"Popmusiikkia" kappaleen sanat ja nuotit ovat ainakin seuraavissa teoksissa:
Ismo Alanko: Lokaa ja kuita: 27 laulua levyiltä vuosilta 1989-2002
Juutilainen, Esa-Markku: Intro
Molemmat kirjat näyttäisivät tällä hetkellä olevan Valkealan kirjastossa paikalla, ja Juutilaisen Intro on myös Kouvolan kaupunginkirjastossa hyllyssä tällä hetkellä.
Cross Country on tilattu pääkaupunkiseudulle ja on siis tulossa kirjastoihin. Arvioitu julkaisuaika on ollut marraskuun alussa, mutta teos ei ehkä ole vielä ilmestynyt. On siis tulossa kirjastoihin, tarkkaa päivää on kuitenkin vaikea arvailla. Scarpetta on niin ikään ennakkotilattu, teoksen arvioitu ilmestymisaika on marraskuun lopussa. Teos ehtinee kirjastoihin vuoden 2009 keväällä.
Bachin Nun komm die Tore Weit löytyy useammaltakin kirjaston levyltä, esimerkiksi näiltä:
- Orgelbüchlein : chorales for Advent and Christmas / Johann Sebastian Bach ; Kari Vuola, organ, Cantus Mercurialis & Hannu Vuorela (2007)
- Orgelmusik zur Weihnacht = Organ music for Christmas / Michael-Christfried Winkler (2006)
- Weihnachtsarien = Christmas Arias / Johann Sebastian Bach (2005)
Schellen Machet die Tore weit on Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/)mukaan esitetty ainakin 1993 ilmestynellä levyllä Schelle, Actus Musicus Auf Weyh-Nachten. Sitä ei kuitenkaan kirjastoissa ole. Levy on kuitenkin ainakin netitse ostettavissa.
Kumpikin on netitse myös kuunneltavissa.
Internetin tietojen mukaan Celtic Womanin levyillä kappaletta ei ole.
Mainitsemasi Chloë Agnew kuitenkin laulaa Celtic Womanissa, ja häneltä on tullut vuonna 2004 oma levy, jonka nimi on Walking in the air ja josta tämä kyseinen kappale löytyy.
Helmet-hausta löytyy lukuisia rentoutus cd-levyjä haulla rentoutus. Haun voi rajata cd-levyihin kirjastoittain. Paloheinästä löytyy useampia rentoutta käsitteleviä cd-levyjä, Maunulasta kaksi. Helmet-haussa on mahdollista myös jättää aineistosta varauksia, tämä edellyttää tunnuslukua. Tunnusluvun saa kirjastosta, ellei sitä jo ole. Helmet-haku löytyy sivulta http://helmet.fi/
Kyseessä on todennäköisesti teos Oppimista tukevat ympäristöt - Johdatus oppimisympäristöajatteluun (2007). Opetushallituksen julkaisu ilmestyi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Erikoiskirjastojen PrettyLib-kirjastojärjestelmä toimii portaalina eri erikoiskirjastojen tietokantoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakusanan etsimisen jälkeen valitset erikoiskirjaston, jonka tietokantaa haluat selata kyseisellä hakusanalla. Tietokannan valinta tapahtuu hakusanan etsimisen jälkeen "haun tulos kirjastojen tietokannoista" -sivulla, jossa on luettelo erikoiskirjastoista ja siitä, kuinka monta hakutulosta on erikoiskirjastoittain. Valittuasi haluamasi erikoiskirjaston, hakutulos näyttää vain valitsemasi erikoiskirjaston sijaintitiedot.
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Ilahduttavaa, että on uteliaita asiakkaita! Tiedustelimme asiaa Helsingin kaupunginkirjaston hankinnan asiantuntijoilta. Tässä heiltä muutamia faktoja:
Aasialaisten ja eurooppalaisten elokuvien suhteen hankintaa vaikeuttavat
1) hyvän jakeluportaan puuttuminen - näitä on yllättävän vaikea löytää
2) tekijänoikeusseikat sekä lainaoikeuksien saaminen. Lainaoikeuksien selvittäminen voi olla erittäin vaikeaa, ja näiden saaminen usein mahdotonta.
3) ikärajat - nämä pitäisi arvioida elokuvakohtaisesti ja virallisin kriteerein erikseen, jollei niitä ole.
Venäjänkielistä elokuva-aineistoa on helppo saada, ja meillä on hyvä asiantuntemus sekä toimittajat aineiston suhteen.
Venäjänkielistä aineistoa hankitaan nykyään enemmän kuin aiemmin johtuen...
Tarkoitatko nykyrunoutta vai muinaista, ja suomeksi käännettyä vai arabiankielistä, tai mahdollisesti muinaisella egyptin kielellä kirjoitettua?
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta löytyy tietoa joistakin suomeksi käännetyistä egyptiläisistä runoilijoista ja lähteitä heidän runoilleen. Joukossa on niin muinaisia kuin nykyrunoilijoitakin.
Tämän tietokannan kautta löytyvät egyptiläiset runoilijat Hafiz Ibrahim, Umar Ibn al-Farid, Ahmed Fouad Negm, Mahmud Sami al-Barudi, Abdarrahman al-Abnudi ja Dhul-Nun al-Misri. Runoja löytyy Kulttuurivihkot-julkaisusta (1980, nro 8, s. 23, 24 ja 26) sekä näistä kirjoista:
- Todellisuuden maailmat :...
Liedon kirjastossa on varattavia työasemia asiakaskäyttöön http://www.lieto.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_vapaaaika/Kirjasto/Palvelut/Muut…
Tuloste maksaa 0,35 €/arkki A4. Ohessa kirjaston perimät maksut:
http://www.lieto.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_vapaaaika/Kirjasto/Asiakkaana_ki…
Runo, tai itse asiassa hautajaisvirsi, on tosiaan Bengt Jakob Ignatiuksen kirjoittama. Levyn kansivihossa julkaistu on vain osa virrestä, ja se sisältyy virsikokoelman osastoon Valmistautuminen kuolemaan. Virsi on innoittanut myös kirjailija Timo K. Mukkaa. Erno Paasilinnan Timo K. Mukka: legenda jo eläessään –kirjassa (1974, s. 155) kerrotaan, että Mukka ehdotti kirjansa Koiran kuolema motoksi kahta säkeistöä tästä virrestä, joka oli hänen isänsä Eemeli Mukan mielivirsi.
Tämä virsi on yksi Ignatiuksen sepittämästä noin 50 virrestä, jotka on julkaistu virsikokoelmassa Uusia Suomalaisia Kirkko-Virsiä vuonna 1824. (Lähde: Suomen sana: kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto 8, 1964). Virsien lisäksi Ignatiukselta on julkaistu mm. saarnoja...
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Toiminto aukeaa klikkaamalla kohdasta Unohditko tunnuslukusi?. Uusi pin-koodi lähetetään sähköpostiisi.
Uuden tunnusluvun saat myös mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Jos olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajasi suostumuksen uuden pin-koodin saamiseen. Suostumuksen voi ilmaista esimerkiksi alla olevasta linkistä avautuvalla, tulostettavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BD61AF018-8119-...
Seuraavista teoksista löydät varmastikin kaipaamaasi tietoa :
KAUHANEN, Tuula : Kiinan markkinat - haasteita ja mahdollisuuksia. 1999.
REMES, Juha : Tunne Aasia. 1997.
KIINAN-KAUPAN käsikirja / toim. Tauno-Olavi Huotari ja Veli Rosenberg. 1995.
VUORISTO, Kai-Veikko : Talousalueiden Kaukoitä. 1996.
MAAILMA tänään (20) : Kiina ja Taiwan. 1996.
Kirjojen sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Seuraavien Internet-linkkien takaa löytyy Kiinaa koskevaa perustietoa :
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/ch.html#Econ
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/hk.html
http://www.chinatoday.com/
Täällä Pohjantähden alla -teoksen kolmannesta osasta käy ilmi että Vilho Koskela astui palvelukseen Tampereen rykmentissä, Lahden Hennalassa. Teoksessa kerrotaan myös Vilhon päässeen lomalle keväällä ennen aliupseerikouluun menoa. Hän kotiutui keväällä ja joutui heti toukotöihin. Palvelukseenastumisvuosi ei tekstistä käy suoraan ilmi, mutta oletetaan että kyseessä on 1934.
Varusmiesten palvelukseenastumisaikoja yhdenmukaistettiin 1934 alussa. Palvelukseen astuttiin pääsääntöisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Vilho osuisi aliupseerikoulun aloitusajan perusteella tammikuun 1934 saapumiserään. Peruskoulutuskausi kesti runsaat 4 kuukautta. Toukokuussa olisi alkanut aliupseerikoulu, sekin kestoltaan noin 4 kuukautta. Tätä seurasi 29 viikon...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on maaliskuussa 2020 käännetty kaiken kaikkiaan 24 kielelle. Eniten käännöksiä on saksaksi (21 teosta) ja englanniksi (14 teosta).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=lang&asc=1&lang=FIN&page=1
Käänöstietokannassa voit tarkastella mitä Lehtolaisen teoksia on käännetty millekin kielelle.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
