Harald Olausenin Paavo on kova jätkä on aivan uusi kirja, julkaistu siis 2012. Kotkan kirjastoissa sitä ei näytä olevan. Koska kirja on tämän vuoden kirja, en usko että kirja olisi hankittu ja poistettu samantien. Luultavasti sitä ei ole tilattu sinne lainkaan.
Voit ottaa yhteyttä Kotkan kirjastoon hankinnasta vastaavalle kirjastonhoitajalle Tarja Mäkiselle (tarja.makinen@kotka.fi tai puh. (05)234 4876) ja pyytää häntä hankkimaan kirja myös Kotkan kirjastoon.
Hankintaehdotuksen voi tehdä myös Kyyti.fi -sivun lomakkeella http://www.kyyti.fi/node/234
Kirjaa on muissa Kymenlaakson kirjastoissa viisi kappaletta. Jos se ei ole lähimmässä kirjastossa paikalla niin voi tehdä varauksen (maksu 1€) ja kirja toimitetaan asiakkaan haluamaan kirjstoon...
Kysyjän mainitsemalla ISBN-numerolla julkaistussa virsikirjan versiossa on Fennica-tietokannan mukaan nuotit eli käytännössä virsien melodianuotinnokset. Minulla ei ole julkaisua nähtävänä, joten en pysty sanomaan asiaa varmasti, mutta yleensä virsikirjan nuottipainoksiin ei ole lisätty sointumerkintöjä ainakaan systemaattisesti, koska urkurit säestävät ns. koraalikirjasta eli uruille tehdystä versiosta. Ainakin vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa toimituskunta kuitenkin lisäsi sointumerkit noin 40 suosittuun virteen, joita lauletaan paljon kouluissa. Näissä sointumerkit ovat todennäköisesti myös tässä vuonna 2011 julkaistussa versiossa.
Koska virsikirjoja valmistetaan hyvin monenlaisina versioina, suosittelen varmistamaan kaupassa, että...
Oletan, että kysyjä etsii Umberto Marcaton italiankielistä käännöstä tähän Toivo Kärjen tangoon Liljankukka. Ainakaan Suomessa tätä käännösversiota ei ole julkaistu nuottina, joten internet lienee ainoa toivo, ellei pysty kuuntelun perusteella kirjoittamaan sanoja ylös. Itse en kyennyt näitä sanoja tuhansien väärien linkkien joukosta löytämään, mutta saattavat ne siellä silti olla. Valitettavasti mitään julkaisuja tästä versiosta ei siis ole tiedossa. Toivottavasti joku kollega on tässä asiassa minua taitavampi.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei
Tarkoitatte varmaankin Seppo Kimasen muistelmateosta Kimasen lento. Kirjan on ilmestynyt 10.9.2013 ja kustantajana on Teos. Kirjaa on tilattu Helsinkiin yhdeksään kirjastoon. Valitettavasti Kannelmäkeen kirjaa ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa.
Kirjaan on jo varausjonoa. Voitte tehdä varauksenne kirjaan joko käymällä kirjastossa tai internetissä Helmet-sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Moberg-sukunimi on noin 450 henkilöllä Suomessa ja n. 6000 Ruotsissa väestörekisteritietojen mukaan.
Jos tarkoitat nimen merkitystä, alkuosan mo on suomeksi 'hiekkanummi, mäntynummi, kangas, harju'
Nimen loppuosan luontonimi berg 'kallio, vuori' on tyypillinen periruotsalaisen talonpoikais- porvarillisen nimen osa Eva Bryllan kirjan Andersson, Pettersson, Lundström och...Beachman (2009) mukaan.
Hei,
Pirjo Mikkosen Sukunimet teoksessa kerrotaan sukunimestä Riskilä seuraavaa:
"Riskilä on tuttu talon- ja sukunimenä Rovanniemen maalaiskunnassa ja Sodankylässä."
Voisitte mahdollisesti löytää jotain tietoa sukunimestä Riskilä teoksesta Kielitoimiston nimiopas. Kannattaa myös käydä katsomassa Kotimaisten kielten keskuksen sivuja, joilla on mahdollista tehdä sukunimeen kohdistuvia kysymyksiä. Ohessa on linkki Kotimaisten kielten keskuksen sivuille: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Voit lähettää tekstisi ammattilaisen arvioitavaksi arvostelupalveluun. Arvostelupalveluita on useita erilaisia, tunnetuin näistä lienee Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu.
Alta löydät linkkejä eri arvostelupalveluiden nettisivuille:
Nuoren Voiman Liitto: http://www.nuorenvoimanliitto.fi/kirjoittajakoulutus/arvostelupalvelu/
Kirjan Talo:
http://www.kirjantalo.org/arvostelupalvelu/
Kulttuurivihkot:
http://kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu
Kriittinen Korkeakoulu
http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Kysymyksen perusteella on vaikea tietää, etsitäänkö kirkonkellojen soittoa vai ns. käsikelloilla soitettua musiikkia. Kirkkojen kelloillahan ei normaalisti pysty soittamaan kuin etukäteen päätettyjä ääniä, mutta ns. käsikelloilla (hand bells) voidaan tuottaa kaikki tarvittavat äänet, kun soittajia on paljon.
HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyy CD-muodossa oikeastaan vain yksi levy, jolla kuullaan pelkästään kirkonkelloa. Tällä levyllä on kellojensoittoa Arkkienkeli Mikaelin kappelista (Kizin saarelta), Aleksanteri Nevskin katedraalista (Petrozavodskista) ja Kizin museosta. Tämän levyn linkki on tässä http://luettelo.helmet.fi/record=b1665681~S9*fin
Tämän lisäksi kirkonkelloa äänitehosteena löytyy joiltakin tehostelevyiltä.
Käsikellolevyjä...
Kansallisarkistosta löytyy seuraava Kotkan merimieslähetysaseman (merimieskirkon entinen nimi) arkisto:
Kotkan merimieslähetysaseman arkisto.
Rajavuodet (Päävuodet)
1897 - 1973 (1948 - 1973)
(http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/HakuTulos.action?hakuTyyppi=tarkHaku&h…)
Ja arkisto sisältää seuraavat asiakirjat:
A DIAARIT
B LUETTELOT
C PÖYTÄKIRJAT
D TOISTEET
F KIRJEISTÖ
G TILIASIAKIRJAT
U MUUT ASIAKIRJAT
Nämä tiedot on saatu Vakka-tietokannasta (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action)
Merimieskirkolla on keskustoimisto (www,merimieskirkko.fi), josta voi kysyä myös lisätietoa arkistoista.
Soile Tomperin kirja Kehittyvä kirjanpitotaito käsittelee rahoituslaskelmia ja toisaalta asunto-osakeyhtiöiden kirjanpidon keskeisiä kysymyksiä. Kirjaan liittyy myös harjoituskirja Kehittyvä kirjanpitotaito Harjoituskirja / Tomperi Soile
Aiheesta saattaa löytyä tietoa myös seuraavista teoksista:
Asunto-osakeyhtiön kirjanpito- ja verokirja / Marjo Salin
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätösmalli
Kyseiset teokset saadaan Helmet-hausta esille hakusanoilla asunto-osakeyhtiöt kirjanpito
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sasunto-osakeyhti%C3%B6t%20k…
Tiukasti lakia tulkiten traileri tai mikä tahansa muu pätkä elokuvasta on samalla lailla luvanvarainen julkisen esittämisen osalta kuin koko elokuvakin. Lienee kuitenkin kohtuullista lähteä siitä, että trailerit on tehty PR-tarkoituksessa mahdollisimman laajaa katselua ja leviämistä varten, joten niiden esittämiseen ei kukaan käytännössä puutu. Siltä osin niiden esittäminen lienee vaaratonta puuhaa.
On hyvä muistaa, että jonkin elokuvan pätkän löytyminen YouTubesta ei tarkoita, että se on siellä laillisesti. Palvelusta myös poistetaan koko ajan pätkiä oikeudenhaltijoiden vaatimuksesta. Laittomasti levitetyn teoksen julkinen esittäminen on kaikissa tilanteissa laitonta.
Elokuvien osien esittäminen julkisesti sitaattipykälän perusteella on...
Kanta-aliupseerit koulutettiin talvisotaan asti Taistelukoulussa Viipurissa. Välirauhan tultua Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Kuopiossa, josas ehdittiin pitää muutama kurssi. Tilat osoittautuivat opetustyölle sopimattomiksi, ja huhtikuussa 1941 koulu siirrettiin Hämeenlinnan Linnankasarmille. Jatkosodan liikekannallepano keskeytti koulun toiminnan. Asemasotavaiheen aikana pystyttiin jälleen irrottamaan miehiä rintamalta, ja kanta-aliupseerikoulutus aloitettiin elokuussa 1942 uudelleen mm. hyökkäysvaiheen aikaisten tappioiden korvaamiseksi.
Koulun vaiheista sota-aikana kerrotaan teoksessa Erkki Korkaman ja Stig Roudasmaan teoksessa Tapparasta tankkeihin : Hämeenlinnan varuskunnan historia (Joensuu 1988).
Kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan pääasiassa korkeintaan viisi vuotta vanhoja hyväkuntoisia teoksia. Muita itselle tarpeettomia kirjoja voi viedä pieniä määriä kirjastojen kierrätyskärryihin. Kannattaa tarkistaa oman lähikirjastonsa kierrätyspisteen tilanne ja säännöt ennen kirjojen vientiä kirjastoon.
Kaikki tällaiset käsitteet ovat kulttuurisia sopimuksia eli niitä käytetään, kuten niitä on kulloinkin tapana käyttää. "Poikamies" on toisaalta nimitys yleiselle elämänvalinnalle, toisaalta sillä voidaan ilmaista täsmällinen tilanne juuri nyt. Siten leski tai eronnut voi aivan hyvin ilmoittaa olevansa "taas poikamies" eli ei sitoutunut mihinkään ihmissuhteeseen. Joku toinen ei ehkä ilmaisusta pidä, mutta se onkin sitten eri asia.
"Ukkomies" tarkoittaa yleensä pysyvässä parisuhteessa elävää miestä riippumatta siitä, mitä vaiheita miehen elämässä on aikaisemmin ollut. Oman arvioni mukaan ihmiset käyttävät näitä termejä enemmän kuvaamaan vallitsevaa tilannetta kuin menneisyyttä. Eihän uudelleen avioitunutta tai parisuhteessa elänyttä ole...
Valokuvamuisti on tieteellisesti hyvin kiistanalainen käsite, sitä koskeviin kysymyksiin on aikaisemmin vastattu mm. Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa näin:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihmisella-valokuvamuisti-niin-muistaako-han-kaikesta-mita-han-nakee-niin
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-eroa-valokuvamuistilla-ja-eideettisella-muistilla
https://tieku.fi/ihminen/aivot/muisti/nelja-uskomusta-muistista
Mutta jos olet kiinnostunut muistisi kehittämisestä, niin suosittelen esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Jonathan Hancock: Muistimestari: opas entistä tehokkaampaan muistin käyttöön
Kai Vakkuri: Sinäkin voit parantaa muistiasi. Muistamisen motiivit, tekniikat ja kirjallisuuden nobelistit
Oddbjörn By: Memo...
Sanoilla armo ja armollinen on suomen kielessä useita merkityksiä. Sanaa armo on käytetty mm. entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusanana. Näin esimerkiksi ilmauksessa "teidän armonne". Armollinen tarkoittaa vanhoissa puhuttelusanoissa ja titteleissä myös ylhäissäätyistä, korkea-arvoista ja kunnioitettavaa, esim. "armollinen kuningas". Sanojen eri merkitykset löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armo?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armollinen?searchMode=all
Kysymyksen säkeet eivät ole katkelma, vaan runo on tässä kokonaisuudessaan. 'Näin unta -' kuuluu Onervan aikanaan julkaisematta jääneeseen runotuotantoon. Elämäkerturi Reetta Niemisen mukaan näitä jälkeenjääneitä runoja on yli sata tuhatta. SKS:n kirjallisuusarkistossa Onervan jäämistöihin perehtynyt Hannu Mäkelä vahvistaa tämän mielikuvitukselliselta tuntuvan luvun oikeaksi. Mäkelä luki runot ("ne yli 100 000, joiden lukumäärää aiemmin hieman epäilin") ja kokosi vaikuttavimmista kaksi valikoimaa: Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004) ja Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953-1963 (Otava, 2005). Vuodelta 1952 peräisin oleva 'Näin unta -' sisältyy ensinmainittuun. Runoa ei ole käännetty englanniksi; Onervan tuotantoa on...
Vuonna 2019 Radio Novan Sunnuntaibrunssi-ohjelmassa haastateltu The 69 Eyes-bändin nokkamies Jyrki 69 kertoi, että nimi oli tarkoitettu tilapäiseksi nimivaihtoehdoksi mainosta varten, kun bändi sai keikan Lepakkoluolaan.
Lehtiartikkeli: https://www.voice.fi/viihde/a-184393
Itse podcast jaksosta: https://radioplay.fi/podcast/sunnuntaibrunssi/listen/2019809/
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
Risto Nyqvistin säveltämä Sieluni soitto on julkaistu nuottikokoelmassa Vuokon helpot nuotit 3 (2020, ISMN 979-0-9001743-2-1).
Nuotti löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Nuotin tiedot Kansalliskirjaston Finna-haussa
Saatavuustiedot
