Mainitsemasi kohta Jon Kabat-Zinnin kirjasta "Täyttä elämää" löytyy suomennoksen sivulta 31. Kappale alkaa näin: "Klinikalle tuli myös eräs hieman yli seitsemänkymppinen mies, joka kärsi kovista jalkakivuista. Hän tuli ensimmäiselle tunnille pyörätuolissa..."
Lähde:
Kabat-Zinn, Jon: Täyttä elämää : kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa (suomentaneet Marlene Sanoukian ja Tuija Turpeinen, Basam Books, 2007)
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Voit lähettää tekstisi ammattilaisen arvioitavaksi arvostelupalveluun. Arvostelupalveluita on useita erilaisia, tunnetuin näistä lienee Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu.
Alta löydät linkkejä eri arvostelupalveluiden nettisivuille:
Nuoren Voiman Liitto: http://www.nuorenvoimanliitto.fi/kirjoittajakoulutus/arvostelupalvelu/
Kirjan Talo:
http://www.kirjantalo.org/arvostelupalvelu/
Kulttuurivihkot:
http://kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu
Kriittinen Korkeakoulu
http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
3d-tulostin on tällä hetkellä käytettävissä seitsemässä Helmet-kirjastossa. Helsingissä 3d-tulostin on Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10) ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa 3d-tulostin löytyy Entressen, Ison Omenan, Tapiolan, Sellon ja Kivenlahden kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Miki-kirjat löytyvät Helmet-verkkokirjastosta hakusanalla minikirja. Minikirjoja eli pienoiskirjoja ovat kustantaneet Otava ja Like. Nimekkeitä on noin 70.
Tämä kysymys onkin varsin hankala ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuvat olevan enemmänkin arvailuja. Leena Miekkavaaran teoksessa Suomi 1500-luvun kartoissa. Kuvauksia ja paikannimiä (2008), s. 93 kerrotaan Pagescan tulkinnaksi ehkä Pogosta Itä-Suomessa tai Pähkinäsaari, Bruno Tallgren tulkinnassa Abrahan Orteliuksen kartasta, http://www.loffe.net/finland-mainmenu-94/750-abraham-orteliusakarta-tex… selitetään Pagosca venäläisellä merkityksellä kyrkoby, kirkonkylä. Paikkakunta löytyy monesta kartasta, mutta se voi johtua ilmeisesti siitä, että karttoja on piirretty muiden karttojen mukaan. Se esiintyy Olaus Magnuksen Carta Marinassa ja on jäljennetty siitä tai sitten Olaus Magnus on käyttänyt esikuvanaan aiempaa...
Ruohokasvit säilyvät jonkin aikaa vihreinä lumen alla, koska lumi suojaa kasveja kylmyydeltä. Kuinka pitkään kasvi säilyy lumen alla vihreänä, liittyy sen talvehtimisominaisuuksiin sekä siihen miten pitkään lumipeite estää kasvin saamasta tarpeeksi valoa yhteyttämiseen. https://www.ahonalku.fi/Heinat,sarat.Lajikuvaukset.htm, https://yle.fi/uutiset/3-7022672
Tutkija Timo Saarinen kertoi Suomen luonnon haastattelussa 2016, että talvehtivat kasvit jaotellaan ilmitalvehtijoihin, matalatalvehtijoihin, puolipiilijöihin, piilotalvehtijoihin, vesitalvehtijoihin ja siementalvehtijoihin. "Ainavihantia ilmitalvehtijoita, joiden silmut sijaitsevat lumen pinnan yläpuolella, ovat esimerkiksi havupuut; kuusi, mänty ja kataja....
Englantilainen munuaispiiras eli kidney pie on piirakka, jossa munuaista sisältävä muhennos on piirakkakuoren sisällä. Tässä linkki reseptiin:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/englantilainen-munuai…
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: numero 0600-060504 (4,50 mk + ppm). Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä.
Kirja on ilmestynyt ruotsiksi nimellä " En man med många talanger" vuonna 1996 ja kääntäjä on Mårten Edlund. Kirjaa löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
"Suomen virallinen tilasto" on nimeke, jonka alla Tilastokeskus julkaisee lukemattomia sarjoja - osa niistä liittyy väestöön. "Suomen tilastollinen vuosikirja", jota löytyy Helsingin pääkirjastosta useilta vuosikymmeniltä, on tavallaan monien sarjojen tiivistelmä, josta löytyy varsin paljon väestötietoa.
Tilastokeskus julkaisee myös erillisiä yksinomaan väestöä käsitteleviä sarjoja, joiden nimet ovat eri aikoina vaihdelleet suuresti, tällä hetkellä ilmestyvät
esim. sarjat "Väestönmuutokset kunnittain" sekä "Väkiluku kunnittain". Erilliset väestötilastot löytyvät parhaiten Tilastokeskuksen omasta kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.stat.fi/.
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta löytyvät seuraavat suomenkieliset haikaloja käsittelevät tietovidetot: Hai--merten tappaja; Valkoinen saalistaja; Haikuvaajat; Hait. Mainitsemiltasi tutkijoilta John McCoskerilta ja Rodney & Andrew Foxilta ei löydy teoksia. Mutta muita englanninkielisiä haikirjoja sen sijaan on. Tässä niistä muutamia:Bannister, Keith: The book of the shark; Steel, Rodney: Sharks of the world; Cleave, Andrew: Sharks - a portrait of the animal world; Cafiero, Gaetano: Sharks-myth and reality; Potts, Geoffrey W.: Sharks. Myös englanninkielisiä cdrommeja on aiheesta saatavilla: Sharks! - an interactive journey with...; Sharks! - nature's most misunderstood predator.
Tässä muutamia viitteitä haluamastasi aiheesta:
Anna Virubova : keisarinnan hovineiti. Toim. Irmeli Viherjuuri. Otava 1989. (Teoksessa luku "Kesänviettoa Suomen saaristossa")
Ahola, V. K., Langinkoski : välähdyksiä kosken ja sen ympäristön historiasta. Kauppiaitten kustannus, 1962.
Backström, Ragnar: Langinkoski. Langinkoskiseura, 1988.
Lehtiartikkeli:
Uusiniitty, Liisa: Aleksanteri III:n kiehtova ja erikoinen Langinkoski. (Kodin kuvalehti, 1982 nro 8, s. 10-15).
Muutamia esimerkkejä 90-luvun kirjallisuudesta:
- Hoppu, Kari: Lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi. Hki: Lakimiesliiton kustannus, 1997.
- Peura-Kapanen, Liisa: Lapset ja kaupallinen vaikuttaminen Internetissä. Hki: Kuluttajatutkimuskeskus, 1998. Tämä löytyy myös netistä http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi/docs/kuluttajapuntari/1999_1/lap…
- Tainio, Riitta:Lapset ja elintarvikemainonta. Hki:Suomen kuluttajaliitto, 1996.
- Takala, Virpi: 7-11 vuotiaat lapset televisiomainonnan vastaanottajina. Hki:Helsingin kauppakorkeakoulu, 1991.
- Advertising to children concepts and controversies/ M. Carole Macklin, 1999.
- Bjurström, Erling: Children and television advertising, Vällingby: Konsumen tv-verket,1994
- Barn och reklam - reklamen...
Päästäksesi varaamaan kirjoja tai uusimaan lainoja Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta,
sinulla on oltava salanumero. Saat sen Seitti-kirjastosta, joita ovat Seinäjoen kaupunginkirjasto sekä Nurmon ja Kuortaneen kunnankirjastot. Salanumeroa ei anneta puhelimitse eikä sähköpostitse tietoturvasyistä.
Kun olet hakenut kirjastosta salanumeron, voit mennä osoitteeseen
http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 Tältä sivulta voit tehdä hakuja kirjaston aineistoon tai katsella omia tietojasi. Omia lainoja ja varauksia pääset katsomaan painamalla vasemmassa reunassa olevaa Omat tiedot -linkkiä. Ohjelma kysyy asiakastunnuksen (kirjastokortissa viivakoodin alapuolella) ja salasanan. Painamalla kirjaudu sisään -painiketta...
Kysymistäsi lehtiartikkelitietokannoista vain Ebsco on hankittu Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön. Sitä voit siis käyttää esim. Elielinaukion (tarkoitat varmaan Kirjasto 10:ä) tai Lauttasaaren kirjastoissa. Muihin tietokantoihin on ainakin Helsingin yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla käyttöoikeus.
Luettelon tietokannoista, joita voit käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla, saat tältä sivulta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston varastossa on Valokuva-lehden vuosikertoja, vaikka lehti ei vielä Helmet-haun kautta löydykään. Sieltä löytyy myös kysymäsi vuosi ja artikkeli. Lehteä ei lainata, mutta saat sen Pasilan kirjastossa luettavaksesi tai kopioitavaksi.
Kirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti osoitteesta Kellosilta 9, puhelinnumero tietopalveluun
310 85001. Aukioloajat (kesällä 6.6.-21.8.2005)
ma-to 10-20 ja pe 10-18.
Yksityisjuhlien, lähinnä häiden, järjestämiseen liittyviä lehtiä Suomessa ovat ainakin Häät, Mennään naimisiin ja Tehdään häät. Kokousten yms. järjestämisestä löytyi ainoastaan lehti nimeltä Kokouskutsu, Sokos hotellien kokouspalvelulehti, joka on ilmestynyt ainoastaan vuosina 1989-1990.
Tiedot näistä lehdistä löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) ja Suomen kansallisbibliografia Fennican (http://finna.fi kautta. Joko kokousten järjestämiseen liittyviä lehtiä ei Suomessa ole tai niitä on hyvin vaikea löytää nimeä tietämättä. Löytämäsi Tampere conference city –julkaisu löytyi otsikon tiedotuslehdet alta. Muut sen ryhmän lehdet eivät liittyneet kokousten järjestämiseen.
Hyvä kysymys! Olen tuota itsenkin miettinyt ja sen lisäksi sitä, kuuluuko nimien selvittely palvelun pariin, missä määrin ja erityisesti kuuluvatko kysymykset ja vastaukset julkiseen arkistoon. Ilmiö on melko tuore ja tähän laajuuteen nimien taustojen kysely on levinnyt vasta viime syksyn ja tämän kevään aikana. Meidän täytyy varmaankin vastaajajoukon kanssa miettiä, millainen asenne näihin kysymyksiin otetaan.
Kirjastosta nimistä kyseleminen sinänsä ei ole uutta, kirjastojen nimikirjat ovat olleet ahkerassa käytössä kautta aikain esim. tuoreiden äitien ja isien pohtiessa nimeä uudelle tulokkaalle. Epäilen, että lisäksi kouluissa ja muuallakin tiedonhaun opetuksessa annetaan mm. tehtäväksi selvittää oman nimen tausta. Tällöin Kysy...
