Kysymästäsi aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja. Ensimmäisenä tuli mieleen vuodelta 2002 Hymy Kankaanpään Rakkauden kerjäläinen: unelmat ja todellisuus intensiivisessä psykoanalyyttisessä psykoterapiassa. Myös Anja Snellmanin fiktiivinen teos Paratiisin kartta, ilmestynyt v. 2001, käsittelee koulumaailman vaikeuksia.
Parhaiten asiasi hoituu mielestäni, kun seuraat kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokantaa osoitteessa http://porsse.porvoo.fi:8003/
Sain sieltä tarkasta hausta asiasanalla viikinkiaika 47 teosta.
Tuo Vuoden kirjat -luettelo, jonka mainitsit on melko laaja, siihen sisältyy Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien (viime vuonna yli 40 kpl) tuotanto. Luettelo löytyy myös verkosta osoitteesta http://credosun.credo.fi/vuodenkirjat/ Toki siitä puuttuu kustantajia. Laitan tähän muutamien nettiosoitteita (nämä kustantamot kylläkin keskittyvät enemmän kaunokirjallisuuteen) Like http://www.likekustannus.fi/ Revontuli http://www.revontuli.net/ Sammakko http://www.sammakko.com/ Vastapaino http://www.vastapaino.fi/
Sivulta http://www.booknet.fi/...
Eeva Sainesta ei valitettavasti löytynyt tietoja kirjailijahakuteoksista eikä internetistä.
Hänen kirjojaan on julkaissut Kirjastopalvelu, joten ehkäpä kannattaisi vielä kysyä sieltä. Tässä yhteystiedot:
BTJ KIRJASTOPALVELU Oy
Vattuniemenkatu 23 A
PL 84
00211 HELSINKI
Puhelinvaihde (09) 584 0440
Sähköposti btj.kirjastopalvelu@btj.fi
Hyvä kirjallisuuslista aiheesta löytyy hakemalla www:stä Googlella sanoilla narratiivinen terapia. Yksi hakutuloksista on Oulun yliopiston psykologian opiskelijan Saara-Leena Syrjälän tutkielma Narratiivinen lähestymistapa elämän ja minuuden jäsentämisessä (http://wwwedu.oulu.fi/sampo/00-01/appro/narratiivi/tutkimus.html). Tutkielman seitsemäs luku käsittelee narratiivista terapiaa. Luvussa käsitellyt Ihanuksen, Arvilammen ja Katajaisen teokset löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta. Ainakin Katajaisen artikkelissa, joka sisältyy Kunnon tarinoita -teokseen käsitellään toiminnan ja tietoisuuden maisemia.
Jos haluat vielä muuta suomenkielistä aineistoa narratiivisesta terapiasta voit hakea Lindasta eli yliopistokirjastojen yhteisluettelosta ja...
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteistietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/ löytyy kansallispukuja käsittelevää aineistoa. Klikkaa kohtaa Haku ja varauksen teko. Kirjoita ylimpään hakuruutuun hakusanaksi kansallispuvut ja valitse hakutyypiksi asiasana. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta. Saat tulokseksi 30 teosta.
Esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
Pääasiallisesti kirjallisuudessa on pohdittu koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Suoranaisesti koulun ja jonkun ammatillisen yhdistyksen yhteistyöstä ei pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-tietokannasta löydy juurikaan kirjallisuutta, mutta seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Koulun pieni kulttuurikirja: koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma 1998-2001 (saatavana myös verkkoversiona osoitteessa: http://www.edu.fi/julkaisut/koulun_pieni_kulttuurikirja.pdf)
Yhdessä kasvattamaan: kohti välittämisen toimintakulttuuria (2005)(Teoksessa käsitellään koulun yhteistyötä esimerkiksi kirkon kanssa)
Tietoyhteiskunnan koulukirjasto: ossaakko nää aatella? (2004) (Keskitytään koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön)
Yrittäjyyskasvatusta...
Kyllä voi palauttaa. Pääkaupunkiseudulla voi lainata ja palauttaa yli kuntarajojen. Tämä koskee HelMet-kirjastoja, siis Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen.
Todennäköisesti suuressa osassa suomalaisia kunnankirjastoja myydään nykyään poistokirjoja. Tilastoa aiheesta ei ole. Poistokirjojen myynti mahdollistui 1980-luvun puolessavälissä, kun lakiin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista tuli muutos. Ennen lain voimaantuloa olisi myynnistä saatavaa tuloa pitänyt palauttaa valtiolle.
Kirjastot poistavat jatkuvasti aineistoaan mm. kirjan sisältämän vanhentuneen tiedon tai sen huonon kunnon takia. Kirjastojen kirjoista myytäviksi päätyvät ne kokoelmista poistetut kirjat, joiden arvellaan kiinnostavan ihmisiä, ja jotka eivät ole kovin rikkinäisiä tai likaisia. Myöskään selkeästi vanhentunutta tietoa esim. lääketieteestä tai lakiasioista ei pitäisi myydä. Mitään säännöksiä asiasta kunnilla...
Helmet-kirjastosta löytyy teos Aarne, Uuno V., Kultasepän tietokirja[Hämeenlinna] : [Kultakeskus], 1986, joka on näköispainos vuonna 1942 painetusta alkuperäisteoksesta. Sitä on vain yksi kappale Tikkurilan kirjastossa käsikirjastokappaleena, joten en pääse tarkastamaan sen sisältöä.
Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta saimme seuraavan vastauksen tiedusteluun:
Ikävä kyllä Geologian tutkimuskeskuksessa ei tehdä metallurgista tutkimusta. Itse olen tutkinut Lapin kultahippuja ja siinä yhteydessä olen jonkin verran tutustunut myös metallurgiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Alan kirjallisuus on ikävä kyllä enimmäkseen julkaistu tieteellisissä sarjoissa ja niiden luettavuus on aika heikkoa fyysisen saatavuuden ja vaikeaselkoisuuden...
Turun kaupunginkirjastossa on bosnian-, kroaatin- ja serbiankielistä aineistoa: tämä perustuu mm.kirjaston luokitukseen. Meillä ei ole luokkaa serbokroaatinkieliselle kaunokirjallisuudelle.
Suurin osa näiden kielten aineistosta aikuisille on siis kaunokirjallisuutta, joka sijaitsee pääkirjaston monikielisessä kokoelmassa. Kokoelmassa on myös pieni määrä tietokirjoja. Monikielinen kokoelma sijaitsee pääkirjaston vanhassa osassa Kirjallisuus ja taiteet – osastolla.
Serbiankielisen kaunokirjallisuuden luokat ovat 80.764–84.764, kroaatinkielisen 80.765–84.765 ja bosniankielisen 80.766–84.766. Kunkin kielen kaunokirjallisuuden jälkeen ovat ne muutamat tietokirjat, joita meillä on tällä hetkellä näillä kielillä. Serbiankielistä kirjallisuutta...
Ilmeisesti Töölön kirjastossa on aiemmin ollut käytössä kaupunginkirjaston virallisesta linjasta poikkeava toimintatapa, sillä henkilö- tai y-tunnusta on kyllä muissa kirjoissa vaadittu laskutusasiakkailta aiemminkin. Kaupunginkirjaston virallisten ohjeiden mukaan palveluja ei voi antaa velaksi ilman jompaa kumpaa tunnusta. Käteisasiakkaan sen sijaan ei tarvitse antaa henkilö- eikä y-tunnusta.
Elokuva lienee Kolmas pyörä = Little Hut, The / ohj. Mark Robson, 1956.
Suomen ensi-ilta 15.11.1957, Gloria Helsinki.
Näyttelijät:
Ava Gardner
Stewart Granger
David Niven
ks. http://www.elonet.fi/title/ek435i/
http://akas.imdb.com/title/tt0050646/
"Three people, Susan and Philip Ashlow and Henry Brittingham-Brett are washed ashore on a deserted island after a shipwreck. Henry is Susan's lover. Since the island is filled with things to eat, they can concentrate on the love triangle between the men and the woman."
Vielä 1800-luvulla hautaustoimitukset jaettiin neljään ryhmään: julkiseen, hiljaiseen, paheelliseen ja häpeälliseen hautaukseen. Vuoden 1869 Kirkkolain 88 pykälässä säädetään, että ”se jostakin seurakunnasta kuollut, josta ei tiedetä kuka hän on taikka missä hänen oikea kotonsa on ollut” haudataan hiljaisuudessa. Hiljaisen haudansiunaamisen toimittaa pappi, mutta ilman minkäänlaisia menoja, puheita, saarnaa ja kellojen soittamista. Tämä pykälä kumottiin 1910. Tuntemattomien ruumiita haudattiin nälänhädän ja koleraepidemian aikana joukkohautoihin. En onnistunut selvittämään mitä tuntemattomien haudoille oli kirjoitettu. Lähteitä: Pentikäinen, Juha : Suomalaisen lähtö, 1990. s. 126- , Levähdyspaikka : Vantaan seurakuntien hautausmaat...
Tätä kysymääsi kirjaa (Johda yhdistyksesi menestykseen: puheenjohtajan käsikirja / Kari Loimu) on ilmestynyt vain tämä vuoden 2005 painos. Johtamisesta järjestöissä ylensä on ilmestynyt joitakin uudempiakin kirjoja:
- Palveleva johtajuus : miten johdan itseäni ja muita / E. Olavi Salminen & Teuvo Toivanen (2011)
- Johtajana järjestössä / Pirjo Somerkivi (2011)
- Miten johdan? : yhdistystoiminnan johtamisopas / Anne Ilvonen (2011)
Kaikki nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jyväskylän kaupunginkirjaston myöhästymismaksut on mahdollista maksaa laskulla vain silloin, jos et paikkakunnalta muuton tai muun syyn vuoksi pääse lainkaan käymään kirjastossa. Tällöin laskuun lisätään laskutuslisä. Muussa tapauksessa maksut maksetaan kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla. Maksuja voi maksaa kaikissa kirjaston toimipisteissä, myös kirjastoautoissa.
Maria Gripen 1980-luvulla suomennettu neliosainen Varjo-sarja (Salaisuus varjossa, ...ja metsän valkeat varjot, Varjojen lapset ja Varjojen kätkö) voisi olla muistamasi.
Sarjassa on mystikkaa, outoja ääniä ja kartanoita. Siinä esiintyy myös henkilö nimeltä Falck af Stenstierna. Alla olevassa blogissa esitellään kirjasarjaa:
http://sarankirjat.blogspot.fi/2012/04/maria-gripen-varjo-sarjasta-sala…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kaksi Muranon lasitaidetta käsittelevää teosta.
Ensimmäinen teos: "Venini: catalogue raisonné" sisältää Muranon tuotantoa laajasti vuosilta 1921-1986. Teoksessa on runsaasti värikuvia maljakoista ja muistakin Muranon taidelaseista.
Toinen teos: Heyel Norbert: "Murano: the glass-making island" käsittelee yleisesti Muranon saarta, historiaa sekä lasitaidetta.
Tarkemmat saatavuustiedot näistä kahdesta teoksesta voitte tarkistaa Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta tästä linkistä: http://goo.gl/nyczw7. Hakutulos on saatu asiasanalla Murano.
"Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945).
Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin,
esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945).
Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy,
mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon.
Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
