Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti vielä pysty uusimaan Internetissä. Tällä hetkellä lainojesi uusinta onnistuu puhelimitse numerossa 0600-060504 maanantaista perjantaihin klo 12-18 hintaan 5,80 mk/min + ppm. Puhelimetse uusittaessa sinulla on oltava esillä lainattu aineisto sekä oma kirjastokorttisi. Helsingin kaupunginkirjaston lainausjärjestelmää ollaan uusimassa. Kirjastojärjestelmän uusinta on iso prosessi ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2002.
Kysymyksestä ei käy varmuudella ilmi, onko kyseessä kysyjän itsensä kustantama julkaisu eli onko hän myymässä omaa tuotettaan kirjastoille vai hankintatoivomuksen jättämisestä kysyminen. Oletan seuraavassa, että kysyjällä on myytävänä käännetty omakustanne, hankintatoiveen voi useimmissa kirjastoissa tehdä sähköisesti.
Useimmat kirjastot ostavat pääosan kirjoistaan sopimusvälittäjän kautta (esim. Kirjavälitys, Booky.fi jne). Tällöin kustantajan tehtävänä on tarjota kirjaansa näille välittäjille eli tehdä sopimus ehdoista, joilla välittäjät tarjoavat kirjaa kirjastoille. Taloudellisesti tämä on yleensä vähätuottoinen tie, koska moni kokki matkalla ottaa osansa.
Toinen vaihtoehto on lähestyä kirjastoja suoraan itse käymällä, soittamalla...
Runo on nimeltään "Suuri salaisuus" ja sen on kirjoittanut Elina Vaara. Runo alkaa: "Liisa pieni sipsuttaen ostoksilta palaa". Joululahjan saaja ei ole äiti, vaan sisko. Runo päättyy: "Hiljaa! joku kulkee, oven avaa, sulkee...Mirri kulta, vaikene kuin muuri!".
Runo on ilmestynyt "Pieni Joulupukki" -nimisessä lasten joululehdessä vuonna 1932, mutta se löytyy myös ainakin seuraavista kirjoista:
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa / toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen (Valistus, 1949, useita painoksia)
Joulu ihanin : joulurunoja / toimittanut Tuula Simola (Otava, 1997)
Runo on lyhennettynä myös kirjassa "Kolme yötä jouluun : kokoelma lastenrunoja" (kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin, Lasten...
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Otavan Tietosanakirjan (Mitä Missä Milloin) mukaan bonus on latinaa ja tarkoittaa suomeksi 'hyvä'. Werner Söderströmin Nykysuomen tietosanakirjan mukaan bonus on hyvitys, lisäpalkkio. Bonusta käytetään erilaisten taloudellisten suoritustenbonus kuten vakuutusmaksujen, kauppatoimien, voitonjaon ja palkanmaksun yhteydessä. Esim. moottoriajoneuvovakuutuksissa myönnetään vahingottomilta vakuutuskausilta bonus (maksualennus).
Selvitä itsellesi mitä mielipideaineistosta on tarkoitus saada selville eli mikä on tutkimusongelmasi. Mielipideluonteesta johtuen, aineistoon tulee myös suhtautua kriittisesti (lähdekritiikki). Mitään nopeaa erillistä tapaa tuskin on, sillä tutkimuksen teko on prosessiluontoista toimintaa. Tärkeintä on se että työtäsi ohjaa jokin kysymys tai kysymyksiä, jotka haluat selvittää.
Hyvä yleisopas on Sirkka Hirsjärven Tutki ja kirjoita (Vantaa 2000), joka kylläkin on tällä hetkellä lainassa kaikkialta pääkaupunkiseudun kirjastoista. Erityisesti luku II, joka käsittelee tutkimusprosessia.
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy hakusanalla "tieteellinen kirjoittaminen" lisää oppaita
Voit myös katsoa...
Vuonna 2001 on ilmestynyt teos Mahlottomia jonsei vihlonviimmesiä : murresanoja ja kielenilmaisuja Hauholta, tekijöinä Seppo Soittila ja Salme Pohjola.
Tätä kirjaa ei ole suomennettu, mutta teoksessa Jörg Zink: Rukouksen tie (1979) on Saint-Exuperyn suomennettu rukous (s. 202), joka alkaa:
Herra,
miksi pakotat minut
kulkemaan tämän autiomaan halki?
Minä näännyn
orjantappuroiden sekaan. (Suom. Evi Koski)
Myös Christopher Einigerin toimittamassa ja Anna-Maija Raittilan suomentamassa teoksessa Maailman kauneimmat rukoukset (1996) löytyy tämä sama rukous (s.480).
Turun kaupunginkirjaston tietokannassa asiasana "Paimionjoki" tuo 7 viitettä, mutta ne eivät liity kalastukseen. Kannattaa kuitenkin tarkistaa. Asiasanat "kalastus" ja "varsinais-suomi" yhdessä tuovat esiin muun muassa kaksi lehteä: "Kalahaavi" sekä "Tuulisolmu", joihin varmaan on hyvä perehtyä.
Näitä asiasanoja voi käyttää myös yliopistojen yhteistietokanta Lindassa, kansallisbibliografia Fennicassa ja Arto-artikkelitietokannassa, joita kaikkia voi käyttää esim. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa.
Lindasta löytyy hakusanalla Paimionjoki seuraava teos: Katajamäki, Arto: Paimionjoen alajuoksun kalaston ja ravuston inventointi ja kehittäminen / Arto Katajamäki, Eeva Nuotio ; [julk.] Lounais-Suomen kalastusalue [ja] Paimion...
Ainakin osoitteessa:
http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?pid=702504 voit laskea rahanarvoja vuodesta 1860 eteenpäin sekä markkoina että euroina.
Tietoa kansallispuvuista ja niihin kuuluvista koruista voi hakea esimerkiksi Suomen kansallispukukeskuksen verkkosivuilta.
http://www.kansallispuvut.fi/
Kansallispukutietokanta sisältää pukukohtaisia tietoja noin 400 eri kansallispuvusta ja niiden eriaikaisista versioista koruineen.
Makupalat.fi-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin,
https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kansallispuvut%20AND%2049.24
Kuvia kansallispukuihin kuuluvista koruista, tietoa korujen merkityksestä kansanomaisessa pukeutumisessa ja Suomen korualueista löytyy myös kirjallisista lähteistä.
Esimerkiksi:
Lehtinen, Ildikó ja Sihvo, Pirkko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin = Folk costume...
Arvostellakseen kirjaston sivuilla CD-levyjä tai muuta aineistoa, ei tarvitse olla kirjautunut sisään Origo-järjestelmään. Arvostelu tulee näkyviin tarkistuksen jälkeen. Tarkistuksessa ei varsinaisesti puututa sisältöön, mutta tarkoituksena on, että julkinen arvostelu on kielellisesti kelvollinen, muita ihmisiä loukkaamaton ja uutta tietoa antava.
Näistä Gerda Antin teoksista löytyy arvosteluja Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja B: kaunokirjallisuus -sarjasta aina kunkin kirjan suomennoksen ilmestymisvuonna eli vuosina 1983, 1985 ja 1990.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus julkaisee Maatilatilastollista vuosikirjaa. Uusin on ilmestynyt 2006.
Sen mukaan lampaita - 1000 kpl on Pohjois-Pohjanmaalla
uuhia 4,4, muita lampaita 2,2 ja vuohia 0,1.
Vanhempiin vuosikirjoihin voi tutustua ilmaiseksi internetissä:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/kotielai…
Suomen lammasyhdistyksistä löytyy yhteystietoja maakunnittain:
http://www.proagria.fi/suomenlammasyhdistys/
Vuohien ystävät ovat perustaneet oman järjestön:
http://www.vuohet.net/vuohi.html .
Kirjallisuutta aiheesta:
- Aaltonen, Uma: Kuttu ja kutunpito, 2005
- Einola, Jalo: Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet, 2004
Argentiinalaisesta tangosta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista kirjoista:
Puhetta tangosta (Suomen etnomusikologinen seura, 1995) sisältää Telle Virtasen artikkelin "El tango - ilotaloista maailman estradeille".
Kansainvälinen tangokeskus r.y, : vuosikirja (Kansainvälinen tangokeskus, 1990) sisältää Pertti Mustosen artikkelin "Siitä Argentiinasta, jossa tango syntyi".
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
National Geographic 13/2003: "Tulisten tunteiden tango" (tangon merkityksestä ja kulttuurihistoriasta Argentiinassa).
Kotiliesi 4/2003: "Tangokuumetta!" (haastatteluja argentiinalaisesta tangosta Buenos Airesissa).
Myös internetistä löytyy tietoa. Osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~satyam/tango/tangotop.htm löytyy tietoa myös...
