Käyttösäännöissä sanotaan, että kirjastokortti on henkilökohtainen. Se tarkoittaa myös sitä, että vaikka kyse on lapsen kortista, vastuuhenkilö ei voi sitä käyttää lainatakseen, jollei lapsi ole mukana. Virkailija toimi oikein ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Automaatilla tapahtuvaa lainausta henkilökunta ei tietenkään voi valvoa, joten tunnuslukujen kanssa täytyy olla tarkkana.
Töölön kirjastossa on. Asianajajapäivystys on kuitenkin nyt kesätauolla. Päivystykset jatkuvat siellä taas syksyllä 2009 7.9.-7.12.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin.
Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina.
Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote.
kts. kirjaston erityisaukioloajat
Seppo Jokisen Hiirileikki -äänikirja on C-kasettina vain kahdessa kirjastossa. Käpylän kirjasto on remontin takia suljettu 1.7.2011 saakka. Varaukset eivät kohdistu suljettuna olevan kirjaston aineistoon. Tikkurilan kirjaston äänite, ainoa tällä hetkellä lainattavissa oleva kappale, on korjattavana. Toivotaan, että se saadaan pian kiertoon.
Nykyisin äänikirjat hankitaan cd-muotoisina, mutta Hiirileikki löytyy Helmet-kirjastoissa vain C-kasettina.
Luonnonsuojeluaiheisia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta seuraaavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja sitten kohtaan Hae/varaa. Avautuvaan kohtaan voit kirjoittaa Luonnonsuojelu kuvakirjat. Näin saadaan luettelo kirjoista. Vasemmasta laidasta kannattaa rajata vielä kohdasta Kieli: suomi ja Kokoelma: kaunokirjat. Mielenkiintoisia kirjoja voi tarkastella lähemmin painamalla kirjan nimen kohdalta ja sitten kohdasta Explore, jolloin aukeaa kirjan kansi ja vielä kohdasta Kirjavälityksestä kansikuva ja esittely. Mielenkiintoisimmat voit kerätä koriin kohdasta Lisää koriin tai varata yksitellen. Koriin kerätyt näkyvät ylhäällä kohdassa Oma korini ja sieltä voit tehdä itsellesi esim. Muistilistan kirjoista tai lähettää sähköpostin.
Vähän...
Saat uuden tunnusluvun mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Sinulla pitää olla mukanasi kuvallinen henkilötodistus.
Mikäli olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajan valtuutuksen siihen, että saat tunnusluvun. Jos et pääse kirjastoon takaajan kanssa, voit tulostaa alla olevasta linkistä löytyvän ilmoittautumislomakkeen ja tuoda sen täytettynä kirjastoon. Saat tunnusluvun heti käyttöösi.
Voit toki lainata kirjoja ilman tunnuslukuakin, jos asioit kirjaston lainaustiskiltä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Muutamia tietokirjoja etsintöjä varten:
Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia sekä Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa; Mauriala, Vesa: Uutta aikaa etsimässä; Hurma ja paatos: näkökulmia 1920- ja 1930-luvun kirjallisuuteen (toim. Ulla-Maija Juutila ym); Onnela, Tapio: Modernin unelma: kuvia ja tunnelmia 1920-luvulta; Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna: suomalainen kaksikymmenluku ja modernin mahdollisuus (toim. Onnela). Ehkä näistä saat lisää ideoita.
Mika Waltarin Suuri illusioni tuli ensin mieleen, myös Aino Kallaksen kirjat, kuten Sudenmorsian tai D. H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja. Ajan viihdekirjallisuudenkin aiheistoon tuli itsenäisempiä naisia kuten Hilja Valtosella, heitä ei ehkä...
Mainitsemaasi elokuvaa ei ole ollut vielä tarjolla hankintalistoilla.
Kaikki uutuushankinnat löytyvät aikanaan Helmet -aineistotietokannasta, joten kannattaa tarkkailla sitä sekä tiedustella kirjastoista http://www.helmet.fi/fi-FI
Latinankielinen kalannimi euthynnus alletteratus on suomksi pikkuboniitti (tunniina). Lähde: VARJO, Markku: Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004).
Aiheesta lisää internetissä
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat21/scombridae/euth2.htm
Katkelma on tosiaankin Charles Baudelairen novellista Fanfarlo (La Fanfarlo). Antti Nylén on suomentanut kohdan seuraavasti:
"Me olemme psykologisoineet kuin hullut, jotka vain lisäävät hulluuttaan pyrkiessään ymmärtämään sitä."
Lähteet:
http://charles.baudelaire.perso.sfr.fr/LaFanfarlo/LaFanfarlo3.php
Baudelaire, Charles: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (suom. Antti Nylén, Sammakko, 2011)
Hilja Valtosen romaani Päivä perijättärenä vuodelta 1932 on lainattavissa HelMet-kirjastoista. Teosta on yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Valtosen näytelmää Autotyttö : kommelluksia kolmessa näytöksessä (1929) sen sijaan ei ole lainkaan HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Teosta voi pääkaupunkiseudulla lainata esimerkiksi Teatterikorkeakoulun kirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Kansalliskirjastossa on yksi kappale ko. teosta, mutta sitä ei saa kotilainaan vaan ainoastaan lukusalikäyttöön.
Etsimästäsi aiheesta pitäisi löytyä tietoa esimerkiksi seuraavista julkaisuista:
Vähäkangas, Ismo: Sata lasissa (Turun historiallinen yhdistys, 2000)...
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta on 20 senttiä päivältä. Kolmesta päivästä tulee siis yhdestä kirjasta 60 senttiä myöhästymismaksua. Maksun voi maksaa kirjan palautettuaan kirjastossa tai nettipalvelun kautta verkossa. (https://www.helmet.fi/maksukaista/)
Jos kirjasta ei ole varauksia eikä sitä ole jo uusittu viittä kertaa, voi lainan uusia netissä kirjautumalla omiin tietoihin HelMet-sivuilla (www.helmet.fi).
Sekä uusiminen että nettimaksaminen onnistuu vain, jos korttiin on liitetty PIN-koodi. Jos PIN-koodia ei ole, voi lainan uusia pyytämällä sitä HelMet-chat-palvelussa tai laittamalla sähköpostia omaan kirjastoon (yhteystiedot löytyvät myös HelMet-sivustolta). Tällöin täytyy tietää kirjastokortin numero.
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Valitettavasti kaikista pääkaupunkiseudun kirjastojen videoista ei ole erillistä luetteloa, koska tiedot löytyvät aineistorekisteristämme. Esim. Helsingin ja Espoon kirjastot pitävät kuitenkin netissä omia videoluetteloitaan (ks.http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h27/q330.htm ja http://espoonkirjasto.mork.net/kinokirjasto/index.htm).
Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyy useammasta toimipisteestä Peterson, Todd, Opeta itsellesi 3D Studio Max 2 (1998) -paketti, johon kuuluu kirja ja cd-rom. Kokoelmista löytyy myös sama teos englanniksi ja 3D Studio Max 2 effects magic (kirja ja cd-rom, 1998 - tosin vain 1 kappale Espoon pääkirjastossa). Voit etsiä muuta Studio Max-materiaalia Plussa-aineistohausta asiasanoilla studio max, samalla voit tarkistaa teosten saatavuuden.
Runo on nimeltään "Suuri salaisuus" ja sen on kirjoittanut Elina Vaara. Runo alkaa: "Liisa pieni sipsuttaen ostoksilta palaa". Joululahjan saaja ei ole äiti, vaan sisko. Runo päättyy: "Hiljaa! joku kulkee, oven avaa, sulkee...Mirri kulta, vaikene kuin muuri!".
Runo on ilmestynyt "Pieni Joulupukki" -nimisessä lasten joululehdessä vuonna 1932, mutta se löytyy myös ainakin seuraavista kirjoista:
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa / toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen (Valistus, 1949, useita painoksia)
Joulu ihanin : joulurunoja / toimittanut Tuula Simola (Otava, 1997)
Runo on lyhennettynä myös kirjassa "Kolme yötä jouluun : kokoelma lastenrunoja" (kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin, Lasten...
Täällä Pohjantähden alla -teoksen kolmannesta osasta käy ilmi että Vilho Koskela astui palvelukseen Tampereen rykmentissä, Lahden Hennalassa. Teoksessa kerrotaan myös Vilhon päässeen lomalle keväällä ennen aliupseerikouluun menoa. Hän kotiutui keväällä ja joutui heti toukotöihin. Palvelukseenastumisvuosi ei tekstistä käy suoraan ilmi, mutta oletetaan että kyseessä on 1934.
Varusmiesten palvelukseenastumisaikoja yhdenmukaistettiin 1934 alussa. Palvelukseen astuttiin pääsääntöisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Vilho osuisi aliupseerikoulun aloitusajan perusteella tammikuun 1934 saapumiserään. Peruskoulutuskausi kesti runsaat 4 kuukautta. Toukokuussa olisi alkanut aliupseerikoulu, sekin kestoltaan noin 4 kuukautta. Tätä seurasi 29 viikon...
