Kirjastoalan koulutusta järjestävät oppilaitokset on listattu Kirjastot.fi -sivuilla osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ ja sivulta on linkki kuhunkin oppilaitokseen. Lähimmät ovat Valkeakoskella, Keravalla ja myös TYT - Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Hämeenlinnassa. Voisitte tiedustella niistä oikeutta osallistua sopivalle kurssille tai mahdollisuutta teidän tarpeisiinne "räätälöityyn" opetukseen.
Strindbergin Taklagsöl sisältyy teokseen 'Kaksi miesmonologia' nimellä Harjannostajaiset. Kirja on ilmestynyt vuonna 2002 ja sen on kustantanut Pequod. HelMet-kirjastoissa teosta on runsaasti saatavilla.
Ainoa kirja, joka löytyy noilla nimillä kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta http://finna.fi, on Stephen Arterburnin, Fred Stoekerin ja Mike Yorkeyn teos ”Jokaisen nuoren miehen taistelu” (Gefen kustannus, 2006). Ilmeisesti siis heiltä ei ole suomennettu muita kirjoja.
Tiedonhakijan toiveena on saada samantapaisia kirjoja kuin
Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (Helsinki : Gaudeamus, 1999). Kannattaa ensin katsoa Karvosen käyttämät lähteet kirjan lähdeluettelosta.
Tässä joitakin potentiaalisia kirjoja, joiden tarkempi sijainti selviää Linda -tietokannan avulla:
Ikävalko, Elisa: Ylivoimapeli mediassa : julkisuusmekanismit ja julkisuuden hallinta. [Helsinki] : Inforviestintä, 1996.
Karvonen, Erkki: Imagologia - imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Tampere : Tampereen yliopisto, 2008.
( Acta electronica Universitatis Tamperensis, 1456-954X; 742 ). Kokotekstinä internetissä.
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella / toim. Jussi...
Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Jonimatti Joutsijärvi on kirjoittanut runon, jossa puhutaan lohikäärmepuusta. Se löytyy seuraavalta internetsivustolta:
http://tilkkeet.blogspot.fi/2011_10_01_archive.html
Muista tietokannoista emme löytäneet runoa, jonka nimi olisi "lohikäärmepuu".
Runo löytyy ainakin kirjoista:
TEKIJÄ TOPELIUS, ZACHARIAS
TEOS LUKEMISIA LAPSILLE 2 / ZACHARIAS TOPELIUS ; KUV. KOIVU, WENDELIN
JULKTIEDOT. 1946
ja
TEOS Lasten iloinen teatteri / koonnut Maria Mikkola ; kuv. Riina Ahonen
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1983
Molempia voi varata HelMet-järjestelmän kautta, mutta kirjaa "Lasten iloinen teatteri" löytyy monista HelMet-kirjastoista hyllystä. Runo on siinä sivuilla 288-289.
Tampereen kaupunginkirjastossa on mahdollista tallentaa VHS-kasetilla olevaa materiaalia digitaaliseen muotoon DVD-levylle sekä C-kasetteja ja LP-levyjä CD-levyille. Kelanauhojen digitointiin ei valitettavasti ole laitteistoa.
Internetistä löytyy useita kaupallisia digitointipalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden avulla kelanauhojen sisältämä aineisto on siirrettävissä CD-levyille.
Näin yksityiskohtaista tietoa amerikkalaisesta käytännöstä ei löytynyt. Vuonna 1903 sormenjäljet otettiin USA:ssa käyttöön henkilöllisyydentoteamiskeinona ja vuonna 1905 perustettiin Washingtoniin sormenjälkikorttien keskitetty kokoelma (Bureau of Criminal Identification). Yhä useammat lainvalvontaviranomaiset perustivat omia sormenjälkien tunnistamisjärjestelmiä. Poliisiviranomaisten kasvava tarve saada valtakunnallinen sormenjälkien säilytyspaikka johti siihen, että vuonna 1924 Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI:hin perustettiin sormenjälkien tunnistusosasto, joka toimi keskitetysti liittovaltion tasolla. Vuoteen 1946 mennessä sen kokoelmissa oli 100 miljoonaa sormenjälkikorttia käsin pidetyssä kortistossa ja vuoteen 1971 200 miljoonaa...
Kyseessä on Kivikasvot-ryhmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikasvot) humoristinen kauhumusikaali Lepakkolinna vuodelta 1980. 50-minuuttinen ohjelma on julkaistu dvd-kokoelmalla Kivikasvot Show: Kivikausi I-II.
Lepakkolinna Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0766240/.
Helsingin kaupunginmuseo vastasi kysymykseen:
Kysymyksessä mainittu rakennushistoriaselvitys on varmasti paras kuvien lähde. Kannattaa katsoa selvityksen kuvalähteistä mistä ko. kuvat löytyvät alkuperäisinä, ehkäpä laatu tällöin paranee. Pohjolan yrityshistoriikit ovat varmasti myös lähde, jota kannattaa tarkastella sisäkuvien näkökulmasta. Alueen täydennysrakentaminen on käynnissä, tässä suunnitteluhankkeessa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen huomioiminen on eräänä tavoitteena.
Yt. Mikko Lindqvist
Helsingin kaupunginmuseo
HelMet-kirjastoista löytyvät seuraavat teokset:
POHJOLA-YHTIÖT SATA VUOTTA / EINO LYYTINEN
LYYTINEN, EINO
Kirja Kirja | 1991
Saatavilla Pasila kirjavarasto 2 (372.09)
Pohjola-yhtiöiden taidetta / [toimituskunta...
Sinisen kannen ja lukijan täydennettäväksi jätetyn sadun perusteella ehdottaisin Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran korkeaa ja kapeaa kirjaa Unihiekkaa : hyvänyön satuja. Sen 70-luvulla ilmestyneissä ensimmäisissä painoksissa kansi oli valkoinen, mutta myöhemmissä painoksissa kansi oli sinipohjainen. Kirja päättyy satuun Meidän unihiekkaa, jonka alkuun on jätetty aukkoja lukijan täytettäväksi, ja varsinaisen sadun kertominenkin on jätetty lukijalle itselleen: "Kerrotaan itse iltasatuja. Ja niin _____________ alkoi kertoa. Hänen satunsa oli tällainen: Olipa kerran..."
Kyseessä on Eila Kivikk'ahon runo Noita kokoelmasta Venelaulu (1952, s. 31 - 32) Runo alkaa rivillä Kuljin, kuljin kädessäni ilon silkkihuivi...
Runo sisältyy myös teokseen Eila Kivikk'aho: Kootut runot (1979).
Ota välittömästi yhteyttä paikkakuntasi eläinlääkäriin, numeron saat puhelinluettelosta kohdasta eläinlääkärit. Jos eläinlääkäriasema on suljettu, paikkakunnalla on päivystävä eläinlääkäri. Päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot kerrotaan yleensä lääkäriasemien puhelinvastaajassa. Ota yhteyttä eläinlääkäriin saadaksesi jatko-ohjeita toimenpiteitä varten tai vie kissa paikan päälle vastaanotolle.
Espoon kirjailijat ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.espoo.fi/kirjasto/kirjailijat .
Yhteydenottoa varten on osoite sekä puhelinnumero, ei valitettavasti sähköpostiosoitteita.
hei,
Näistä voisi olla apua:
Wegelius, Sirkka; Yhdenmukaisuus ja ainutlaatuisuus : paikan identiteetti
lähiöparannuksen lähtökohtana. [Espoo] : Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, 1996.
Teos käsittelee lähiöiden identiteettejä ja kaupunkiympäristöjen asuinalueita.
Rakennusperintö ja paikallisuus: Artikkeleita. Sirkka Köykkä (toim). Tampere, TTKK, arkkitehtuurin osasto, arkkitehtuurin historian ja teorian laitos, 2000.
Bäcklund, Pia; Paikallisyhteisön käsite ja asumisen arki: juurtumisen, asukasaktiivisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Helsinki, Helsingin kaupungin tietokeskus 1998.
Häikiö, Liisa; Paikallinen valta. Tampere 2001. Käsittelee mm. kaupunkisuunnittelua ja paikallisuutta.
Rakennettu ympäristö,...
Suomen yleiset kirjastot ottavat jaettavaksi yleishyödyllisiä, kirjaston arvomaailmaan sopivia sekä yleishyödyllisiin, laajaa julkisuutta saaneisiin kampanjoihin liittyviä painotuotteita. Kirjastojen käytössä olevat tilat ovat tietysti kaikkialla rajalliset, joten kaikkea tarjottua materiaalia ei voida edes ottaa vastaan. Mitään keskitettyä jakelukanavaa koko Suomen kirjastoihin ei ole, joten jakelu täytyy hoitaa kirjastokohtaisesti esimerkiksi postin välityksellä.
Suomen kirjastoseura http://www.fla.fi voi antaa lisätietoja ja kirjastojen yhteystietoja. Kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot löytyvät myös mm. sivulta http://www.kirjastot.fi linkistä "Kirjastot ja kokoelmat" sekä BTJ-Kirjastopalvelun julkaisemasta...
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
