Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997), Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996), Waltari: Aiotko kirjailijaksi (1994).
Erilaista kirjoittajakoulutusta järjestävät mm. opistot ja avoimet korkeakoulut, esim.
Pekkas-Akatemia (http://www.kotka.fi/kulttuuri/htm/pekas.htm ),
Oriveden opisto (http://www.orivedenopisto.fi/), Jyväskylän avoin yliopisto (http://www.cec.jyu.fi/avoin/kirkou/yht/ala.html ) ja Päätalo-instituutti (http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/ ). Myös työväen- ja kansalaisopistot järjestävät luovan kirjoittamisen ryhmiä eri-ikäisilleja eri tavoitteisiin pyrkiville...
Kyllä kirjastoilla on lupa myydä poistettuja kirjoja ja useimmat niin tekevätkin. Varmuudella en pysty sanomaan, mikä on oman kotikuntasi käytäntö.
Mars-sarjaa on varmasti siksi vähän liikkeellä, että siitä ei ole hiljattain otettu uusintapainoksia ja toisaalta se on klassikko, joka mielellään halutaan kokoelmissa pitää. Varmasti jossain vaiheessa, kun uusi painos tulee markkinoille, vanhoja alkaa tulla myös poistokirjojen joukkoon. En osaa muuta neuvoa antaa, kuin että koeta jaksaa vielä odotella.
Antikvariaateista olet varmaan jo etsinytkin. Vielä kehottaisin sinua kysymään suoraan omasta kirjastostasi heidän myyntikäytäntöään. Jotkut kirjastot ottavat myös varauksia joihinkin kirjoihin siten, että kun ne lopulta tulevat poistoon, on...
Käytössä olevien aineistotietokantojen mukaan autojenkorjausvideoita ei löydy
Suomen kirjastoista. Katselin myös Internetin suurimpia verkkokirjakauppoja
http://www.amazon.com/ ja http://www.barnesandnoble.com/ tarjontaa kartoittaakseni, mutta en löytänyt korjausoppaita videoina. Tarjontaa kannattaa kysellä vielä kirjakauppojen, vaikkapa Akateemisen tai Suomalaisen, kautta.
Jos kaipaamaasi aineistoa ei löydy kirjastosta voi yleisen käytännön mukaisesti jättää lähimpään kirjaston toimipisteeseen hankintaehdotuksen perusteluineen. Kirjastossa tarkistetaan onko kaivattua aineistoa saatavana ja arvioidaan ehdotuksen hyödyllisyys / käyttökelpoisuus.
Inarin kunnan internetsivuilta, http://www.inari.fi/2000/fi/index.html#menu , ja siellä Saariselän sivuilta, http://www.inari.fi/2000/fi/meeting.html , löytyy ohjelmapalveluyrityksiä, jotka toimivat Inarissa. Vastaavasti Utsjoen kunnan kotisivulta http://www.utsjoki.fi/index.html kohdasta yritykset löytyy ohjelmapalvelutoimintaa alueella harjoittavia yrityksiä. Tilastotietoa ko. toimintaa harjoittavista yrityksistä voit etsiä esimerkiksi Lapin Liiton sivuilta http://www.lapinliitto.fi/ ja sieltä Tilastotori-kohdasta. Näiltä sivuilta on linkkiyhteys myös tilastokeskuksen hakemistoihin.
Tears in Heaven kuvaa Claptonin oman kertoman mukaan juuri tätä traagista kokemusta, Circus Left Town puolestaan onnettomuutta edeltäneen päivän tapahtumia. Sen sijaan Lonely Stranger -kappaleen yhdeydestä tapahtumaan ei löydy viitteitä.
Kaikki lainat uusiutuvat automaattisesti sulkemisaikana.
Myös ne joista on varauksia, uusintakerrat täynnä tai jotka ovat bestsellereitä.
Voit uusia lainasi itse Helmet-sivuilla, jos kyse on normaaleista uusimisista.
Nekin hoituvat automaattisesti, jos et muista tehdä itse uusimista.
Ajankohtaista tiedotusta voi seurata Helmetin etusivulta. https://www.helmet.fi/fi-FI
Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei...
Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että:
"Supi" voi tarkoittaa "perin juurin", "aivan", "tykkänään", "lopussa" ym. Näin esimerkiksi "supisuomalainen" on "perin juurin suomalainen". Karjalassa "supi suolatoi" on ollut "ihan suolatonta".
"Supi" voi myös olla alkusointuun perustuva vahventava partikkeli, samalla tavalla kuin "apposen auki", "putipuhdas", "tuiki tuntematon", vaka vanha"... Tällaisten partikkeleiden merkitys on: "ihan", "aivan", "täysin", vaikka ne eivät varsinaisesti itsessään tarkoitakaan mitään.
Koska "supi" löytyy myös suomen lähisukukielistä (esim. viro ja karjala), niin uskallan sanoa, että kyseessä on varsin vanha elementti kielessämme. Tämä on omaa epäilyäni, mutta voisi ajatella, että alkusointuja rakastavassa...
Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053
Nimikirjoissa ei ole tilastoja suosituimmista nimistä, mutta esim. Helsingin yliopiston julkaisemassa nimipäiväalmanakassa on tietoa suosituista etunimistä. Jos almanakasta ei löydy vastausta, voit kysyä asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta http://www.domlang.fi/arkisto/nimiarkisto.html#Henkilönnimet, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, puh.(09) 7315231,e-mail Nimiarkisto@domlang.fi
Tässä uudehkoja suomenkielisiä kirjoja:
Hakkarainen, Outi: Jyrkänteen reunalla: matka meksikolaiseen arkeen, 1999
Repo, Inkeri: Olympian Etelä-Amerikka, 2000
Ja englanninkielisiä:
Central America 2000
Hutchinson, Peter: Mexico & Central America handbook 2001
The Statesman's yearbook 2000
Useita matkaoppaita on ilmestynyt v. 1999. Niitä voit hakea esim. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmaluettelosta hakusanalla Meksiko.
Uudehkoja aikakauslehtiartikkeleita löytyi ALEKSI- ja ARTO-tietokannoista:
Lanas Cavada, Silja:Talouselämän voitto. Institutionaalinen vallankumouspuolue on hävinnyt Meksikon presidentinvaalit ja presidentiksi nousee Kansallisen toimintapuolueen Vicente Fox.
Suomen kuvalehti 2000; 27; 8.
Helminen, Juha Pekka: PRI...
Vuonna 2001 on ilmestynyt teos Mahlottomia jonsei vihlonviimmesiä : murresanoja ja kielenilmaisuja Hauholta, tekijöinä Seppo Soittila ja Salme Pohjola.
Tätä kirjaa ei ole suomennettu, mutta teoksessa Jörg Zink: Rukouksen tie (1979) on Saint-Exuperyn suomennettu rukous (s. 202), joka alkaa:
Herra,
miksi pakotat minut
kulkemaan tämän autiomaan halki?
Minä näännyn
orjantappuroiden sekaan. (Suom. Evi Koski)
Myös Christopher Einigerin toimittamassa ja Anna-Maija Raittilan suomentamassa teoksessa Maailman kauneimmat rukoukset (1996) löytyy tämä sama rukous (s.480).
Eeva Sainesta ei valitettavasti löytynyt tietoja kirjailijahakuteoksista eikä internetistä.
Hänen kirjojaan on julkaissut Kirjastopalvelu, joten ehkäpä kannattaisi vielä kysyä sieltä. Tässä yhteystiedot:
BTJ KIRJASTOPALVELU Oy
Vattuniemenkatu 23 A
PL 84
00211 HELSINKI
Puhelinvaihde (09) 584 0440
Sähköposti btj.kirjastopalvelu@btj.fi
Ainakin osoitteessa:
http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?pid=702504 voit laskea rahanarvoja vuodesta 1860 eteenpäin sekä markkoina että euroina.
Finnische Literatur in deutscher Übersetzung 1976-1996 / herausgegeben von Gabriele Schrey-Vasara und Marja-Leena Rautalin
Helsinki : Institut für Finnishe Literatur, 1997
ISBN 951-717-949-9 (nid.)
kuuluu mm. Hämeenlinnan, Lahden ja Tampereen kaupunginkirjastojen sekä Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun yliopistokirjastojen kokoelmiin.
Mikäli kirja ei kuulu oman kirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kirjastosi kautta kaukolainana. Kaukolainoista perittävää maksua voit tiedustella omasta kirjastostasi.
Finnische Literatur in deutscher Übersetzung kirjasta ei ainakaan toistaseksi ole uudempaa laitosta.
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteistietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/ löytyy kansallispukuja käsittelevää aineistoa. Klikkaa kohtaa Haku ja varauksen teko. Kirjoita ylimpään hakuruutuun hakusanaksi kansallispuvut ja valitse hakutyypiksi asiasana. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta. Saat tulokseksi 30 teosta.
Esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
