Jos katsot vaikkapa HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ) kirjoittamalla asiasanahakuun asunto-osakeyhtiö (voit katkaista sanan haluamastasi kohdasta), saat seuraavat 254 viitettä:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=d&searcharg=asunto-osak&sea…
Näissä on tietysti mukana myös esim. asunto-osakeyhtiölakia koskevia teoksia. Tarkemmin rajatun hakutuloksen saat vapaalla sanahaulla kirjoittamalla hakuenttään sanat asunto-osakeyhtiöt historiikit helsinki:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=asunto-osakeyhti%C3%B6t+histor…
Myös yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda on nykyisin verkossa vapaasti käytettävissä. Tässä linkki Lindan hakutulokseen vastaavilla hakusanoilla:
http://finna.fi
Jos kaukolainaksi pyydetty kirja on paikalla lähettäjäkirjastossa, se tulee yleensä parissa päivässä kaukolainan pyytäneeseen kirjastoon. Sinun kannattaa kysyä tätä suoraan Akaan kirjastosta p. 03 56913600, kirjasto@akaa.fi.
Helmet-kirjastosta löytyy teos Aarne, Uuno V., Kultasepän tietokirja[Hämeenlinna] : [Kultakeskus], 1986, joka on näköispainos vuonna 1942 painetusta alkuperäisteoksesta. Sitä on vain yksi kappale Tikkurilan kirjastossa käsikirjastokappaleena, joten en pääse tarkastamaan sen sisältöä.
Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta saimme seuraavan vastauksen tiedusteluun:
Ikävä kyllä Geologian tutkimuskeskuksessa ei tehdä metallurgista tutkimusta. Itse olen tutkinut Lapin kultahippuja ja siinä yhteydessä olen jonkin verran tutustunut myös metallurgiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Alan kirjallisuus on ikävä kyllä enimmäkseen julkaistu tieteellisissä sarjoissa ja niiden luettavuus on aika heikkoa fyysisen saatavuuden ja vaikeaselkoisuuden...
Kumpaakaan elokuvaa ei tosiaan ole kirjastoissa. Yleensä syy siihen, ettei jokin elokuva ole kirjastojen kokoelmissa on se, ettei elokuva ole saanut lainausoikeuksia.
Lähetän kuitenkin toiveesi eteenpäin.
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei ole kovin paljon tarjolla. Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus -teoksesta (Kirjastopalvelu 1989) löytyy Timo Riihon artikkeli "Portugalin, espanjan ja italian kielen historiasta". Hallinnon kehittämiskeskuksen vuonna 1996 julkaisema Kielet tutuiksi -kirja esittelee venäjän, ranskan, englannin, saksan, espanjan, portugalin, viron, ruotsin ja tanskan kielen pelisääntöjä ja käyttötapoja. Kalevi Wiikin Eurooppalaisten juuret (Atena 2002) kertoo euroopppalaisten kielten ja kielialuiden alkuperästä ja kehityksestä.
Suomi-Portugali -yhdistyksen Internetsivuilta löytyy Santeri Siimeksen artikkeli portugalin kielestä: http://www.suomi-portugali.org/Portugalin%20kieli.pdf. Aihetta käsittelee myös...
Kysyjä tarkoittanee ns. tablettitietokoneita tai ehkä e-kirjojen lukulaitteita. Siitä riippumatta, mitä tekniikkaa käytetään, kysymys on verkon kautta välitettävistä sisällöistä, joita ei lain mukaan voi lainata kuten perinteisiä kirjoja. Jotta kirjaston asiakas voisi tällaisia e-kirjoja käyttää, täytyy kirjaston hankkia käyttöoikeuksia. Se on maksullista, eikä suinkaan kaikkea ole edes tarjolla kirjastolle.
HelMet-kirjastoilla on jo nyt tarjolla valikoima e-kirjoja, mutta valikoimassa ei ole haluttuja uutuuksia. Pääset tutustumaan tähän tarjontaan osoitteessa https://www2.helmet.fi/ebook/. Tarvitaan vain oma kirjastokortin numero ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Riippuu kokonaan suomalaisista kustantajista, saavatko kirjastot ja mihin...
Kysyjän mainitsemalla ISBN-numerolla julkaistussa virsikirjan versiossa on Fennica-tietokannan mukaan nuotit eli käytännössä virsien melodianuotinnokset. Minulla ei ole julkaisua nähtävänä, joten en pysty sanomaan asiaa varmasti, mutta yleensä virsikirjan nuottipainoksiin ei ole lisätty sointumerkintöjä ainakaan systemaattisesti, koska urkurit säestävät ns. koraalikirjasta eli uruille tehdystä versiosta. Ainakin vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa toimituskunta kuitenkin lisäsi sointumerkit noin 40 suosittuun virteen, joita lauletaan paljon kouluissa. Näissä sointumerkit ovat todennäköisesti myös tässä vuonna 2011 julkaistussa versiossa.
Koska virsikirjoja valmistetaan hyvin monenlaisina versioina, suosittelen varmistamaan kaupassa, että...
10.10. on Oulan nimipäivä ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterin mukaan, kertoo Yliopiston nimipäiväalmanakka 2013 (http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Räätälin häät löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-kustannus, 2012)
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
Tule leikkimään (Westerlund, 1964)
Tabletti-laitteita lainataan kirjastossa käytettäväksi useammassakin kirjastossa, Espoossa ainakin Kivenlahdessa, Nöykkiössä ja Soukassa. Kotilainaan niitä ei saa. Muissakin kirjastoissa on käytettävänä tabletti-tietokoneita esim. kirjaston e-lehtien lukua varten.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2021690
Sitaatti on Danten Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan 26. laulusta. Eino Leinon ensimmäisen kerran vuonna 1912 ilmestynyt käännös kuuluu seuraavasti:
"Sukunne alkujuurta muistakaatte:
ei luotu teitä elämään kuin pedot,
vaan tietä kunnon ynnä tiedon käymään."
Elina Vaarana suomennos vuodelta 1963:
"Te alkujuurianne muistakaatte:
matojen elämään ei teitä luotu,
vaan tielle miehuuden ja tuntemuksen!"
Paikannimi Rohdainen on todennäköisesti johdettu ruohoa, rohtoa, rikkaruohoa tai yrttiä merkitsevästä kasvinnimityksestä rohta.
Rohdaisten kyliä on Suomessa kaksi: Pyhärannan kunnassa Varsinais-Suomessa ja Lapin kunnassa Satakunnassa.
Lähteet:
Meri, Arvo, Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. 1. Entisten Laitilan, Lapin ja Uudenkirkon pitäjien alue. SKS, 1943
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Viola-tietokannan mukaan Esko Koivumiehen säveltämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta laulusta "Yön siniset siivet" on lukuisia äänitteitä, mutta nuottina sitä ei ole julkaistu. Myöskään netistä ei laulun sanoja näköjään löydy. Ehkä pitäisi yrittää saada yhteys suoraan itse sanoittajaan.
Martti A. Koskisen säveltämän ja Esa Kujalan sanoittama "Laaksojen laulu" on samanlainen tapaus. Äänitejulkaisuja on runsaasti, mutta nuottijulkaisua sanoineen ei ole.
Molemmista lauluista löytyy kyllä YouTube-esityksiä, joista sanat saa kirjoitettua ylös PAUSE-nappia ahkerasti käyttämällä.
Heikki Poroila
Poronnahan parkituksesta löytyy tietoa esim. Karen Jomppasen
teoksesta Lapin käsitöitä. Julkaisu on myös Oulun kaupunginkirjaston
kokoelmassa. Tuula-Maija Magga-Hettan kirja Poronnahkatutkimus :
käsinparkitus ja teollisen poronnahan sekä siitä käsityömäisesti
valmistettujen tuotteiden hyödyntäminen... on mm. Oulun yliopiston
kirjaston kokoelmassa. Hyötyä saattaa olla lisäksi seuraavista teoksista,
joissa käsitellään yleisesti nahan parkitsemista: Kairikko, Juha K.:
Riistalaukauksen jälkeen, Mäntysalo, Esa: Turkismuokkaustekniikka 1,
Mäntysalo, Esa: Kasviparkitus sekä Hellemaa, Aarne: Nahka ja sen
valmistus.
Suteen liittyvistä myyteistä löytyi Suomen tieteellisten kirjastojen yhetistietokannasta Lindasta seuraavat viitteet: 1) Vargens beteeende: vetenskapliga rapporter av Elis Pålsson, Elmhult, 1984 (saatavuus Åbo Akademin kirjasto). 2) Hjelt, Marjut: Taikametsä: tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000 (saatavuus: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Joensuun yliopiston kirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto). 3) Brundin, Elisabeth: Vargen i myt och verklighet, Stockholm, 1998 (saatavuus: Suomalaisen kirjallisuuden seura). Tutkimuksen saamiseksi Åbo akademin kirjastosta voit kääntyä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen lähikirjastossasi.
Kannattaisi myös katsoa pääkaupunkiseudun...
Tarkoitatko Suhe Live -kollektiivin esittämää laulua "Lunastajani elää" (tai "Tiedän Lunastajani elää"), joka alkaa: "Hän luo uuden maan hän luo uuden taivaan, jossa ei menneitä muistella"?
Suhe Live toimii osana Suur-Helsingin seurakuntayhteisöä tai seurakuntaa. Kollektiivin kotisivulta löytyvässä nuotissa laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Jarkko Stenroth. Nuotissa on myös laulun sanat. Laulu sisältyy Suhe Live EP:lle.
Verkosta löytyy myös muita sivuja, joilla on laulun sanat tai esitys tai molemmat.
http://suhe.net/suhelive/
Esimerkiksi julkisten ryhmien ylläpito saattaa vaatia hyväksyntää ennen kuin voit julkaista tai kommentoida. Facebookin ohje- ja tukikeskuksen ohje: Miten julkaisen Facebook-ryhmään.
