Tampereen kaupunginkirjaston kaikissa asiakasmikroissa on FTP-palvelu käytössä. Se toimii vain selaimessa. Omalle levykkeelle voi esim. imuroida tiedostoja
ftp-palvelimilta. Siitä onnistuuko omien tiedostojen lähettäminen jollekin ftp-palvelimelle, en ole täysin varma, koska sitä ei ole testattu meidän asiakasmikroillamme käytännössä. Käsitykseni mukaan palvelun pitäisi toimia myös toiseen suuntaan eli voisit lähettää omia tiedostojasi levykkeeltä jollekin FTP-palvelimelle, mikäli sinulla on siihen oikeus. Tervetuloa kokeilemaan - toivottavasti onnistuu.
Internetissä löytyy sivusto : Kohtaamisia silkkitiellä, jossa kerrotaan laajasti vaatetusmuodista ja silkin historiasta:
http://www.nba.fi/museums/KULTMUS/lehtine.htm
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaisi olla hyötyä:
-Selin, Jaakko : Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997)
-Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (1997)
-Contini, Mila : Muoti kautta aikojen (1967)
Nukketeatteriin liittyvää kirjallisuutta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista n. 50 teosta, valitettavasti Plussa-aineistohaku näyttää antavan hieman suppeamman tuloksen (30) kuin virkailijapääte, koska osaa aineistosta ei ole asiasanoitettu. Hakusanana kannattaa käyttää monikkoa nukketeatterit.Tässä tapauksessa olisi ehkä viisainta käydä jossain kirjastossa paikanpäällä tekemässä haku.
Nukketeatterista löytyy seuraavia videoita; Tohelon ja Torvelon nukketeatteri--Maija Baricin hauskat nukkehahmot opastavat nukketeatterin tekemiseen. Arjunasta Ainoon--suomalaista nukketeatteria 1992 - Dokumenttielokuva suomalaisesta nukketeatterista, taltioitu valtakunnallisilla nukketeatteripäivillä Helsingissä 1992. Lasten päivä nukketeatterissa /...
Helsingin kaupunginkirjastoon on tilattu yksi amerikansuomalaisten sanomalehti, The Finnish Update, joka oli aikaisemmin nimeltään mainitsemasi Amerikan uutiset. Lehti on tilattu Rikhardinkadun kirjastoon, ja sitä säilytetään kuluva ja sitä edellinen vuosi, joten sielläkään ei ole 1990-luvun lehtiä. Lehdellä on verkkosivut, internetosoite on http://www.finnishupdate.com/ Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy amerikansuomalaisten sanomalehtien mikrofilmiluettelo, mutta se käsittää vain vuodet 1876-1970.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä verkkopohjainen valintaohjelma, jossa kirjastonhoitajat eivät näe valitsemiaan kirjoja, tämä vaikeuttaa esim. kuvakirjojen valintaa.
Lastenkirjastotyön ammattilaiset tutustuvat aineistoon, ja seuraavat tarkasti kuvakirjojen tasoa käymällä esim. kirjakaupoissa ja seuraamalla lastenkirjallisuuden tutkimusta ja kehitystä.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimii myös Lastenkirjastotyön ohjausryhmä jossa keskustellan aineistosta, sen lisäksi Milkakuu-työryhmässä käsitellään kuukausittain lastenkirjoja siten, että jokainen ryhmän jäsen tutustuu muutamaan kirjaan ja esittelee sen muille ryhmän jäsenille.
Kirjastot saavat myös palautetta asiakkailtaan joka huomioidaan valinnassa. Lastenkirjastotyössä eri...
Lindasta löytyy jonkin verran aineistoa, josta voi lähteä liikkeelle esim. kausijulkaisu Kongressitutkimus, jota julkaisee Suomen matkailun kehitys. Samoin Lindasta löytyy Kongressit Suomessa, jonka julkaisija on Helsinki-Finland Congress Bureau. Näistä löytynee myös tilastoja. Voit tiedustella tarkemmin omasta kirjastostasi, missä kirjastossa, lähinnä korkeakoulukirjastoissa, näitä on tai tilata kaukolainaksi.Apua voit saada myös Matkailun Edistämiskeskuksesta http://www.mek.fi
Valitettavasti kyseistä lehteä ei ole tilattu mihinkään Helsingin Kaupunginkirjaston toimipisteeseen ilmeisesti vähäisen kysynnän vuoksi. Lehden verkkosivut ovat osoitteessa http://www.pointdevue.fr.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit etsiä liikuntaa ja ravitsemusta käsitteleviä kirjoja näin:
Klikkaa kohtaa sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi:
s:liikunta and (s:ruoka or s:ravitsemus). Valitse hiirellä klikkaamalla aineistoksi kirjat. Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi 45 viitettä. Kunkin kirjan sijaintipaikat saat selville klikkaamalla ao. kirjan nimeä.
Aiheeseen liittyen hyviltä esimerkeiltä vaikuttavat esim.
Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus : teoriasta käytäntöön (2004)
ja
Hiltunen: Liikunnan iloa! : terveellisen liikunnan opas kaikenikäisille (2001).
Espoon kirjaston toimipisteiden kautta saa jäljempänä mainittua runoutta, kaunokirjallisuutta, tietoteoksia sekä fiktiomuotoisia tosikertomuksia. Osa näistä teoksista kuuluu Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin ja osa jonkin toisen suomalaisen yleisen kirjaston kokoelmiin. Tässä on "listamme": Desmond Morris, Hevosen elämää ss.83-84 / Ihmisen palvelija: kertomuksia hevosista / Burghoff, Gary:eläinsankareita:tositarinoita lemmikeista / Hevosten sotasavotta (toim. Veikko Rislakki) / Eeva-Liisa Manner: Hevonen minun veljeni:hevosrunot /
Helsinkiläisiä palvelee kaksi kirjastoautoa, lastenkirjastoauto Snadi ja kirjastoauto Stara.
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta löydät myös kirjastoautojen pysäkkiaikataulut (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=3141).
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmassa on kaksi elämäkertaa Marie Antoinettesta. Toinen sisältyy kirjaan Barth, Reinhard: Historian suurnaiset, 2005 ja toinen on teos Haslip, Joan: Marie Antoinette, 1989. Ne ovat suomenkielisiä. Muiden maakuntakirjastojen kokoelmista löytyy Frank-monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/ asiasanalla Marie Antoinette lisäksi seuraavat kaksi suomenkielistä elämäkertaa: Tschudi, Clara: Marie Antoinette, 1910 ja Zweig, Stefan: Marie Antoinette, 1935. Muista maakuntakirjastoista ja varastokirjastosta löytyy useita ruotsin- ja englanninkielisiä elämäkertoja, kuten Söderhjelm, Alma: Marie Antoinettes stora hemlighet, 1934, Saint-Amand, Imbert de: Marie Antoinette : 1789-1793, 1922, Fraser, Antonia: Marie...
Nopolan sisaruksista löytyy tietoa esim. Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/. Valitse kirjailijaksi Nopola Sinikka tai Nopola Tiina.
Kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 sekä Matka mielikuvitukseen : lasten ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista on artikkelit Sinikka ja Tiina Nopolasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy myös useita vastauksia hakusanalla Nopola. Niitäkin kannattaa katsoa.
Raision kaupunginkirjastosta löytyy tieto, että runo on Larin-Kyöstin: löytyy mm. teoksesta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut (osa 2).
Diana Gabaldonin "Outlandish companion" -teosta vuodelta 1999 ei löydy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Outlander-sarjaakaan ei löydy kokonaisuudessaan englanniksi, mutta suomennettuna kylläkin. Kirjat ovat: Muukalainen, Sudenkorento, Matkantekijä, Syysrummut, Tuliristi ja Lumen ja tuhkan maa.
Voit tehdä kirjastoon hankintaehdotuksen haluamastasi kirjasta. Ehdotuksen tekeminen onnistuu myös internetin kautta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx
Kysymyksessä on Soul Asylum -yhtyeen kappale Runaway train, ja se sisältyy vuonna 1992 ilmestyneeseen äänitteeseen Grave dancers union. Kappaleen sanat löytyvät internetistä ainakin osoitteesta http://www.google.fi/search?hl=fi&q=soul+asylum+runaway+train&btnG=Goog….
Kirjastojen tietokannoista voi etsiä tietoa siitä, mistä kirjastosta äänitettä tai nuottia olisi saatavilla. YouTubessa on ainakin Soul Asylum -yhtyeen live-versio em. teoksesta.
Kirjoja on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta, jos niitä ei löydy Suomesta. Kaukopalvelu on yleensä maksullinen, ja sen suuruus vaihtelee kirjastoittain. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta kaukotilauksen mahdollisuutta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on kotikirjastopalvelu. Kirjaston sivulla kerrotaan, että kotikirjastopalveluun on oikeutettu perusturvan asiakas, joka ei pysty asioimaan kirjastossa omin neuvoin ja jolla ei ole läheistä ihmistä auttamassa. Tarkempia tietoja palvelusta saat suoraan Hämeenlinnnan kaupunginkirjastosta. Alla on linkki, josta voit myös lukea lisätietoa kotikirjastopalvelusta. Toisessa linkissä on Hämeenlinnnan kaupunginkirjaston yhteystiedot.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kotikirjastopalvelu
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki
Kumpikaan ei ole varsinaisesti väärin. Yhdyssanan aitoenglantilainen merkitys on läpikotaisin englantilainen, perienglantilainen (vrt. aitosuomalainen, jolle Kielitoimiston sanakirja antaa merkitykset läpikotaisin suomalainen, perisuomalainen, supisuomalainen, aitosuomalaisuudelle ominainen, aitosuomalaisuuden kannattaja).
Erikseen kirjoitettuna merkitys vähän muuttuu: aito englantilainen on alkuperältään englantilainen, muttei välttämättä mitenkään tyypillinen englantilainen.
Oikeakielisyyskysymyksissä voi kääntyä myös Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston puoleen. Kielitoimistolla on neuvontapuhelin (020 781 3201), jossa vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Tarkemmat tiedot palvelusta: http://www.kotus.fi/index....
Paavo Cajanderin suomennos:
Percy: “Ja minä, lanko, sulle näyttää voin, Mitenkä pirun häädät totuudella:
Totuutta puhu vaan, niin piru häätyy. –”
Matti Rossin suomennos:
Tulikannus: ”Ja minä, miten piru häädetään;
se loikkii tiehensä, kun sille puhuu totta.
Kun vain puhuu totta, niin se jättää rauhaan.”
Lähteet:
Shakespeare, William 1994 Repr.: Complete works / William Shakespeare ; edited with a glossary by W. J. Craig.
Shakespeare, William 1958: William Shakespearen kootut draamat. 6,
suomentanut Paavo Cajander. 2. p.
Shakespeare, William 2004: Henrik IV. Ensimmäinen osa / William Shakespeare ; suomentanut Matti Rossi. Helsinki : WSOY, 2004.
