Suomen kansallisbiografia on internetissä käytettävissä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen asiakaskoneilla http://www.kansallisbiografia.fi
Kirjoittakaa hakuruutuun Wiklund. Voitte tulostaa artikkelin. Suomen kansallisbiografia on myös useissa kirjastoissa kirjana käsikirjastossa. Saatavuustiedot löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Kirjastot Suomessa ostavat aineistonsa itsenäisesti joko paikallisilta kirjakaupoilta tai eri välittäjiltä kuten esim. BTJ- kirjastoplavelulta. Täsmällstä lukumäärää ei voi saada selville ainakaan helposti.
Kirjastojen hankkimista kappalemääristä saa hiukan käsitystä kirjastot.fi -sivuilta Frank-monihaun avulla
http://monihaku.kirjastot.fi/
valitsemalla esim. Maakuntakirjastot, jolloin saa kirjastokimppojen ko. kirjan kappalemääriä näkyviin.
Töölön kirjastossa on. Asianajajapäivystys on kuitenkin nyt kesätauolla. Päivystykset jatkuvat siellä taas syksyllä 2009 7.9.-7.12.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Hei!
Fitness-lehti on ilmestynyt myös Bodaus- ja Fit-nimisenä julkaisuna. Kysymäsi numero ,7/2000, on kuitenkin ilmestynyt juuri Fitness-nimisenä. Sitä ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, koska lehteä säilytetään sen tilanneissa kirjastoissa yleensä vain kuluva vuosi. Joissakin kirjastoissa se varastoidaan kahdeksi vuodeksi, esimerkiksi Itäkeskuksen kirjastossa.
Etsimääsi numeroa löytyy Linda-tietokannan mukaan Varastokirjastosta, (https://finna.fi , josta sen saa lainaksi kaukolainaamalla. Kannattaa siis mennä jonkin Helmet-kirjaston neuvontatiskille ja pyytää lehteä kaukolainaksi.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa ei valitettavasti ole Helsingin poliisilaitoksen matrikkelia tai muuta vastaavanlaista teosta. Kokoelmissa on Kimmo Keskisen ja Oula Silvennoisen teos: Helsingin poliisilaitoksen historia 1826 - 2001, Helsinki 2004. Kirjan sivulla 62. on tietoja Helsingin poliisilaitoksen henkilöstöstä vuonna 1892. Järjestyspoliisissa on tuolloin ollut 2 komisariota, 10, ylikonstaapelia, 42 vanhempaa konstaapelia ja 44 nuorempaa konstaapelia. Etsivä(n) osastolla on ollut komisario, ylikonstaapeli ja 6 konstaapelia.
Hei!
Vuoden 1989 Savon Sanomat -lehteä voit lukea mikrofilmiltä Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Yhdellä tietyllä mikrofilmin lukulaitteella on hyvä lukea lehtiä, ja siinä voi ottaa A3-kokoisia kopioita (hinta 0,40e/kopio). Varaa aika mieluiten etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta 017-18 2323 ja mainitse toiveestasi lukea lehtiä ja ottaa kopioita.
Lehdet Kansan sana, Uutiskukko ja Viikkosavo vuodelta 1989 löytyvät paperisina kirjastomme varastosta. Saat ne luettavaksi (ei kotilainaksi) lehtilukusalin virkailijalta.
Luonnonsuojeluaiheisia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta seuraaavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja sitten kohtaan Hae/varaa. Avautuvaan kohtaan voit kirjoittaa Luonnonsuojelu kuvakirjat. Näin saadaan luettelo kirjoista. Vasemmasta laidasta kannattaa rajata vielä kohdasta Kieli: suomi ja Kokoelma: kaunokirjat. Mielenkiintoisia kirjoja voi tarkastella lähemmin painamalla kirjan nimen kohdalta ja sitten kohdasta Explore, jolloin aukeaa kirjan kansi ja vielä kohdasta Kirjavälityksestä kansikuva ja esittely. Mielenkiintoisimmat voit kerätä koriin kohdasta Lisää koriin tai varata yksitellen. Koriin kerätyt näkyvät ylhäällä kohdassa Oma korini ja sieltä voit tehdä itsellesi esim. Muistilistan kirjoista tai lähettää sähköpostin.
Vähän...
Joensuun seutukirjaston kotisivulta löytyy tietoa näyttely- ja muiden tilojen vuokrauksesta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kokoustil… . Tämä tila on maksuton. Siihen otetaan varauksia sen mukaan miten on vapaata.
* Eteisaulan piennäyttelytila
Tila on pääkirjaston ala-aulassa lainausosastolle menevien portaiden vasemmalla puolella. Vapaata seinäpintaa (ripustustanko) on noin 7 m2 ja tilaan voidaan lisäksi sijoittaa kirjaston vitriinejä ja seinäkkeitä.
Tilavaraukset: ma-pe klo 9-15 puh. 050 441 1520 tai (013) 267 6212.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Vanhojen kirjojen osalta linja on tiukempi, sillä vanhoilla kirjoilla on huonommin kysyntää. Harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla kiinnostunut Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan pääkirjasto,...
Finnish language is a member of the Uralic family of languages. Other Uralic languages include Hungarian, Estonian, Mari, Udmurt and Sami languages. Finnish and Estonian belong to the Finnic group of the Uralic languages and are therefore closely related.
As for the other neighboring countries, Swedish is an Indo-European language belonging to the North Germanic branch of the Germanic languages together with Danish and Norwegian. Russian, on the other hand, is a Slavic language in the Indo-European family.
More information about Finnish in Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_language
Latinankielinen kalannimi euthynnus alletteratus on suomksi pikkuboniitti (tunniina). Lähde: VARJO, Markku: Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004).
Aiheesta lisää internetissä
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat21/scombridae/euth2.htm
Hilja Valtosen romaani Päivä perijättärenä vuodelta 1932 on lainattavissa HelMet-kirjastoista. Teosta on yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Valtosen näytelmää Autotyttö : kommelluksia kolmessa näytöksessä (1929) sen sijaan ei ole lainkaan HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Teosta voi pääkaupunkiseudulla lainata esimerkiksi Teatterikorkeakoulun kirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Kansalliskirjastossa on yksi kappale ko. teosta, mutta sitä ei saa kotilainaan vaan ainoastaan lukusalikäyttöön.
Etsimästäsi aiheesta pitäisi löytyä tietoa esimerkiksi seuraavista julkaisuista:
Vähäkangas, Ismo: Sata lasissa (Turun historiallinen yhdistys, 2000)...
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
meille Keskiskirjastoihin pitää ottaa oma kortti, ainakin nykykäytännön mukaan. Eli voit ottaa kortin mistä tahansa keskikirjastojärjestelmään kuuluvasta kirjastosta https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kirjastot;jsessionid=1D6D8D9E54… , ja se toimii tämän jälkeen tuon listauksen mukaisissa kunnissa.
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta on 20 senttiä päivältä. Kolmesta päivästä tulee siis yhdestä kirjasta 60 senttiä myöhästymismaksua. Maksun voi maksaa kirjan palautettuaan kirjastossa tai nettipalvelun kautta verkossa. (https://www.helmet.fi/maksukaista/)
Jos kirjasta ei ole varauksia eikä sitä ole jo uusittu viittä kertaa, voi lainan uusia netissä kirjautumalla omiin tietoihin HelMet-sivuilla (www.helmet.fi).
Sekä uusiminen että nettimaksaminen onnistuu vain, jos korttiin on liitetty PIN-koodi. Jos PIN-koodia ei ole, voi lainan uusia pyytämällä sitä HelMet-chat-palvelussa tai laittamalla sähköpostia omaan kirjastoon (yhteystiedot löytyvät myös HelMet-sivustolta). Tällöin täytyy tietää kirjastokortin numero.
Jos tämä "video" voidaan tulkita elokuvateokseksi, mikä ei ole suinkaan itsestään selvää, sen levittäminen kirjaston verkkosivun kautta edellyttää oikeudenhaltijan lupaa. YouTube-palvelussa on siellä laillisesti olevia, mutta myös paljon täysin laittomasti levityksessä olevia sisältöjä, joille ei vain ole tehty mitään. Kun en tiedä täsmällisesti, mistä "videosta" on kyse, on vaikea tämän tarkemmin ottaa kantaa.
Pienenä täsmennyksenä lisäisin seuraavaa: Laki suojaa elokuvateoksia, mutta kaikki "videona" olemassa olevana ei välttämättä saa tätä suojaa. YouTubessa on myös paljon sellaisia pätkiä, jotka on laitettu sinne PR-mielessä ja joiden halutaan leviävän. Todennäköisesti Googlella ei ole mitään sitä vastaan, että kirjaston sivuilla on...
Kyseessä on Risto Ahdin teos Lintujen planeetta vuodelta 1979. Sitä on saatavilla mm. pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1130421?lang=fin
kuten myös monissa muissa kirjastoissa eri puolilla Suomea.
(Seppo Ahti on pakinoitsija ja käsikirjoittaja.)
Selvittelin asiaa. Erään kollegan sanoin:
"Pasi Heikura arvelee Näissä merkeissä –kirjassaan (s. 79), että sanonta olisi sukua manserock-piireissä suosituille kaksikielisille ajatelmille ja että joko Dave Lindholm tai Remu Aaltonen olisi lanseerannut sen yleiskieleen."
Toivottavasti vastaus oli riittävä!
