Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053
PIKIn asiakkaiden käytössä olleen Kirjastokino-elokuvapalvelun käyttö päättyi 30.11.2023. Palvelun tilalle on tulossa uusi, Cineast-niminen elokuvapalvelu. Uusi elokuvapalvelu otetaan käyttöön myöhemmin. Cineast-palvelun käyttöönotosta tiedotetaan tarkemmin PIKI-verkkokirjaston uutisissa, kun tarkka aikataulu on selvillä. Pahoittelemme, mikäli tieto Kirjastokino-palvelusta on jäänyt kirjaston omille verkkosivuille tai PIKI-verkkokirjastoon.
Varmasti monet antikvariaatit ilahtuvat hyväkuntoisista nuottikirjoista. Myös kierrätyskeskukset ottavat nuotteja vastaan, myös hieman huonokuntoisempia. esim. https://kauppa.kierratyskeskus.fi/kasityo-ja-askartelu/nuotit-skrappayspaperi/p/603142/
Kirjastojen tuo ja vie hyllyyn voi myös tuoda tarjolle muutamia nuotteja. Yleensä kaikki aineisto pääsee sieltä hyvään kotiin.
Kyseessä on pellavaöljysaippua. Sitä löytyy monilta eri valmistajilta sekä kiinteänä että nesteenä. Sitä myydään myös nimellä pellavaöljysuopa.
Lähde
Pellavaöljysaippua - Pirkka
Jouko Varosesta on tietoa esim. kirjassa Heitä luetaan! (Kustannus-Mäkelä OY, Karkkila 1990).
Siinä on hiukan myös Rosvonsuo-kirjasta.Internetistä löydät esim osoitteesta www.google.com hänestä useitakin viitteitä ja esim sähköpostiosoitteen.
Etsin Linda-tietokannasta Jan Ivarssonin teokset ja löysin niitä 2 kpl:
- Subtitling (1998) Saatavana Helsingistä, Joensuusta ja Turusta.
- Subtitling for the media: a handbook of an art (1992) Saatavana Helsingistä, Turusta, Joensuusta ja Tampereelta.
Näistä pitänee tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossa.
Muita tv-kääntämistä käsitteleviä kirjoja löytyi niinikään Lindasta, hakusanoina käytin asiasanoja 'kääntäminen' ja 'televisio-ohjelmat'. Tulokseksi tuli yht. 58 viitettä. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi. Tässä siitä muutama esimerkki:
- Mäkinen, Kaisa: Tekstitys televisiolle esimerkkinä Sissi-elokuvat (2000)
- Hatim: The translator as communicator (1997)
- Lehtinen: Televisiokääntämisen taustatekijät...
"Enkeliakatemia"-sarjan kustantajan eli WSOY:n syksyllä ilmestyvien kirjojen listalla sarjan 5. osaa ei mainita. Näillä näkymin uutta osaa ei siis ole tulossa. Todennäköisesti sarjan julkaiseminen kuitenkin vielä jatkuu. Englanniksi sarjassa on tullut jo 9 osaa.
Marvi Jalosta ei näytä löytyvän tietoa kovin paljon. Kirjassa "Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän" (Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1995) on yhden aukeaman pituinen juttu Marvi Jalosta. Kirjoissa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" (BTJ Kirjastopalvelu, 2001) ja "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4" (Suomen kirjastoseura, 1987) on jonkin verran tietoa kirjailijasta, mutta enimmäkseen kerrotaan hänen teoksistaan. Kirjat kuuvat Keravan kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kirjaston aineistohaku on tällä sivulla: http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on hieman tietoa kirjailijasta:
http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=1245&VID=...
Helpoimmin löydät kiinankieliset vastineet näille sanoille kiinan kielen sanakirjoista, joita on sekä Tuusulan että Järvenpään kirjastoissa. Ne ovat pääasiassa käsikirjastokappaleita, mutta voit tulla kirjastoon tutustumaan niihin.
Kirjastoista löytyy myös erilaisia tatuointimalleja käsitteleviä kuvitettuja kirjoja, esim. "1000 tattoos" ja "500 tattoo designs". Niistäkin voi löytää vinkkejä tatuointia varten.
Varsinaisia matrikkeleita sepistä ei taida löytyä. Matrikkeleita on laadittu aika järjestäytyneistä ammattikunnista.
Sepän työstä löytyy tietoa mm. Aboa 1986 vuosikirjassa 1988. Varsinkin artikkelin kirjallisuusviitteistä s. 144-145 voisi olla hyötyä kun etsii aiheesta lisää tietoa. Esim. Mäki-Rossin Sepän kirja 3 vuodelta 1959 voisi sisältää olennaista tietoa, siihen löytyy useita viittauksia eri tahoilta. Tätä kirjaa ei saa käsiinsä Turun kaupunginkirjastosta ennenkuin n. vuoden kuluttua kun remontit valmistuvat.
Uudempi ammattikirja on Heimo Rosellin Sepän taidot 1997.
Sepistä käsityöläisinä saattaisi löytyä tietoa teoksesta Osmo Viljanen: Mäntsälän käsityöperinne 1987. Tämä kirja pitäisi löytyä Åbo Akademin kirjastosta.
Robert Lowellin teoksia ei ole suomennettu, enkä myöskään onnistunut löytämään mistään käännösvalikoimista hänen runojaan. Joitakin yksittäisiä runoja voi tosin suomeksi löytyä esimerkiksi kirjallisuuslehdistä. Ainakin Tuli & Savu -lehden numerossa 1/2007 on Teemu Mannisen suomennos Lowellin runosta "Kuolleille tasavaltalaisille".
Ayashi no Ceresin nimi on lännessä Ceres: Celestial Legend ja sen tekijä nimeltään Yuu Watase. Sarjasta on saatavilla vain yksi osa, Ceres. Vol.1: Aya (2004), Pasilan kirjastossa, tällä hetkellä lainassa.
Watasen Fushigi yugi -sarjaa sensijaan on saatavilla osat 1 - 18.
Välitän toivomuksesi hankintaosastollemme.
Tiedustelemasi lehti löytyy Turun kirjastosta. Pääkirjastossa lehti sijaitsee Tieto-osastolla, Luonto- ja harrasteet aihealueella.
Turun kaupunginkirjaston lehtiä voi etsiä myös Aino -aineistotietokannasta, osoitteesta:
http://www.turku.fi/aino
Pentti Haanpään romaanissa Taivalvaaran näyttelijä (ilmestyi vuonna 1938) "luonnonoikkuna", oudon pitkäpäisenä syntynyt Arvo Lehikoinen vaihtaa elämänsä aikana useaan kertaan nimeä ja roolia. Hän esiintyy mm. Kankaan Ossina, sodassa kadonneena nuorena miehenä. Hän kuulee junassa Ossin tarinan ja "muuttuu" Ossiksi hämäten Ossin vanhempiakin, jotka kovasti haluaisivat, että palannut olisi heidän poikansa.
Tarina ei aivan vastaa kuvaustasi, mutta voisiko se olla etsimäsi?
Kuntien kirjastot toimivat varsin itsenäisesti, eikä valitettavasti ole yhteistä (tai muutamaakaan) osoitetta, josta jakelu eri kirjastoihin toimisi.
Kunnat jakavat yleensä materiaalia alueensa kirjastoihin sisäisenä jakeluna. Tässä Helsingin kaupunginkirjaston ulkopuolisen materiaalin jakelu- ja kuljetusmaksut:
30,00 €/1-100 kpl
40,00 €/100-1000 kpl
50,00 €/1000-2000 kpl
80,00 €/2000-5000 kpl
100,00 €/ lava (kappalemäärästä riippumatta)
Kuntien kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Aino Kallaksen julkaistut päiväkirjat päättyvät vuoteen 1931.
Teokset ovat:
Päiväkirja vuosilta 1987-1906, Otava 1952
Päiväkirja vuosilta 1907-1915, Otava 1953
Päiväkirja vuosilta 1916-1921, Otava 1954
Päiväkirja vuosilta 1922-1926, Otava 1955
Päiväkirja vuosilta 1927-1931, Otava 1956
ja uudempi painos, jossa on Kai Laitisen esipuhe, lisäyksiä ja huomautuksia:
Elämäni piväkirjat 1,1987-1916, Otava 1978
Elämäni päiväkirjat 2, 1917-1931, Otava 1978
Tarkoitat varmaankin Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjaa:
Brown, Margaret Wise: Laivakoira
(kuv. Garth Williams, suom. Marjatta Kurenniemi.)
1. painos ilmestyi jo vuonna 1954, mutta sarjan kirjoista on otettu uusintapainoksia.
Mahdatko tarkoittaa Larin Kyöstin runoa Ontrei Gavrilovitsh. Pitkän runon ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Pois tieltä purlakat, - plitsh ja plitsh,
nyt Mantshun Ontrei Gavrilovitsh
taas ajaa telegass, sinkuu hiekka,
hän paras Karjalan parisniekka,
vaikk’ onkin kuningas kukkaron,
ain’ altis, mairea, suulas on.”
Parisniekka tosin tarkoittaa kauppiasta, ei karjalaista suojeluspyhimysten muistopäivää (praasniekkaa).
Runo on alkujaan ilmestynyt Larin Kyöstin kokoelmassa Kellastuneita lehtiä (1903). Se löytyy myös ainakin Larin Kyöstin Valittujen runojen osasta 1 ja V. Tarkiaisen kokoamasta antologiasta Karjalan laulu
