Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajien nimet löytyvät osoitteesta http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/.
Palkinto myönnetään koko kirjailijan tuotannosta, ei yhdestä teoksesta. Kaikilta palkinnon saaneilta on suomennettu teoksia. Suomennetuista teoksista löytyvät tiedot Kansallisbibliografiasta http://finna.fi.
Vuodesta 1994 palkinnon ovat saaneet:
2006 - Orhan Pamuk
2005 - Harold Pinter
2004 - Elfriede Jelinek
2003 - J.M. Coetzee
2002 - Imre Kertész
2001 - V.S. Naipaul
2000 - Gao Xingjian
1999 - Günter Grass
1998 - José Saramago
1997 - Dario Fo
1996 - Wislawa Szymborska
1995 - Seamus Heaney
1994 - Kenzaburo Oe
DVD:nä löytyy "Eva & Adam : neljät synttärit ja fiasko / ohjaaja Catti Edfeldt ; käsikirjoitus Måns Gahrton & Johan Unenge ; kuvaus Jan Rydqvist Helsinki : FS-Film, [2002]
Pasilan kappale on kuitenkin korjattavana, muista kirjastoista löytyy, tällä hetkellä kuitenkin kaikki ovat lainassa.
Nämä säkeet löytyvät I osasta Helvetti laulusta 3 säkeet 19-21. Danten Helvetin suomennos löytyy painettujen teosten lisäksi myös Internetistä Kuusankosken kirjaston Pegasoksesta, http://www.kirjasto.sci.fi/ . Sieltä löytyvä käännös on Eino Leinon. Laulu kolme, http://www.kirjasto.sci.fi/dante/divina/divina1.htm#03 .
Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on lista kirjoista, joita kokoelmista löytyy enemmän kuin viisi nidettä. Lista voidaan toimittaa opettajille pyyntöjen mukaan esimerkiksi sähköpostitse. Varsinaisia pelkästään koulujen käyttöön tarkoitettuja kirjasarjoja ei kokoelmissa ole, mutta eri ikäisille sopivia lasten- ja nuortenkirjoja löytyy kuitenkin niin, että koko luokka tai puoli luokkaa voi lukea samaa kirjaa yhtä aikaa.
Opettajan kannattaa ottaa kirjasarjaa halutessaan ajoissa yhteyttä kirjastoon, koska kirjat kiertävät normaalisti asakkailla ja osa niistä voi olla lainassa. Siinä tapauksessa lainassa olevat varataan ja niitä voi joutua jonkun aikaa odottelemaan.
Opettajan kanssa voidaan sopia, että kirjastossa kootaan...
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi asuinpaikkanne, mutta ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kautta on saatavana (myös kaukolainamahdollisuutta käyttäen) joitakin balalaikan soitonoppaita ja iskelmänuotteja mainitsemiltanne vuosikymmeniltä.
Menkää HelMet-järjestelmän verkkosivulle www.helmet.fi. Valitkaa ylävalikosta MUSIIKKI. Kirjoittakaa hakukenttään:
oppikirjoja etsiessänne
balalaikka near soitonoppaat
ja
iskelmänuotteja etsiessänne
iskelmät (1940-luku or 1950-luku or 1960-luku) sekä AINEISTO-valikosta Nuotti
Lähin kirjastonne antaa teille mielellään lisätietoja.
Oletan, että kysyjä etsii Umberto Marcaton italiankielistä käännöstä tähän Toivo Kärjen tangoon Liljankukka. Ainakaan Suomessa tätä käännösversiota ei ole julkaistu nuottina, joten internet lienee ainoa toivo, ellei pysty kuuntelun perusteella kirjoittamaan sanoja ylös. Itse en kyennyt näitä sanoja tuhansien väärien linkkien joukosta löytämään, mutta saattavat ne siellä silti olla. Valitettavasti mitään julkaisuja tästä versiosta ei siis ole tiedossa. Toivottavasti joku kollega on tässä asiassa minua taitavampi.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymyksen perusteella on vaikea tietää, etsitäänkö kirkonkellojen soittoa vai ns. käsikelloilla soitettua musiikkia. Kirkkojen kelloillahan ei normaalisti pysty soittamaan kuin etukäteen päätettyjä ääniä, mutta ns. käsikelloilla (hand bells) voidaan tuottaa kaikki tarvittavat äänet, kun soittajia on paljon.
HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyy CD-muodossa oikeastaan vain yksi levy, jolla kuullaan pelkästään kirkonkelloa. Tällä levyllä on kellojensoittoa Arkkienkeli Mikaelin kappelista (Kizin saarelta), Aleksanteri Nevskin katedraalista (Petrozavodskista) ja Kizin museosta. Tämän levyn linkki on tässä http://luettelo.helmet.fi/record=b1665681~S9*fin
Tämän lisäksi kirkonkelloa äänitehosteena löytyy joiltakin tehostelevyiltä.
Käsikellolevyjä...
Kyseistä filmiä ei ole kirjastojen kokoelmissa. Viimeksi TV2 on esittänyt sitä keväällä 2005. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kirjaston kokoelmista filmi löytyy ja siellä on myös mahdollista käydä katsomassa se. KAVIn kirjaston osoite on Sörnäisten rantatie 25 A, puh. 09 615400.
Liedon kirjastossa on varattavia työasemia asiakaskäyttöön http://www.lieto.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_vapaaaika/Kirjasto/Palvelut/Muut…
Tuloste maksaa 0,35 €/arkki A4. Ohessa kirjaston perimät maksut:
http://www.lieto.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_vapaaaika/Kirjasto/Asiakkaana_ki…
Suomalaisen sänkykirjan mukaan ( Sammallahti, Leena: Suomalainen sänky, 2006) päästävedettävät sängyt ovat sivustavedettävien sänkyjen funktionaalisia variantteja, vuode vain kasataan päivän ajaksi siten että kahdesta osasta koostuvan sängyn jalkopuoli työnnetään pääpuolen sisään.Usein pääpuoli kokoonlykättävässä sängyssä on koristeellisempi ja korkeampi kuin jalkopää.
Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme nuorimpia.
Sänkytyyppi levisi 1800-luvun lopulla ja oli käytössä pitkälle 1900-luvulle talonpoikaisasunnoissa.
Kartanoissa ja varakkaissa kaupunkikodeissa päästävedettäviä sänkyjä oli käytössä jo 1700-luvulta. Kartanoiden lastenkammareihin päästävedettävät rautaiset lastensängyt ilmestyivät...
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun...
Viola-tietokannan mukaan Esko Koivumiehen säveltämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta laulusta "Yön siniset siivet" on lukuisia äänitteitä, mutta nuottina sitä ei ole julkaistu. Myöskään netistä ei laulun sanoja näköjään löydy. Ehkä pitäisi yrittää saada yhteys suoraan itse sanoittajaan.
Martti A. Koskisen säveltämän ja Esa Kujalan sanoittama "Laaksojen laulu" on samanlainen tapaus. Äänitejulkaisuja on runsaasti, mutta nuottijulkaisua sanoineen ei ole.
Molemmista lauluista löytyy kyllä YouTube-esityksiä, joista sanat saa kirjoitettua ylös PAUSE-nappia ahkerasti käyttämällä.
Heikki Poroila
Espoossa tai yleensäkään kaupunginkirjastoissa kirjasto ei saa myöhästymis- eikä muistakaan asiakasmaksuista suoraa tuloa. Asiakasmaksut menevät kaupungin yhteiseen kassaan. Kirjaston määrärahat päätetään kaupungin muun budjetin yhteydessä.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Plussasta http://www.libplussa.fi/ voit selata aineistoa. Valitse hae teoksia ja julkaisuja -kohtaan asiasana. Asiasanoina voit käyttää termejä biokemia, biotekniikka.
Aiheesi on niin tieteellinen, että suosittelen myös Helsingissä sijaitsevan Viikin tiedekirjaston http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ kokoelmien selailua. Ne sisältävät mm. biotieteitä ja biotekniikkaa. Viikin kirjaston kokoelma on osa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistä kokoelmaluetteloa, jota voit selata osoitteessa http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html Valitse lomakkeen pudotusvalikosta sanahaku ja kirjoita englanniksi bioreactor* *-merkki on sanan katkaisumekki.
Viikin tiedekirjaston käyntiosoite on...
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
Et maininnut haluatko nuotteja vai äänitteitä. Kohdistit kysymyksen Helsingille, joten suosittelen, että teet haun Plussa-aineistohaussa http://www.libplussa.fi . Kohtaan "tekijä tai esittäjä" kirjoita somerjoki rauli, kohdasta "näytä" voit valita aineistomuodon. Saat listan teoksia, joiden täysissä tiedoissa luetellaan kaikki kokoelmaan sisältyvät kappaleet. Tiettyä kappaletta voit myös hakea kirjoittamalla kohtaan "nimeke" kyseisen kappaleen nimen. "Saatavuustiedot" kertoo, missä kirjastoissa teos on ja onko se saatavana vai lainassa.
Kappalehaku Yleisradion Fono.fi -äänitetietokannasta antaa 55 hakutulosta, näistä Maaritin esittämä kappale Kello käy voisi olla lähimpänä, sen kertosäkeessä lauletaan "kello käy, kello käy, ja se mittaa meille aikaa, viipaloi elämää, tätä karua ja kylmää. Kello käy, kello käy, enkä tiedä mitä teen, itse nään ettei tää, tää ei voi jatkua". Kyseinen kappale on julkaistu vuonna 2005 albumilla Nälkää ja rakkautta.
https://www.youtube.com/watch?v=sXhKW5KjqxU
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kello+k%c3%a4y&Page=1
Ei siin oo mitään taikaa -riimiä tms. Maaritin kappaleessa ei kuitenkaan ole.
Englanninkielisiä Suomen kirkkohistorian kokonaisesityksiä näyttää olevan kovin vähän. Eri aikakausia tai erilaisia kirkollisia liikkeitä käsittelevää kirjallisuutta löytyy enemmän. Tarkoituksiinne sopivia yleisteoksia voisivat olla esim. seuraavat:
Ruokanen, Tapani The Evangelical-Lutheran Church in Finland / text: Tapani Ruokanen ; photos and lay-out: Seppo J. J. Sirkka 2., rev. ed [Hki] : The Information Centre of the Evangelical-Lutheran Church of Finland, 1987 48 s. : kuv., kartt. ; 26 cm Käännnetty suom. käsikirjoituksesta. - Ilm. samanaikaisesti myös saksaksi ISBN: 951-96036-1-1
Paananen, Martti The Church of the Finns / [text: Martti Paananen] ; [published by The Department of Communications of the Evangelical Lutheran Church]...
