"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun...
Uusi asunto-osakeyhtiölaki on säädös 1599/2009 ja sen perustelut sisältävä Hallituksen esitys 24/2009. Säädös tuli voimaan 1.7.2010.
Tässä linkki hallituksen esitykseen https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Näissä kahdessa kommentaarissa käsitellään isännöitsijän asemaa uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan: Sillanpää-Vahtera: Asunto-osakehtiölaki käytännössä, 2010. Furuhjelm ym: Asunto-osakeyhtiölaki 2, Kommentaari, 2015.
Asian selvittäminen vaatii laajempaa juridista selvittämistä.
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
Viola-tietokannan mukaan Esko Koivumiehen säveltämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta laulusta "Yön siniset siivet" on lukuisia äänitteitä, mutta nuottina sitä ei ole julkaistu. Myöskään netistä ei laulun sanoja näköjään löydy. Ehkä pitäisi yrittää saada yhteys suoraan itse sanoittajaan.
Martti A. Koskisen säveltämän ja Esa Kujalan sanoittama "Laaksojen laulu" on samanlainen tapaus. Äänitejulkaisuja on runsaasti, mutta nuottijulkaisua sanoineen ei ole.
Molemmista lauluista löytyy kyllä YouTube-esityksiä, joista sanat saa kirjoitettua ylös PAUSE-nappia ahkerasti käyttämällä.
Heikki Poroila
Latinan "seisovaa" tarkoittavasta statarius-sanasta johdettu stataarinen (seisova, verkalleen edistyvä) merkitsee lukemisesta puhuttaessa "selvää ja hidasta, välimerkkejä huomioivaa lukemista". Tämä kytkeytyy 1900-luvun alupuolen lukemisen opetuksen mekaaniseen luonteeseen. Kursorisella eli nopealla, pääkohdittaisella lukemisella pyrittiin tämän vastapainona irti ymmärtämistä vailla olevasta tankkaavaisuudesta. Lukemisläksyn mekaanisen toistamisen sijasta uudessa oppivelvollisuuskoulussa opettajan tuli koettaa ohjata oppilaitaan tekstin pääkohtien ymmärtämiseen ja antaa luetun pohjalta tilaisuuksia uuden kertomiseen ja keskusteluun.
Lähteet:
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia. 3, Piirijakoasetuksesta oppivelvollisuuteen
Aimo...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voit hakea aineistoa asiasanalla sanomalehdet. Aihetta kannattaa heti rajata tarkennetulla haulla esimerkiksi sana internet rajaa haun muutamaan toivottavasti hyödyllisen julkaisuun.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta pääset käyttämään Ebsco-lehtitietokantaa, johon sisältyy 1500 sanoma -ja aikakausilehteä kokonaisuudessaan. Aika kannattaa varata etukäteen.
Apua voisi löytyä myös tieteenalakohtaisista virtuaalikirjastoista http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto kohdasta Uusi media ja kohdasta Viestintä ja journalismi.
Suomen Journalistiliitto ja Journalistilehti löytyvät osoitteesta http://www.journalistiliitto.fi
Aiheeseen liittyvät varmasti kaupalliset...
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Plussasta http://www.libplussa.fi/ voit selata aineistoa. Valitse hae teoksia ja julkaisuja -kohtaan asiasana. Asiasanoina voit käyttää termejä biokemia, biotekniikka.
Aiheesi on niin tieteellinen, että suosittelen myös Helsingissä sijaitsevan Viikin tiedekirjaston http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ kokoelmien selailua. Ne sisältävät mm. biotieteitä ja biotekniikkaa. Viikin kirjaston kokoelma on osa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistä kokoelmaluetteloa, jota voit selata osoitteessa http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html Valitse lomakkeen pudotusvalikosta sanahaku ja kirjoita englanniksi bioreactor* *-merkki on sanan katkaisumekki.
Viikin tiedekirjaston käyntiosoite on...
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
Koulukuraattorin työhön ja oppilashuoltoon (koulukuraattorin työ sisältyy useinmiten oppilashuolto käsitteeseen, psykososiaalinen oppilashuolto ) liittyvää aineistoa löydät varmaankin seuraavista teoksista: Koulukuraattori arkityössään, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999. Jauhiainen, Arto, Koulu, oppilaiden huolto ja hyvinvointivaltio Suomen oppivelvollisuuskoulun oppilashuollon ja sen asiantuntijajärjestelmien muotoutuminen1800-luvun lopulta 1990-luvulle, Turun Yliopisto, 1993. Kääriäinen, Hillevi, Tutkiva ja muuttuva koulu, WSOY, 1996. Lahti, Pirkko. Minne koulu on menossa, Tammi, 1989. Laaksonen, Pirjo, Oppilasko ongelma? oppilashuolto koulun systeemeissä.
Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1989. Lipiäinen, Toivo,...
Et maininnut haluatko nuotteja vai äänitteitä. Kohdistit kysymyksen Helsingille, joten suosittelen, että teet haun Plussa-aineistohaussa http://www.libplussa.fi . Kohtaan "tekijä tai esittäjä" kirjoita somerjoki rauli, kohdasta "näytä" voit valita aineistomuodon. Saat listan teoksia, joiden täysissä tiedoissa luetellaan kaikki kokoelmaan sisältyvät kappaleet. Tiettyä kappaletta voit myös hakea kirjoittamalla kohtaan "nimeke" kyseisen kappaleen nimen. "Saatavuustiedot" kertoo, missä kirjastoissa teos on ja onko se saatavana vai lainassa.
Street Legal -albumilla (1978) julkaistu kappale on jopa Dylanin asteikolla arvoituksellinen ja moniselitteinen. Se on herättänyt runsaasti pohdintoja ja keskusteluja. Niitä voi tutkia vaikka verkkohaun tuloslistasta: https://www.google.com/search?q=bob+dylan+%22changin+of+the+guards%22+a…;
Yleisimpien tulkintojen mukaan laulu kertoo esim. Dylanin henkisestä kriisistä, hänen kääntymisestään roomalaiskatolilaiseksi, hänen avioerostaan tai yleensä hänen elämästään vuoteen 1977 asti. On myös ehdotettu, että laulu kertoisi Jeanne d'Arcista tai Jeesuksesta.
Dylan-analyyseissa ylistetään hänen taitoaan luoda hienoja runollisia kielikuvia, mutta tästä runsaudesta ei aina synny ymmärrettävää kokonaisuutta. Lukijoilla ja kuuntelijoilla on silloin...
Opetushallitus julkaisee painettua opasta Ammattikorkeakoulut 1999, joka löytyy myös opetushallituksen sivuilta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/. Oletettavasti ajantasalla ja luotettava.
Englanninkielisiä Suomen kirkkohistorian kokonaisesityksiä näyttää olevan kovin vähän. Eri aikakausia tai erilaisia kirkollisia liikkeitä käsittelevää kirjallisuutta löytyy enemmän. Tarkoituksiinne sopivia yleisteoksia voisivat olla esim. seuraavat:
Ruokanen, Tapani The Evangelical-Lutheran Church in Finland / text: Tapani Ruokanen ; photos and lay-out: Seppo J. J. Sirkka 2., rev. ed [Hki] : The Information Centre of the Evangelical-Lutheran Church of Finland, 1987 48 s. : kuv., kartt. ; 26 cm Käännnetty suom. käsikirjoituksesta. - Ilm. samanaikaisesti myös saksaksi ISBN: 951-96036-1-1
Paananen, Martti The Church of the Finns / [text: Martti Paananen] ; [published by The Department of Communications of the Evangelical Lutheran Church]...
Löydät linkkejä eurooppalaisiin kirjastojärjestöihin EBLIDA:n
(European Bureau of Library, Information and Documentation Associations)
sivuilta: http://www.eblida.org/eurasso.htm. Suomen yleisten kirjastojen
sivulta (http://www.kirjastot.fi/ -Kirjastoala - Järjestöt) löytyy
linkkejä myös USA:n järjestöihin. Järjestöjen sivuilla on usein myös tapahtumakalentereita.
Kansatieteestä löytyy paljonkin materiaalia, joka liittyy entisaikojen kulttuuriin, tapoihin ja esineisiin.
Työkaluista löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Kolehmainen, Alfred: Puusta tehdyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria
Useitakin kirjoja löytyy toivomastasi aiheesta, esim.
FORSS, Maija Värimenetelmät - värjäys, maalaus, kankaanpainanta (2000)
FORSS, Maija Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia (1993)
BONCAMPER, Irma Vaatetusalan materiaalit (2000)
SISEFSKY, Jan - SANDBERG, Gösta Värjärin kirja (1984).
Voit uusia lainasi (mikäli niistä ei ole varauksia) kaksi kertaa tuomatta kirjoja mukanasi Turun kaupunginkirjastoon. Sen jälkeen kirjat on tuotava "näytille" uusittaessa. Kirjat voi uusia kirjastossa, puhelimitse tai verkossa, mikäli sinulla on käytössäsi tunnusluku http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=custs&sesid=1001336329
Lisätietoja saat kotisivultamme hakemistosta kohdasta "lainaaminen" http://www.turku.fi/kirjasto/
Risto Jarvan elokuvia on ilmestynyt DVD -formaatissa vuonna
2005. Esim. Bensaa suonissa, Jäniksen vuosi, Onnenpeli, Ruusujen aika, Työmiehen päiväkirja,Yhden miehen sota,Yövai päivä.
Tarkista niiden saatavuus esim.
pääkaupungin kirjastojen tietokannasta
www.helmet.fi
Tarkoitat varmaan kirjaa Dr. Phil: Pidä huolta itsestäsi. Tämä kirja ei ole vielä tullut pääkaupunkiseudun kirjastoihin, joten sitä ei voi vielä varata. Kirjastot ovat kyllä tilanneet kirjaa ennakkoon jo viime kesäkuussa, mutta emme vielä ole saaneet tilaamiamme kirjoja. Myös esim. Tampereen kaupunginkirjastossa kirja on vasta hankinnassa, ei vielä lainattavissa.
