Toistaiseksi HelMet-kirjastojen myöhästymis- tai muita maksuja ei voi maksaa verkkopankin kautta. Ne voi kuitenkin maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoon.
Vantaan kaupunginkirjastosta ei löydy mainittua nuottia, mutta joistakin Helsingin kaupunginkirjastoista.
Tästä näet mistä kirjastoista:
http://www.helmet.fi/record=b1414603~S9*fin
Onnea kokeeseen!
Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin.
Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina.
Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote.
kts. kirjaston erityisaukioloajat
Kyseessä on todennäköisesti teos Oppimista tukevat ympäristöt - Johdatus oppimisympäristöajatteluun (2007). Opetushallituksen julkaisu ilmestyi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Psykoterapeuteista on julkaistu tuore tutkimus Psykoterapeutit Suomessa : psykoterapiapalvelut ja niiden järjestäminen, 2011 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26519/Selosteita74.pdf… . Sen mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä Terhikissä oli keväällä 2009 psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeus 4 909 henkilöllä. Kyselyyn vastasi 65 %. Tutkimus perustuu aktiivisesti psykoterapiapalveluja tuottavien vastauksiin (n = 2 366). Siitä löytyy vastauksia esittämiisi kysymyksiin.
Valkeat ristit -kappale, jonka sanoittajana on Arvo Karppinen, sisältyy äänitteeseen. Tieto löytyi VIOLA-tietokannasta:
Karu, Olavi, säv.
Valkeat ristit
Esittäjät:Korpi, Kalevi (laulu). Karppinen, Arvo, san.
Julkaisussa:Matkalla valoon.
Arvo Karppiselta ei löydy kirjastojen luetteloista runoja eikä tästä kappaleesta ole myöskään nuottia. Äänitteestä voi kirjoittaa ylös sanat, elleivät ne ole äänitteessä mukana.
Matkalla valoon -äänite löytyy LP-levynä ja kasettina kirjastoista. Voit saada sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Olet varmaan itsekin koettanut löytää Internetistä tietoa kyseisistä kääntäjistä ja tullut samaan tulokseen kuin minä: kaikki kolme ovat ansioituneita kääntäjiä, mutta tietoa heistä ei juuri löydy.
Jokaisella kääntäjällä näkyy kuitenkin olevan verkossa sähköpostiyhteys. Voisit varmaan kirjoittaa heille itselleen ja kysyä asioita, joita haluat tietää. Tässä osoitteita:
ALEKSANDRA POLIVANOVA
lista käännöksistä ja sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/15
lista käännöksistä myös
http://read.ru/interpreter/249/
VIKTORIJA PETRUNITŠEVA
sähköpostiyhteys:
http://www.swedlit.ru/node/65
lista käännöksistä
http://read.ru/interpreter/244
MARIJA LJUDKOVSKAJA
sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/68
lista käännöksistä myös
http://read....
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Liedon kirjastossa on varattavia työasemia asiakaskäyttöön http://www.lieto.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_vapaaaika/Kirjasto/Palvelut/Muut…
Tuloste maksaa 0,35 €/arkki A4. Ohessa kirjaston perimät maksut:
http://www.lieto.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_vapaaaika/Kirjasto/Asiakkaana_ki…
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta on 20 senttiä päivältä. Kolmesta päivästä tulee siis yhdestä kirjasta 60 senttiä myöhästymismaksua. Maksun voi maksaa kirjan palautettuaan kirjastossa tai nettipalvelun kautta verkossa. (https://www.helmet.fi/maksukaista/)
Jos kirjasta ei ole varauksia eikä sitä ole jo uusittu viittä kertaa, voi lainan uusia netissä kirjautumalla omiin tietoihin HelMet-sivuilla (www.helmet.fi).
Sekä uusiminen että nettimaksaminen onnistuu vain, jos korttiin on liitetty PIN-koodi. Jos PIN-koodia ei ole, voi lainan uusia pyytämällä sitä HelMet-chat-palvelussa tai laittamalla sähköpostia omaan kirjastoon (yhteystiedot löytyvät myös HelMet-sivustolta). Tällöin täytyy tietää kirjastokortin numero.
Jan-nimi on monissa maissa ja eri kielialueilla käytössä niin miehen kuin naisenkin nimenä. Eleanor Turnerin kirjassa Baby names 2010 kerrotaan Jan-nimen miehen nimenä olevan slaavilaistaustainen ja naisen nimenä juutalainen.
Babynameguide.com-sivusto listaa amerikkalaisia etunimiä ja kertoo Jan-nimen miehen nimenä olevan pohjoismainen ja naisen nimenä englantilaistaustainen:
http://www.babynameguide.com/categoryamerican.asp?strGender=&strAlpha=J…
http://www.americannamedaycalendar.com/-sivusto kertoo miespuolisen Janin viettävän nimipäiväänsä 24.6. Naisen nimelle Jan ei löydy nimipäivää.
HelMet -kirjastoissa on saatavilla mm. seuraavia teoksia loogisesta empirismistä:
-Einstein ja Wittgenstein, kaksi kulmakiveä / Pentti Alanen
Mediapinta 2009
-Wienin piiri / Ilkka Niiniluoto & Heikki J. Koskinen (toim.)
Gaudeamus 2002
-Yleisteos, joka on ollut filosofian pääsykoekirjakin Helsingin yliopistossa: Oiva Ketosen Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. Tämä on tosin jo vuodelta 1961 ja uusintapainos on vuodelta 1981.
Ja vielä hieman paksumpi teos nykyfilosofiasta:
-Filosofian köyhyys ja rikkaus : nykyfilosofian kartoitusta / Jaakko Hintikka ; toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko
Art House 2001
Näistä löytynee myös paljon lähdeviitteitä ja lisää luettavaa. Jos filosofinen keskustelu kiinnostaa, Munkkiniemen...
Englanniksi näyttää löytyvän suhteellisen vähän Suomen oikeusjärjestelmää yleisellä tasolla kuvaavaa kirjallisuutta. Nekään eivät kaikki ole kovin tuoreita ja saattavat sisältää viittauksia lakeihin tai niiden osiin, jotka ovat jo vanhentuneet. Tällaisia teoksia löytyy Helmet-kirjastosta ja Helka-kirjastoista seuraavia:
- Access to Finnish law / Aapo Surakka (Sanoma Pro, 2012)
- An introduction to Finnish law (Finnish Lawyers' Publishing, 2002)
- Constitutional law in Finland / Ilkka Saraviita (Kluwer Law International, 2012)
- Doing business in Finland : taxation, accounting (KHT-Media, 2005)
- Finnish labour law in practice / Markus Äimälä, Johan Åström, Mikko Nyyssölä (SanomaPro, 2012)
- Intellectual property law in Finland / Niklas...
Hakupalveluista ja hakukoneista löydät tietoa suomen kielellä mm. Kirjastot.fi -sivuilta osasta Verkkotiedonhaun perusteita. Tekstissä on myös viitteitä lähdeaineistoon, tosin englanninkieliseen enimmäkseen, onpa joukossa yksi suomenkielinenkin: Älykkäät agentit WWW:n tiedonhaussa (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Myös muualla netissä esitellään hakukoneita, mm. seuraavissa osoitteissa: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html , http://www.jyu.fi/library/internet_haku.html.
Hakukoneista on myös lehtiartikkeleita. ALEKSI-tietokannasta muutama esimerkki:Kemppainen, Teemu: Hakurobotit etsivät uupumatta - täysosumia kaaoksen keskeltä, MikroPC 2000:4. Järvinen, Petteri: Hakukoneet kompastelevat, Tietokone 2000...
Puolustusvoimien Twitter-tili vastasi samansisältöiseen kysymykseen keväällä. Korkein (nais)kadettiupseerin saavuttama sotilasarvo on everstiluutnantti. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on arvioinut, että ensimmäiset naiskenraalit nähdään ehkä kymmenen vuoden päästä.
Tässä joitakin kirjoja, joista löytyy eri maiden posliini- ym. esineiden leimoja. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI Digitoituina niitä ei meillä ole:
- Porcelain marks of the world / Emanuel Poche (1974)
- Handbook of pottery and porcelain marks / compiled by J. P. Cushion ; in collaboration with W. B. Honey (1980)
- Directory of European porcelain : marks, makers and factories / Ludwig Danckert (1995)
- Suuri antiikkikirja / Wenzel Hagelstam ; toimittaja: Pirjo Hämäläinen-Forslund (1991)
- Venäläinen posliini : Collection Vera Saarela ja Suomen kansallismuseon kokoelmat / Elina Anttila (2008)
- Continental porcelain / John Cushion (1974)...
Ruohokasvit säilyvät jonkin aikaa vihreinä lumen alla, koska lumi suojaa kasveja kylmyydeltä. Kuinka pitkään kasvi säilyy lumen alla vihreänä, liittyy sen talvehtimisominaisuuksiin sekä siihen miten pitkään lumipeite estää kasvin saamasta tarpeeksi valoa yhteyttämiseen. https://www.ahonalku.fi/Heinat,sarat.Lajikuvaukset.htm, https://yle.fi/uutiset/3-7022672
Tutkija Timo Saarinen kertoi Suomen luonnon haastattelussa 2016, että talvehtivat kasvit jaotellaan ilmitalvehtijoihin, matalatalvehtijoihin, puolipiilijöihin, piilotalvehtijoihin, vesitalvehtijoihin ja siementalvehtijoihin. "Ainavihantia ilmitalvehtijoita, joiden silmut sijaitsevat lumen pinnan yläpuolella, ovat esimerkiksi havupuut; kuusi, mänty ja kataja....