Helmet-kirjastot lainaavat asiakkailleen kirjojen ja muiden perinteisten aineistojen lisäksi erilaisia esineitä, mm. roskapihtejä. Erilaiset lainattavat esineet löytyvät Helmet-verkkokirjaston kautta hakusanalla esine ja valitsemalla sen jälkeen aineistoksi esineen:
http://helmet.fi/
Näillä erilaisilla esineillä voi olla yhden tai neljän viikon laina-aika, mutta niitä ei voi varata eikä uusia sen enempää Helmet-verkkokirjaston kautta kuin kirjastossakaan. Sama sääntö on myös joillakin muilla kirjaston aineistoilla, esim. yhden viikon Bestseller-kirjoilla.
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että jo 1600-luvulla käytössä ollut Tervonen-nimi on voinut alun perin kiteytyä vaikkapa tervanpolttajalle annetusta Terva-alkuisesta liikanimestä. Myös Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sijoittaa Tervosen niiden nimien joukkoon, jotka on johdettu ammattinimitysten ryhmään kuuluvista sanoista, eli terva ja tervanpoltto ovat Tervosen taustalla myös Nissilän mielestä.
Räätälin häät löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-kustannus, 2012)
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
Tule leikkimään (Westerlund, 1964)
Näyttää siltä, että Billboard-lehden uudempia numeroita ei ole painettuina luettavissa tai lainattavissa missään kirjastoissa. E-lehtenä Billboardia voi lukea Helsingin yliopiston verkossa. Lehden painetut numerot vuoteen 2004 saakka löytyvät Kansalliskirjastosta, missä niitä voi lukea paikan päällä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.kansalliskirjasto.fi
/http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/etusivu/
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Hamletin esittäjä teatterissa on Asko Sarkola.
Sessanista en lisätietoja löytänyt, mutta parin vastaani tulleen kuvan perusteella arvelisin, että tämä villakoira Pullan esittäjä saattaisi olla kääpiösnautseri.
https://kavi.fi/fi/elokuva/102416-kiljusen-herrasvaki
http://s0.discshop.fi/img/front_large/88035/kiljusen_herrasvaki.jpg
http://www.koirarodut.org/schnauzers?images=schnauzers&i=2
Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta haku Plussa-tietokannasta pääset Plussa-aineistohakuun. Voit antaa pikahaku-kohtaan maantieteen luokan 418.2 jolloin pääset selaamaan Venäjää käsitteleviä teoksia. Voit kokeilla myös tarkennettua hakua, jolloin voit yhdistellä useampia hakusanoja. Ainakin hakusanoilla Venäjä ja luonto löytyi useampia teoksia, hakusanoilla Venäjä ja geologia tai kallioperä tai kasvillisuus sen sijaan ei. Maantieteen yleisteoksista Venäjää käsittelevistä osista löydät tarvitsemaasi tietoa, esim. Geo - maantiedon suuri tietosanakirja osa 6 (Neuvostoliitto), Maailmantieto osa 7 (Neuvostoliitto) tai uudempi Maailma tänään osa 14 - IVY ja Baltian maat (Venäjä). Myös yleistietosanakirjoista...
Kysymiäsi Kubrickin elokuvia ei kirjastoista löydy. Kubrickin ohjauksista löytyy esim. Useista yleisistä kirjastoista löytyvät seuraavat videot:
Barry Lyndon; Spartacus; Hohto; Full Metal Jacket; 2001 avaruusseikkailu ja Kellopeliappelsiini.
Kirjastot tilaavat videoelokuvat tiettyjen hankintakanavien ja niiden tarjoamien valmiiden listojen kautta. Sieltä tilataan sen mukaan, mitä on tarjolla. Tekijänoikeuskysymykset ovat niin vaikeita, ettei kirjastoilla ole mahdollisuutta hankkia elokuvia näiden listojen ulkopuolelta kuin poikkeustilanteissa. Yleiseen kirjastoon ei siis kannata jättää edes tilausehdotusta toivomistasi elokuvista.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Piniltä on suomennettu viisi albumia:
Ryöstöretki 1990, Pako tulen alta 1990, Haaste 1991, Suden laulu 1993 ja Auringon ääni 1993.
Saatavilla näyttäisi olevan ainoastaan Suden laulu ja Auringon ääni .
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Tällaisen vastauksen löysin aiempien vastaustemme joukosta: Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
Kyseessä on varmaankin virke, joka sisältyy Aleksis Kiven kertomukseen Koto ja kahleet (1851/1852). Alkuperäisessä muodossa virke kuuluu näin: "Onnellinen hän, joka päänsä taitaa painaa ijankaikkisen isän helmaan; hän viimein kaikki kantaa voi."
Kertomus on julkaistu useissa Kiven kertomusten ja runojen kokoelmissa. Voit lukea kertomuksen digitoituna Project Gutenbergista.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12907/pg12907-images.html
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1986670?term=Koto&term=k…
Karjalaisesta kansanmusiikista ja kansanlauluista löytyy yleistä tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Karjala : historia, kansa, kulttuuri / toimittaneet Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo, Helsinki SKS 1998
Härkönen, Simo: Me Karjalan lapsia laulavia...,[Joensuu] Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1993
VÄISÄNEN, A.O., Hiljainen haltioituminen : A.O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista, Helsinki SKS 1990
Kolme on kovaa sanaa : kirjoituksia kansanperinteestä, Helsinki SKS 1991(Kalevalaseuran vuosikirja 71)
Runojen ranta : Mekrijärven Sissola / toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu,
Helsinki SKS 1995
Näitä voit kysyä kirjastosta. Myös lehtiartikkeleita löytyy aiheesta artikkeliviitetietokannoista Aleksista ja Artosta. Niitäkin voit kysyä...
Ismo Loivamaan toimittamassa kirjassa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2001) on muutaman sivun esittely Mika Wickströmistä. Lisätietoa kirjailijasta löydät myös netistä esimerkiksi sivuilta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/wickstrommika.shtml
http://www.ouka.fi/kirjasto/mika.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/378E02DD958A5B00C2256A9C004…
Jos haluatte tilata Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ulkopuolelle, voitte kääntyä asiassa oman kirjastonne puoleen. Kaukolainat hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina.
Jos haluatte tilata / varata aineistoa pääkaupunkiseudun sisällä, niin varaaminen onnistuu mistä tahansa kyseisten kaupunginkirjastojen toimipisteestä tai helmikuusta 2003 eteenpäin myös Internetin kautta.
Oi ihana toukokuu on ensimmäinen Larkinin perheestä kertovista kirjoista. Seuraavat osat ovat A Breath of French Air (1959), When the Green Woods Laugh (1960), Oh! To Be in England (1963) and A Little of What You Fancy (1970).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
löytyy muutama kappale vanhaa vuoden 1960 painosta osasta 2 Tuulahdus Ranskan ilmaa. Muita osia ei ilmeisesti ole suomennettu. Lisäksi löytyy englanninkielinen teos, joka käsittää kaikki osat: The Pop Larkin chronicles. London : Penguin, 1991.
Osoitteesta http://finna.fi löytyy yhteydet yliopistollisiin kirjastoihin. Hakuna kannattaa käyttää yhdistelmähakua ja asiasanoina vanhukset, virikkeet.
Myös sivuilta http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/avoin/appro/geroemo/sostoim.htm ja http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2004/W1.pdf
löytyy vanhuksien viriketoimintaan liittyviä tutkimuksia.
Tässä on muutamia teoksia kampauksista ja niissä käytetyistä koruista. Kirjat kuuluvat meidän kokoelmaamme.
Hairstyles of the world
Norris, Herbert: Medieval costume and fashion
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
Skolnikov, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Swinfield, Rosemarie: Period make-up for stage
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Turudich, Daniela: 1940s hairstyles
Utrio, Kaari: Venus: naiskauneuden tarina
Muodin historiaa käsittelevissä teoksissa sivutaan joskus myös kampauksia. Nämä teokset on kirjastossa luokassa 90.21. Niitä pääsee itsekin selailemaan netissä osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ valitsemalla joko sanahaun tai tarkennetun haun. Asiasanoina voi...
Leena Satta-nimiseltä henkilöltä ei löydy kirjaa Songasta. Songasta on kyllä kylähistoria: Maanselän laidalla,
kyläsuunnitelma: Sonka, kuninkaitten kylä ja lehtiartikkeleita.
Kirjat ovat lainattavissa Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolla ja myös artikkelit saa meiltä.