Marvi Jalosta ei näytä löytyvän tietoa kovin paljon. Kirjassa "Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän" (Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1995) on yhden aukeaman pituinen juttu Marvi Jalosta. Kirjoissa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" (BTJ Kirjastopalvelu, 2001) ja "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4" (Suomen kirjastoseura, 1987) on jonkin verran tietoa kirjailijasta, mutta enimmäkseen kerrotaan hänen teoksistaan. Kirjat kuuvat Keravan kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kirjaston aineistohaku on tällä sivulla: http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on hieman tietoa kirjailijasta:
http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=1245&VID=...
Eri tietosanakirjasarjojen artikkeleista löytyy yksityiskohtaistakin tietoa suolan valmistuksesta. Näistä kannattaa hakea artikkeleita kohdista: 'natriumkloridi', 'ruokasuola', 'keittosuola' ja 'suola'.
Useista maustekirjoista löytyy myös artikkeleita suolasta ja myös sen valmistuksesta. Näitä ovat mm. Jan-Öjvind Swahnin "Mausteiden maailma" (Otava, 1992), Mysi Lahtisen "Makujen synty" (Otava, 2001), Loukie Werlen "Ruoka-aineet" (Könemann, 2005) ja Sallie Morrisin "Gummeruksen suuri maustekirja" (Gummerus, 1999).
Pelkästään suolan valmistukseen keskittyviä kirjoja en löytänyt, mutta toivottavasti mainituista teoksista on apua.
Internetistä tietoa tietenkin löytyy vaikka kuinka paljon. Kannattaa aloittaa esimerkiksi wikipedian artikkelista...
Kouluviihtyvyydestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Löydät vastauksen palvelun arkistosta ( http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) kirjoittamalla hakukenttään sanan kouluviihtyvyys. Vastauksessa mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastosi aineistohausta ( http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1 ).
Tuntematta tarkemmin tutkimuksesi näkökulmaa on aineiston suositteleminen hieman hankalaa. Siksi onkin parempi, että selaat itse tietokantaa ja valitset sieltä sopivat viitteet. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokantaa Lindaa on mahdollista käyttää kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaa Helkaa ( http://www.helsinki.fi/helka/ ), kuten muidenkin...
Tiedustelemasi lehti löytyy Turun kirjastosta. Pääkirjastossa lehti sijaitsee Tieto-osastolla, Luonto- ja harrasteet aihealueella.
Turun kaupunginkirjaston lehtiä voi etsiä myös Aino -aineistotietokannasta, osoitteesta:
http://www.turku.fi/aino
Kuullostaa varsin oudolta ongelmalta, jos osa kirjaston ilmoituksista on tullut sähköpostitse, mutta osa ei ole?
Jos kirjastojärjestelmään on tallennettu asiakkaan tietoihin asetus, että kirjaston ilmoitukset tulevat asiakkaalle sähköpostitse, ja jos tallennettu sähköpostiosoite on oikea, kaikkien kirjaston ilmoitusten (varaukset, myöhästymisilmoitukset jne.) tulisi tällöin kyllä tulla asiakkaan sähköpostiin ilman poikkeuksia ja automaattisesti.
Jos ongelma kuitenkin tuntuu toistuvan, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta voidaan selvittää, onko esimerkiksi sähköpostiosoite tallennettu oikein järjestelmään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne järjestelmästämme ja se näyttäisi kyllä olevan aivan sama kuin se osoite, jonka mainitsitte...
Helsingin kaupunginkirjasto järjestää monenlaisia tietotekniikkaan liittyviä kursseja ja opastuksia. Ne ovat kuitenkin pääosin tietokoneen käytön alkeista lähteviä. Tietoa syksyn kursseista löydät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Helsingin työväenopistossa voi harjoitella mm. tietotekniikan ajokorttitutkintoa varten. Harjoitella voi myös ohjaajan opastuksella. Opiskelupaikat ja -ajat löytyvät täältä:
http://www.hel.fi/wps/portal/Tyovaenopisto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT…
Englanniksi kirjoittavalta Xiaolong Qiulta (s. 1953) on tähän mennessä suomennettu viisi dekkaria:
Punaisen sankarittaren kuolema (2005)
Punaisen merkin tanssija (2006)
Musta sydän (2007)
Kahden kaupungin tarina (2008)
Punapukuiset naiset (2009)
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä romaaneja:
Pauliina Vanhatalo: Viittä vailla
Jenny Erpenbeck: Vanhan lapsen tarina
Nick Hornby: Poika
Anna Lassila: Popcornprinsessa
Sari Malkamäki: Urheat pienet naiset
Lisää viitteitä saat hakemalla Lastu-verkkokirjastosta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ tarkennetulla haulla:
Asiasana/Aihe: Kiusaaminen (tai myös Koulukiusaaminen)
Luokka: Kaunokirjallisuus
Osastot: Aikuistenosastot (jos haluat rajata lastenkirjat pois)
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Maisun Miitreistä eli Dimitri Tarosesta voi lukea Reijo Reijosen artikkelista Dimitri Taronen (Maisun Miitrei), joka on julkaistu Nuori Karjala -lehden numerossa 62 (1997) : 8 (s. 153, 167). Nuori Karjala -lehden vanhat numerot löytyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
Julkaisussa Aamun koitto : Suomen ortodoksisen kirkkokunnan äänenkannattaja ja ortodoksisten kotien hengellinen lehti 89 (1995) : 7 (s. 19-20) on Unto Martikaisen artikkeli Leikinlaskun suurlähettiläs ja sananparren riemut : karjalaisesta ilosta kansanperinteen valossa. Lehti on luettavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Sosiaaliturva-lehden numerossa 73(1985) : 24 (s. 1228)on Alpo Patrikan...
Vaikka Diane Guest on suosittu kirjailija, ja häneltä on julkaistu
suomeksikin useita kirjoja, en valitettavasti löytänyt hänestä
mitään tietoa. Tiedonhakuja tein artikkelitietokannoista (Aleksi,Kati,Arto) ja Internetin hakupalveluista, sekä katsoin kokoelmissamme olevista kirjallisuuden hakuteoksista ja Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voit hakea aineistoa asiasanalla sanomalehdet. Aihetta kannattaa heti rajata tarkennetulla haulla esimerkiksi sana internet rajaa haun muutamaan toivottavasti hyödyllisen julkaisuun.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta pääset käyttämään Ebsco-lehtitietokantaa, johon sisältyy 1500 sanoma -ja aikakausilehteä kokonaisuudessaan. Aika kannattaa varata etukäteen.
Apua voisi löytyä myös tieteenalakohtaisista virtuaalikirjastoista http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto kohdasta Uusi media ja kohdasta Viestintä ja journalismi.
Suomen Journalistiliitto ja Journalistilehti löytyvät osoitteesta http://www.journalistiliitto.fi
Aiheeseen liittyvät varmasti kaupalliset...
Sosionomithan toimivat hyvin moninaisissa sosiaalialan asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Ohessa muutamia linkkejä kirjallisuuteen ja verkkoaineistoihin, jotka toivottavasti sivuavat tarkoittamaasi aihealuetta.
Ammattina sosionomi. Toim. Päivi Mäkinen, Eija Raatikainen, Anne Rahikka ja Tuula Saarnio. WSOY, 2009. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1912005
Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Toim. Anneli Pohjola, Aino Kääriäinen ja Sirpa Kuusisto-Niemi. PS-kustannus, 2010. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1939900
Ohtonen, Vuokko : e-asiantuntijuus sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnassa. Pro gradu –tutkielma, Sosiaalityön koulutusohjelma. Lapin yliopisto, 2011. http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/...
Tears in Heaven kuvaa Claptonin oman kertoman mukaan juuri tätä traagista kokemusta, Circus Left Town puolestaan onnettomuutta edeltäneen päivän tapahtumia. Sen sijaan Lonely Stranger -kappaleen yhdeydestä tapahtumaan ei löydy viitteitä.
Valitettavasti emme löytäneet tietoa lamppusi alkuperästä. Keräilijän käsikirja -teoksen mukaan messinki alkoi syrjäyttää muut metallit öljylamppujen jalkojen ja öljypesien materiaalina 1890-luvulla (s. 244).
Finna-hakupalvelun kautta löytyy paljon kuvia messinkilampuista. Alla linkki kuviin:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%B6ljylamppu+messinki*&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Ehkä kannattaisi viedä lamppu arvioitavaksi johonkin vanhojen esineiden arviointipalveluun.
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta löytyvät seuraavat suomenkieliset haikaloja käsittelevät tietovidetot: Hai--merten tappaja; Valkoinen saalistaja; Haikuvaajat; Hait. Mainitsemiltasi tutkijoilta John McCoskerilta ja Rodney & Andrew Foxilta ei löydy teoksia. Mutta muita englanninkielisiä haikirjoja sen sijaan on. Tässä niistä muutamia:Bannister, Keith: The book of the shark; Steel, Rodney: Sharks of the world; Cleave, Andrew: Sharks - a portrait of the animal world; Cafiero, Gaetano: Sharks-myth and reality; Potts, Geoffrey W.: Sharks. Myös englanninkielisiä cdrommeja on aiheesta saatavilla: Sharks! - an interactive journey with...; Sharks! - nature's most misunderstood predator.
R.E.Torensonin kirja Pyromaanin arvoitus kuuluu Pollux hevoskerhoon. Kerhon nettiosoite on www.polluxinfo.com - kokeile sieltä
Myös Googlen hakupalvelusta - www.google.com löytyy kirjailijan nimen mukaan haettaessa jotain tietoa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty samasta aiheesta. Aikaisemmat vastaukset löydät arkistostamme kirjoittamalla hakusanoiksi antiikin seitsemän ihmettä. Mm. Babylonin riippuvista puutarhoista löytyy internetin kautta perusteellinen artikkeli osoitteesta http://users.utu.fi/helpaa/babylon.html
