
https://www.setelit.com/eurosetelit/sarjanumerot-ja-painopaikat
R.E.Torensonin kirja Pyromaanin arvoitus kuuluu Pollux hevoskerhoon. Kerhon nettiosoite on www.polluxinfo.com - kokeile sieltä
Myös Googlen hakupalvelusta - www.google.com löytyy kirjailijan nimen mukaan haettaessa jotain tietoa.
Ensin pari hyllystämme löytyvää kirjaa aiheesta:
- Maailma tänään [15]: Lähi-Itä
- Arabian niemimaa
Lisää Saudi-Arabiasta kertovia teoksia löydät Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta ( http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ). Käytä asiasanaa Saudi-Arabia.
Aina kannattaa myös käydä kirjastossa ja selailla paikan päältä löytyviä tietosanakirjoja ja maantieteen yleisteoksia.
Hyviä nettilinkkejä löydät Monikulttuurisen kirjaston sivuilta ( http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm ). Esimerkiksi Maailman ympäri- ohjelman sivuilta
( http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?saudi_arabia.html ) saat tiiviin tietopaketin maasta suomenkielisenä.
Myös Suomen Saudi-Arabian lähetystön kautta näyttäisi ainakin perustietoja suomeksi...
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Hyvää opiskeluintoa!
Kyse on Valto Saran runosta Kissojen serenadi ja se löytyy kokoelmasta Hilpatapaa! Kokoelmaa on yksi kappale Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa. Mikäli korttiisi on liitetty pin-koodi voit varata kirjan Helmet-aineistohaun kautta http://www.helmet.fi/. Voit myös tehdä varauksen puhelimitse soittamalla johonkin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Tässä linkki yhteystietoihin: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1555
Lämmitysöljyn hinnasta on kuluttajahintatietoa vain neljännesvuosittain. Lämmitysöljyn hinta kuitenkin seuraa raakaöljyn hintaa, josta on saatavissa kuukausittaista hintatietoa. Raakaöljy on yleisesti ottaen elokuussa kalliimpaa kuin heinäkuussa. Tietolähde: Kuluttajahinnat, Tilastokeskus.
Näistä voisi olla apua: Luonnossa kotonaan(1997); Kuntouttavaa kotielämää(2003);Koivunen et. al.:Puutarhoista iloa vammaisten ja vanhusten elämään, artikkeli Viherympäristö 2003:2,58-61; Karvinen: Elämänlaatua arki- ja täsmäliikunnalla, artikkeli Liikunta ja tiede 2004:2, 2.12-16; Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä(1996); Ikäntyminen ja liikunta(1997); Puisto, puutarha ja hyvinvointi(2003).
Kaukopalvelusta on olemassa Kaija Sitarin kirjoittama opaskirja :
PÄÄTEKIJÄ SITARI, Kaija
NIMEKE Kotimaisen kaukopalvelun käsikirja / Kaija Sitari
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Suomen tieteellinen kirjastoseura, 1995 (Jyväskylä : Gummerus)
ULKOASU 136 s. : kuv. ; 25 cm
SARJA/ISSN Suomen tieteellisen kirjastoseuran julkaisuja, ISSN 0359-9310 ; n:o 7
ISBN 951-96835-1-8 (nid.)
Kokoelmistamme löytyy myös teos:
NIMEKE NORDISKE fjernlånsfakta = Nordic ILL facta : 1997/98 / [editors: Poul Erlandsen, Eldrid Breivik Hansen] ; [julkaisija: Pohjoismaiden tieteellisten kirjastoseurojen liitto]
TEKIJÄT Erlandsen, Poul
Hansen, Eldrid Breivik
Pohjoismaiden tieteellisten kirjastoseurojen liitto
JULKAISUKIELI tanska, englanti
PAINOS 3....
Lääketieteelliseen kysymykseesi voit saada lisävaloa jäljempänä seuraavista Helmet- kirjastojen teoksista sekä Terveystieteiden keskuskirjaston informaatiopalvelusta . Tässä ehdottamamme kirjat: 100 kysymystä ravinnosta / Antti Aro, 2002 / A-, D- ja K-vitamiinit: Leonard Mervyn, 1986. Katso myös itse lisää
Suosittelen, että käyt lähikirjastossasi selvittämässä asian.
Jos olet palauttanut lainaamasi aineistoa, saat lainausoikeutesi takaisin heti kun olet maksanut velkasi kirjastoon.
Jos sinulla on vielä palauttamatta jäännyttä aineistoa, asia on saatanut mennä perintään. Aineiston korvaamisesta ja perinnästä voit lukea täältä:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1709
Jos kirjastokorttisi on hävinnyt saat uuden, siitä veloitetaan 3€.
