Ilmiön taustalla on tuuli, joka puhaltaa väreitä vedenpinnan yli. Kuun valopylväs on silloin epäsymetrinen, ja sen suunta riippuu siitä, missä katsoja on. Ilmiöstä kerrotaan mm. M. Minnaertin kirjassa maiseman valot ja värit.
Tähtitieteen yhdistys Ursan viestiarkiston kautta aiheesta löytyy kuva:
http://marjis.kuvat.fi/kuvat/2010/Puumala%252520082010/kuunsilta.jpg
Ahti Jokinen kertoi, että "kaikki arvet" -runo tunnetaan Kari Tapion esittämänä kappaleena Taistelija. Sen on kirjoittanut Timo Mäenpää ja säveltänyt Jori Sivonen. Runo tai laulu alkaa: "Hän on ollut siellä jossain". Laulu löytyy nuotista Tapio, Kari: Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001, s. 56-66).
Toinen runo, jossa äiti puuttuu, on Yrjö Jylhän Kirkastus. Se löytyy esim. hänen runokokoelmastaan Kiirastuli ja monista muista runokokoelmista.
Sitaatti on Danten Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan 26. laulusta. Eino Leinon ensimmäisen kerran vuonna 1912 ilmestynyt käännös kuuluu seuraavasti:
"Sukunne alkujuurta muistakaatte:
ei luotu teitä elämään kuin pedot,
vaan tietä kunnon ynnä tiedon käymään."
Elina Vaarana suomennos vuodelta 1963:
"Te alkujuurianne muistakaatte:
matojen elämään ei teitä luotu,
vaan tielle miehuuden ja tuntemuksen!"
Saimme apua Tähtitieteellinen yhdistys Ursan asiantuntijalta. Hän vastasi näin:
”Kuukausi ei ole missään vaiheessa perustunut kuun tarkkaan kiertoon. Gregoriaaninen kalenteri on paranneltu versio juliaanisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio roomalaisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio jostain antiikin kalenterista, joka puolestaan on perustunut siihen että täysiympyrä on 360 astetta ja se on tasan jaollinen 12sta. Tämä taas juontaa jonnekin Mesopotamiaan. Historioitsija olisi paljon parempi vastaamaan tähän. Mutta siis Kuun kierrolla ei ole tekemistä asian kanssa. Sattuu vain olemaan niin kivasti että vuoden kun jakaa kutakuinkin tasan kahteentoista niin tämä aika lähes Kuun kierron mittainen....
Viola-tietokannan mukaan Esko Koivumiehen säveltämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta laulusta "Yön siniset siivet" on lukuisia äänitteitä, mutta nuottina sitä ei ole julkaistu. Myöskään netistä ei laulun sanoja näköjään löydy. Ehkä pitäisi yrittää saada yhteys suoraan itse sanoittajaan.
Martti A. Koskisen säveltämän ja Esa Kujalan sanoittama "Laaksojen laulu" on samanlainen tapaus. Äänitejulkaisuja on runsaasti, mutta nuottijulkaisua sanoineen ei ole.
Molemmista lauluista löytyy kyllä YouTube-esityksiä, joista sanat saa kirjoitettua ylös PAUSE-nappia ahkerasti käyttämällä.
Heikki Poroila
Poronnahan parkituksesta löytyy tietoa esim. Karen Jomppasen
teoksesta Lapin käsitöitä. Julkaisu on myös Oulun kaupunginkirjaston
kokoelmassa. Tuula-Maija Magga-Hettan kirja Poronnahkatutkimus :
käsinparkitus ja teollisen poronnahan sekä siitä käsityömäisesti
valmistettujen tuotteiden hyödyntäminen... on mm. Oulun yliopiston
kirjaston kokoelmassa. Hyötyä saattaa olla lisäksi seuraavista teoksista,
joissa käsitellään yleisesti nahan parkitsemista: Kairikko, Juha K.:
Riistalaukauksen jälkeen, Mäntysalo, Esa: Turkismuokkaustekniikka 1,
Mäntysalo, Esa: Kasviparkitus sekä Hellemaa, Aarne: Nahka ja sen
valmistus.
Suteen liittyvistä myyteistä löytyi Suomen tieteellisten kirjastojen yhetistietokannasta Lindasta seuraavat viitteet: 1) Vargens beteeende: vetenskapliga rapporter av Elis Pålsson, Elmhult, 1984 (saatavuus Åbo Akademin kirjasto). 2) Hjelt, Marjut: Taikametsä: tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000 (saatavuus: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Joensuun yliopiston kirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto). 3) Brundin, Elisabeth: Vargen i myt och verklighet, Stockholm, 1998 (saatavuus: Suomalaisen kirjallisuuden seura). Tutkimuksen saamiseksi Åbo akademin kirjastosta voit kääntyä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen lähikirjastossasi.
Kannattaisi myös katsoa pääkaupunkiseudun...
Tarkoitatko Suhe Live -kollektiivin esittämää laulua "Lunastajani elää" (tai "Tiedän Lunastajani elää"), joka alkaa: "Hän luo uuden maan hän luo uuden taivaan, jossa ei menneitä muistella"?
Suhe Live toimii osana Suur-Helsingin seurakuntayhteisöä tai seurakuntaa. Kollektiivin kotisivulta löytyvässä nuotissa laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Jarkko Stenroth. Nuotissa on myös laulun sanat. Laulu sisältyy Suhe Live EP:lle.
Verkosta löytyy myös muita sivuja, joilla on laulun sanat tai esitys tai molemmat.
http://suhe.net/suhelive/
Kirsti Mannisen on tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hänen ensimmäisen kirjansa on vuonna 1984 ilmestynyt Maitotyttö. Samoihin aikoihin hän kirjoitti lastenkirjaa Vanha kissa ja eläinlääkärin apulaiset, joka ilmestyi vuonna 1985.
Kirsti Manninen kertoo kirjoittamisesta ja tuotannostaan tarkemmin Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa https://www.kirjasampo.fi
Ritva-tietokannasta ei löytynyt tietoa kuvauspaikoista, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/7732300. Löysin televisiosarjan vanhat sivut, joista ei kylläkään löytynyt muuta tietoa kuin että koekuvaus oli Vantaalla, http://vintti.yle.fi/yle.fi/laura/tietopalsta_laura.htm. Ohjelman tekijöiden tietoja löytyy sivuilta, mutta asiasta voisi saada tietoa Yleltä. Kyselyt Ylelle lähetetään palautelomakkeen kautta, https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot
Todennäköisesti kyse on kahdesta eri sanasta.
Peijaksen (ruotsiksi Pejas) sairaala on saanut nimensä yhden Hanabölen kantatalon mukaan. Nimistöntutkija Saulo Kepsu olettaa, että nimi perustuu talon varhaisen isännän nimen Peter kansanomaiseen muotoon Pej. Peijas (mon. peijaat) tarkoittaa suomen kielessä myös hautajaispitoja sekä karhun tai muun kaadetun metsäneläimen kunniaksi pidettävää juhlaa. Yleiskielessä tutumpi muoto samasta sanasta lienee peijaiset. Koska kyseessä on metsästystakki, veikkaan, että takin nimikin liittyy tähän sanaan.
Lähteet:
Paikkala, Sirkka et al. Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007. s. 324.
Suomen etymologinen sanakirja https://kaino....
En löytänyt Thomakselta teosta "Balladi pitkäsäärisestä tytöstä", mutta "Balladi pitkäsäärisestä syötistä" löytyy (978-952-7302-06-4, Kustannusliike Parkko 2021). Kyseinen runo löytyy myös Thomaksen kokoelmasta "Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan" (951-1-11315-1, Otava 1990). Tässäkin suomennokset ovat Mikkolan.
Runo alkaa tällä kohdalla:
Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön.
Vanhuuden pitää roihuta ja riehua kun päivä päättyy.
Raivoa, valon sammumista vastaan raivoa.
Teokset löytyvät Outi-kirjastoista:
RAKKAUS ON VIIMEINEN VALO JOTA PUHUTAAN : VALIKOIMA RUNOJA | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Balladi pitkäsäärisestä syötistä | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Hilma on alkujaan saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma ja Wilhelmine, joiden merkitys on ’altis suojelijatar’. Se liittyy myös muihin sanan helm ’kypärä’ sisältämiin nimiin kuten Helmgund, jonka merkitys on ’kypäräniekka’ tai ’taistelijatar’. Almanakkaan Hilma valittiin vuonna 1908.https://www.nimipaivat.fi/hilma.html
Ei kumpaakaan. Maigretin tutkimusmetodi ei ole kovin älyllinen. Se perustuu intuitioon ja yleensä uhrin elämäntilanteen tutkimiseen ja siihen samastumiseen. Sitä kautta ja sinkkitiskeillä seisoskeltuaan, hän yhtäkkiä tajuaa kuka on syyllinen. Tästä syystä on aivan samantekevää, onko kuulusteltava tyhmä vai älykäs.
Tässä kysymyksessä teidän kannattaa olla suoraan yhteydessä veroviranomaisiin, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.vero.fi
Useimmista verokysymyksistä voi saada etukäteen sitovan tiedon siitä, millaisia veroseuraamuksia yksittäisessä asiassa aiheutuu. Tällaiset sitovat ennakkokannanotot annetaan kirjallisen hakemuksen perusteella, ja ne ovat maksullisia. Lisätietoja seuraavassa linkissä:
http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?path=5,40,372,373&domain=VERO_MAI…
guage=FIN
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista kyseisillä kielillä löytyvää aineistoa voi etsiä aineistohaku HelMetistä www.helmet.fi seuraavalla tavalla: valitaan hakutavaksi sanahaku, hakusanalaatikkoon kirjoitetaan kaksi tähteä (**)ja hakusanalaatikon alta kohdasta aineisto valitaan aineistolajiksi kirjat ja kohdasta kieli haluttu kieli. Kaikilla mainitsemillasi kielillä löytyy kirjallisuutta HelMetistä. Löytyneet viitteet voi tallentaa merkitsemällä ruksin kunkin viitteen edessä olevaan ruutuun ja klikkaamalla kuvaketta Tallenna merkityt viitteet (koko sivun viitteet voi tallentaa valitsemalla vaihtoehdon Tallenna tämän sivun viitteet). Tämän jälkeen klikataan näytön yläosassa olevaa kuvaketta Lähetä tallennetut viitteet. Kuvakkeen...
Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja ilmoittaa Helsingin kaupungin ruotsinkielisen väestön lukumääräksi 35.451 vuodenvaihteessa 2002-2003.
Internetissä voit tarkastella lukuja esim. osoitteessa
http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/taskutilasto/TaskutilastoSuomi2…
Realismia Pohjoismaiden kirjallisuudessa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kansojen kirjallisuus 8, 1976
Kansojen kirjallisuus 9, 1978
Kirstinä, Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, 2000
Koskimies, Rafael: Maailman kirjallisuus 4, 1965
Otavan kirjallisuustieto, 1990
Vartiainen, Pekka: Kirjallisuuden länsimaista historiaa, 2002
Zetterholm, Tore: Kirjaniekat, 1984
Äidinkieli ja kirjallisuus: Käsikirja, 2004
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Muutama aiheeseen liittyvä nettiosoite:
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
