Kirjasto 10:ssä on kopiokoneeseen yhdistetty skanneri, jolla voi skannata A3-kokoisia arkkeja. Mukaan tarvitset oman muistitikun. A3-arkkeja suurempia papereita ei Helsingin kirjastoissa voi skannata.
Kirjasto 10: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Tarkoitatko nykyrunoutta vai muinaista, ja suomeksi käännettyä vai arabiankielistä, tai mahdollisesti muinaisella egyptin kielellä kirjoitettua?
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta löytyy tietoa joistakin suomeksi käännetyistä egyptiläisistä runoilijoista ja lähteitä heidän runoilleen. Joukossa on niin muinaisia kuin nykyrunoilijoitakin.
Tämän tietokannan kautta löytyvät egyptiläiset runoilijat Hafiz Ibrahim, Umar Ibn al-Farid, Ahmed Fouad Negm, Mahmud Sami al-Barudi, Abdarrahman al-Abnudi ja Dhul-Nun al-Misri. Runoja löytyy Kulttuurivihkot-julkaisusta (1980, nro 8, s. 23, 24 ja 26) sekä näistä kirjoista:
- Todellisuuden maailmat :...
Tietoa vierasperäisten sukunimien alkuperästä löydät ainakin seuraavista kirjoista:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet
Marianne Blomqvist: Vad heter finlandssvenskarna?
Mikkosen ja Paikkalan mukaan 1600-luvulta lähtien alkoi ilmestyä uudentyyppisiä porvaris- ja käsityöläisnimiä, jotka muistuttivat kaksiosaisia paikannimiä (esim. Lundberg, Blomstrand, Björklund). Ruotsalaisesta nimestä tuli vähitellen arvostuskysymys.
Sukunimen alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen sukututkimusseuran kautta linkistä http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy muun muassa runsas määrä sukunimiä käsitteleviä artikkeleita: http://www.genealogia.fi/nimet/
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Toiminto aukeaa klikkaamalla kohdasta Unohditko tunnuslukusi?. Uusi pin-koodi lähetetään sähköpostiisi.
Uuden tunnusluvun saat myös mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Jos olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajasi suostumuksen uuden pin-koodin saamiseen. Suostumuksen voi ilmaista esimerkiksi alla olevasta linkistä avautuvalla, tulostettavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BD61AF018-8119-...
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Paikannimi Rohdainen on todennäköisesti johdettu ruohoa, rohtoa, rikkaruohoa tai yrttiä merkitsevästä kasvinnimityksestä rohta.
Rohdaisten kyliä on Suomessa kaksi: Pyhärannan kunnassa Varsinais-Suomessa ja Lapin kunnassa Satakunnassa.
Lähteet:
Meri, Arvo, Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. 1. Entisten Laitilan, Lapin ja Uudenkirkon pitäjien alue. SKS, 1943
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Aiheesta löytyy sekä tietokirjoja että kuvakirjoja. Voit tehdä haun internetissä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/ Hakusanalla koulutulokkaat löytyvät esim. seuraavat kirjat:
Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas menee kouluun
Jacobsson, Anders: Lasse, ekaluokkalainen
Nöstlinger, Christine: Eppu ja ekaluokka
Tampereen kaupunginkirjaston www-sivuilla on luettelo aiheeseen liittyvistä kirjoista osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/ekaluok.htm
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on mm. seuraavat ulkomaisia etunimiä esittelevät kirjat, jotka tosin eivät ole suomenkielisiä.
Raguin, Philippe: Le guide des prenoms de France, 1997
Norman, Teresa: A world of baby names, 1996
Hanks, Patrick: Babies' names, 1995
Mcleod, Iseabail: The Wordsworth dictionary of first names, 1995
Dunkling, Leslie: The Guinness book of names, 1995
Kirjojen saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Aika mukavat etunimisivut ovat esim. osoitteessa:
http://www.behindthename.com/
Tarkoitatko Suhe Live -kollektiivin esittämää laulua "Lunastajani elää" (tai "Tiedän Lunastajani elää"), joka alkaa: "Hän luo uuden maan hän luo uuden taivaan, jossa ei menneitä muistella"?
Suhe Live toimii osana Suur-Helsingin seurakuntayhteisöä tai seurakuntaa. Kollektiivin kotisivulta löytyvässä nuotissa laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Jarkko Stenroth. Nuotissa on myös laulun sanat. Laulu sisältyy Suhe Live EP:lle.
Verkosta löytyy myös muita sivuja, joilla on laulun sanat tai esitys tai molemmat.
http://suhe.net/suhelive/
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on maaliskuussa 2020 käännetty kaiken kaikkiaan 24 kielelle. Eniten käännöksiä on saksaksi (21 teosta) ja englanniksi (14 teosta).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=lang&asc=1&lang=FIN&page=1
Käänöstietokannassa voit tarkastella mitä Lehtolaisen teoksia on käännetty millekin kielelle.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985. Kyselylomakkeet olivat viimeisen kerran käytössä vuonna 1985. Täysin kyselypohjaisia olivat vain vuosien 1950 ja 1960 laskennat. Vuonna 1970 laskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja, kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin jo hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri), ja lomakkeilla kerättiin lähinnä puuttuvia tietoja, kuten työpaikkaa ja ammattia koskevia tietoja.
Henkilölomakkeita käytettiin ensimmäisen kerran väestölaskennassa vuonna 1870. Lomakkeisiin...
Kuva ei ole kovin tarkka, joten varmaksi en voi sanoa, mutta kuvan perusteella otus näyttäisi vähän turkiskuoriaisen toukalta tai sen kotelolta koska on noin vaalea. Alla olevista linkeistä löydät kodin tuholaisten tunnistusohjeita ja tietoa niiden torjumisesta:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
https://www.nextiili.fi/post/tekstiilituholaisia-voi-torjua-itse
https://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/kodin-tuholaiset-kuvina/
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/turkiskuoriai…
https://www.anticimex.fi/vyoturkiskuoriainen/
Et kertonut, haluatko lukea romaaneja vai tietokirjoja, siis esimerkiksi psykologisia tutkimuksia. Et myöskään kertonut, haluatko aikuisten, lasten vai nuorten kirjoja. Tai haluatko kirjoja, jotka kertovat nuorista tai aikuisista tyttäristä.
Kerään sinulle nyt jotain vaihtoehtoja. Jos kirjat ovat vääränlaisia, lähetä seuraavan kysymyksen myötä tarkemmat tiedot.
Aikuisten romaaneja:
Blom, Hila : Kuinka rakastaa tytärtään. Gummerus, 2023. – Israelilainen romaani, jossa aikuisen tyttären äiti kertoo perheensä tarinan tyttären syntymästä lähtien. Äiti ja tytär vieraantuvat vähitellen.
Feldt, Felicia : Näkymätön tytär. Otava. 2013. Kasvatusguru Anna Wahlgrenin tytär kertoo lapsuudestaan, jossa ei aina eletty kasvatusoppien mukaan....
Erilaiset ravintosuositukset, elintarvikkeiden ja lisäaineiden käyttösuositukset on paras varmistaa asiantuntijalta. Vastausperiaatteissamme mainitaan myös, että ammattitaitomme ei riitä lääketieteellisten ohjeiden antamiseen.
Ruokaviraston verkkosivuilta löytyvät erilaisten makeutusaineiden perustiedot ja hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti. Tavalliset Hermesetas-makeutusainerakeet ovat pääosin sakariinia. Viraston mukaan sakariinin osalta hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti on 5 mg/kg/vrk.
Hermesetas-tuotteita on tosin erilaisia, joissakin on sakariinin lisäksi myös aspartaamia ja syklamaattia.
https://www.ruokavirasto.fi/haku/?query=makeutusaineet&page=1
https://www.ruokavirasto.fi/...
Kirjastojen atk-työasemat ovat hyvin kysyttyjä ja jonot pitkiä. Koska käyttöaika on yleensä tunnin, noin vain kirjastoon tulemalla olisi usein mahdoton päästä käyttämään niitä. Monissa kirjastoissa on kuitenkin myös joitakin koneita varattu lyhytaikaista käyttöä varten (yleensä 15 minuuttia), ja niihin pääsee jonottamalla. Tarkemmat tiedot työasemien ajanvarauksesta ovat osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Linnea-tietokannat ovat maksullisia ja käyttö edellyttää sopimusta Helsingin yliopiston kirjaston kanssa, ts. käytännössä asiakas ei voi tutkia esim. Lindaa (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) verkon kautta.
Sen sijaan yksittäisten yliopistojen kirjastojen aineistoja, kuten myös Fennicaa (Suomen kansallisbibliografia) voi selata telnet-yhteyden kautta. Fennicasta on tietoa sivulla http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html.
Yliopistokirjastoja on lueteltu osoitteessa http://hul.helsinki.fi/suomkirj.html#1.
Useat yliopistot julkaisevat graduja ja väitöskirjoja elektronisessa muodossa, mm. Helsingin yliopiston E-thesis (http://ethesis.helsinki.fi/) ja Jyväskylän yliopiston tutkielmapankki (http://docuweb.jyu.fi/).
Tieteellisten...