"Et al." on latinankielinen lyhenne, joka tarkoittaa "ja muut" tai "ynnä muut". Sitä käytetään julkaisujen tiedoissa silloin, kun tekijöitä on enemmän kuin kaksi. Vastaava suomenkielinen merkintä on "ym."
"Et al." tulee latinan sanoista "et alii" (maskuliini), "et aliae" (feminiini) tai "et alia" (neutri).
Kielikellon lyhenneluettelo: https://www.kielikello.fi/-/lyhenneluettelo
Merriam-Webster: https://www.merriam-webster.com/dictionary/et%20al.
Eri perheneuvojien koulutukset näyttävät vaihtelevan jonkin verran, mukana on esim. seuraavanlaisia: vaativan erityistason perheterapeutti, erityistason perheterapeutti, erityistason psykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko jne. Tällaiset pätevyydet voi hankkia monella tavoin.
Usein psykoterapeutit ja perheterapeutit ovat psykiatreja, muita lääkäreitä tai psykologeja, mutta psykoterapeutin pätevyyden voi hankkia myös ilman yliopistollista koulustusta.
Seurakunnat näyttävät järjestävän myös omaa koulutusta perheneuvojilleen, esim. Helsingin seurakuntayhtymässä todettiin, että perheneuvojat saivat oman peruskoulutuksensa lisäksi kirkon perheasiain yksikön järjestämän perheneuvojan koulutuksen.
Erilaisia koulutusreittejä voi tutkia vaikkapa...
Tässä lyhyt kuvaus itse kirjasta (jonka lukemista tai vähintäänkin katsomista elokuvana suosittelen lämpimästi). Kuvauksessa on myös muutama kirjallisuuslinkki, joista löytää lisää tietoa aiheesta. Kuvaus on peräisin
Tuhat vuotta - sata kirjaa -sarjasta, jota ei enää löydy verkosta:
Linna, Väinö: Tuntematon sotilas
Tuntematon sotilas kertoo pienen miesryhmän vaiheita sodan syttymisestä 1941 syyskesän 1944 katkeriin torjuntataisteluihin asti.
"Linnan romaani erottui muista realisminsa, kriittisen asenteensa ja hallitun rakenteensa puolesta...Hänen tuntematon sotilaansa ei ole
ihannekuva eikä kansallisen idealismin ruumiillistuma…Vuoden 1954 näkökulmasta se oli ensimmäinen kaunistelematon sotaromaani ja
ylitti suorapuheisuudellaan vajaan...
Kysymys 1)
Tämä Alpo Noposen runo, joka alkaa sanoilla ”Olen miettinyt toisenkin tuokion, / minä aikana ihminen kaunein on”, on nimeltään Mahdoton ratkaista. Runoa ei tiettävästi ole ruotsinnettu. Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannan mukaan Noposen tekstejä ei ole käännetty lainkaan. Katso http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php > haku tekijän sukunimellä ja etunimellä. (Tässä osoitteessa olevaa tietokantaa ei enää päivitetä. Pääset etsimään uudempia käännöstietoja klikkaamalla linkkiä ’Suomen kirjallisuuden käännökset’. Tietokantojen yhdistäminen on vielä kesken.) Tarkistin käännöstietoja myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ , Unescon Index translationum -...
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1: A-K: etymologinen sanakirja (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kerrotaan sanasta ’haaksirikko’ seuraavaa: taustalla on sana haaksi (haahti, hahti) ’alus, pursi, laiva’, siitä on muodostettu yhdyssana haaksirikko. Saman teoksen osassa 3 (R-Ö) on hakusanana verbi rikkoa ’särkeä, murskata’ . Verbistä on muodostettu useita johdoksia, mm. rikko, joka esiintyy esim. yhdyssanassa haaksirikko.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en...
Naisten koulutuksen alueella edelläkävijänä pidetään Sveitsiä: Zürichin yliopistossa naisilla oli mahdollisuus yliopisto-opintoihin vuodesta 1864 lähtien. Sveitsin lisäksi Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa naiset pääsivät yliopistoon 1860- ja 1870-luvuilla. Suomessa seurattiin Euroopan esimerkkiä ja vuonna 1871 lääketieteellinen tiedekunta myönsi naisille ”oikeuden käyttää hyväkseen tiedekunnan opetusta”. Rosina Heikel oli ensimmäinen nainen, joka tämän oikeuden turvin valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1873 ja viisi vuotta myöhemmin lisensiaatiksi. Seuraavan vuosikymmenen alussa toinen pioneerinainen, Emma Irene Åström, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineenaan filosofia ja yleinen historia. (...
Käsitys siitä, että veden pyörimissuunta vaihtuisi eri pallonpuoliskoilla perustuu ajatukseen, että veteen vaikuttaisi maapallon pyörimisen aiheuttama coriolisvoima. Coriolisvoiman vaikutuksesta Maan pohjoisella pallonpuoliskolla liikkuva kappale pyrkii kääntymään oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle.
Coriolisvoiman vaikutus on havaittavissa suuremmissa kohteissa, kuten tuulissa ja merivirroissa. Voima on kuitenkin niin pieni, että pesualtaassa olevaan veteen se ei riitä juuri vaikuttamaan. Käytännössä veden pyörimissuuntaan vaikuttavat enemmän satunnaiset tekijät, kuten altaan ja poistoaukon muoto, poistoaukon paikka, ilmavirtaukset veden yllä ja veden liike ennen tulpan aukaisua.
Mikäli kaikki satunnaiset häiriötekijät...
Erityyppiset lasit läpäisevät auringonsäteitä eri tavoin. Kvartsilasi läpäisee kaikki säteet. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVC- ja UVB-säteilyn pois (tämä pätee myös auton ja lentokoneen ikkunoihin). Hartsilaminoitu lasi suodattaa pois UVC- ja UVB-säteilyn sekä UVA-säteilyn aina 360-380 nm:iin asti. Parvekelaseihin käytetään usein kirkasta karkaistua lasia, joka yhden valmistajan antamien tietojen mukaan päästää UV-säteilystä läpi n. 53%. UV-säteilyn haittoja vastaan saattaa siis olla tarpeen suojautua myös paistateltaessa päivää lasitetulla parvekkeella.
Lähteet:
Matti Hannuksela, Hyvä, paha aurinko. Duodecim, 2006
https://lumon.com/fi/ukk
1. Emme valitettavasti onnistuneet löytämään suomi-dari-sanakirjaa mistään Suomen kirjastosta. Todennäköistä siis on, että sellaista ei ole vielä tehtykään.
2. Välitimme kysymyksesi Helsingin yliopistolle, josta Petri Pohjanlehto,
Iranistiikan erikoistutkija, vastasi näin: "mainitsemasi kielet suhtautuvat toisiinsa hieman kuten suomenruotsi ja ruotsinruotsi: kirjoitettuna kielet näyttävät melko samalta, mutta ääntämyksessä on jonkin verran huomattaviakin eroja. Darinkielisellä henkilöllä ei ole suuria vaikeuksia ymmärtää farsinkielistä puhetta, samoin toisinpäin. Sen sijaan Afganistanissa darin ohella käytetty kieli, pashto, on aivan erillinen kielensä."
Matti Särkkä (12.1.1908-14.3.1995) on jyväskyläläinen taidemaalari, joka eli lähes koko elämänsä Jyväskylässä. Hän oli Jyväskylän Taiteilijaseuran perustajajäseniä. Särkällä oli lukuisia yksityisiä
taidenäyttelyjä sekä kotimaisia yhteisnäyttelyjä Suomen Kuvataidejärjestön Liiton järjestämissä taidenäyttelyissä..
Matti Särkän kokoelmia on Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomem museoissa.
Lähteitä: Jyväskylän kaupunginkirjasto-Keski-Suomen maakuntakokoelman leikekokoelma
Jyväskylän maalareiden kertomaa/ toim.Irmeli Suviola ; kuv. Matti Särkkä.- Jyväskylä;
Jyväskylän yliopisto, 1983
Museotaite 1987/1 s.13-17
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 1987/3 s.11-13...
Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä)
Sevander, Mayme
Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000.
Kero, Reinio
Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983.
Boucht, Christer
Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983.
[1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään]
Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila
Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997.
Lahti-Argutina, Eila
Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001.
Ruusunen, Aimo (toim.)
Suomalaisia...
Yleisöäänestyksellä haettiin lintua, joka sopisi Suomen kansallislinnuksi. Tämän äänestyksen voitti joutsen ja Suomen Lintujensuojeluneuvosto valitsi joutsenen virallisesti Suomen kansallislinnuksi 1981.
Maakuntalinnusta on järjestetty kansanäänestys vuonna 1985.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Maakuntalintum…
Esimerkiksi Lasse J. Laineen teoksessa Lintuharrastajan opas kerrotaan, että linnuilla on hormonaalisesti säädelty vuosirytmi, joka ilmoittaa päivien lyhenemisestä ja pitenemisestä. Linnut myös aistivat ilmanpaineen muutokset. Toisaalta kirjassa kerrotaan, ettei lintujen muuttotaitoa ole vieläkään täysin selvitetty.
Matti Torkkomäen ja Dick...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo nimestä Onni: esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja Pietarin suomalaisessa kalenterissa 1872. Onni on alkavan suomalaisuuskauden nimiä. Ensimmäinen Onni merkittiin kirkonkirjoihin 1835 Hattulassa. Onnia on myös käytetty naisen nimenä. Onni on käännös varhaisemmasta kreikan Makarioksesta 'onnellinen'. Kansanomaisessa käytössä Onni on ollut varsin suosittu. - Viljami-nimestä: nimen lähtökohtana saksalainen Wilhelm. Kalenteriin otettu vuonna 1950. Wilhelm on muinaissaksalainen nimi,jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'. Viljamin lähimpänä esikuvana voidaan pitää englannin Williamia, koska Pohjanmaalta, Amerikan siirtolaisten kotipaikalta, tunnetaan yleisenä Viliami ja pohjoisesta...
Kyllä vain. Lainaaminen onnistuu Helmet-kirjastoissa poikkeustapauksessa voimassa olevalla viranomaisen myöntämällä henkilötodistuksella, ajokortilla, passilla tai kuvallisella Kela-kortilla.
Tervetuloa lainaamaan!
Muurahaisten torjunnasta löytyy tietoa esim. Puutarhamaailman sivuilla, http://www.yhteishyva.fi/puutarhamaailma/tietotori/ravinteet_ja_kasvins… . Muurahaiset kannattanee yrittää häätää, varsinkin jos niistä on haittaa, ja onhan niistä, jos ne purevat. Torjuntaan voi yrittää käyttää "luonnontuotteita", kanelia, etikkaa tai suolaa, jota ripotellaan muurahaisten reiteille. Tällä tavalla voisi yrittää rajata muurhaiset "vaarattomalle alueelle". Muurahaisten pesän voi yrittää siirtää pois pihapiiristä, pesän tuhoaminen ilman myrkkyjä onnistuu kaatamalla kiehuvaa vettä pesään.
Lisää muurahaisista ja niiden torjunnasta:
http://www.uku.fi/~holopain/stt/sttkok.htm
http://www.yle.fi/puutarhaunelmia/index.php/kysy/131/
Ekbom, P. & Myllymäki, A...
Nykysuomen sanakirjan (WSOY 1978) mukaan lautsa on runollinen tai murteellinen ilmaisu ja tarkoittaa lavitsaa, siis istuin- tai makuulavaa. Ilmaisu "kelle joudut lautsan laulajaksi" viitannee tulevaan puolisoon, ainakin Väinämöinen kosii Kalevalassa Pohjolan neitoa pyytämällä häntä tulemaan "joka lautsan laulajaksi". Ks. Kalevalan 8. runo Suomalaisen kirjallisuuden seuran www-sivuilla http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&l=1
"Kanssa kukkakuinen" on ilmeisesti painovirhe, ainakin nuottikokoelmassa Kotimaisia yksinlauluja 1 kyseinen laulun kohta kuuluu "Kaikki seisoi kumminasi kansa kukkakuinen". Mahdollisesti ilmauksella tarkoitetaan kukkaista kansaa eli kukkivaa luontoa. Ainakin laulun ruotsinnoksen sama kohta "Landet i sin blom...
Jyväskylästä löytyy tällainen liike:
Matin Markka
www.matinmarkka.com
Minna Canthin katu 14 A 14, 40100 JYVÄSKYLÄ
p. 0400 323 333
Vertailun vuoksi voisi ottaa myös yhteyttä muualle, esim. Helsigissä seuraaviin liikkeisiin:
Rahaliike HOLMASTO
http://www.holmasto.com/
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
holmasto@holmasto.com
RAHALIIKE Tmi EKMAN
http://www.elisanet.fi/tmi.ekman.a/
PL 7, 01351 VANTAA
Yhteydenotot puhelimitse 09 8234 837 (pvm/mpvm) tai
ekman@elisanet.fi
Edellä mainittujen Suomen Pankin kirjaston antamien osoitteiden lisäksi Jyväskylän kaupungin kulttuurihakemistosta http://www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri/sivu.php/asia/1434 löytyy Keski-Suomen Numismaatikot ry:n yhteystiedot....
Kysymyksestäsi ei valitettavasti käy ilmi minkä ikäisille lapsille etsit kirjoja. Tässä joitakin kuvakirjoja ja peruskoululaisille sopivia kirjoja kiusaamisesta.
Kuvakirjat: Awdry, W. Tuomaksen seikkailut, Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas on rohkea, Tappelupukari Mikko Mallikas, Bolliger Max: Lasten silta, Harjanne, Maikki: Alma ja kadonneen pipon arvoitus, Korolainen, Tuula: Kuningatar Iso Iida, Nevalainen, Henna: Mustan kissan hassut tassut,Veltlhuijs, Max: Sammakko ja muukalainen.
Ala-asteikäisille: Huovi, Hannele: Atte ja Nysä-Putte,Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä kirjat, , Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi. Kirkegaard, Ole Lund: Kumi-Tarzan, Kohonen , Laila: Fordin näköinen terotin, Mikkanen, Raili: Kalpeat naamat, Nilsson-...
