Enkelit taivaan -kirjan kansikuvana on käytetty osaa 1300-luvun lopulta peräisin olevan tuntemattoman, otaksuttavasti englantilaisen tai ranskalaisen taiteilijan maalauksesta, joka on oikeanpuoleinen paneeli ns. Wiltonin diptyykissä. Maalauksen valmistumisvuosi on epäselvä, mutta siihen sisältyvä heraldiikka osoittaa, että se on maalattu vuoden 1395 jälkeen. Diptyykin vasemmassa paneelissa nähdään kuningas Rikhard II kolmen suojeluspyhimyksensä kanssa, minkä vuoksi on otaksuttu, että maalaus on tehty ennen kuin Rikhard syöstiin vallasta vuonna 1399.
Lähde:
Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia
Kuva Wiltonin diptyykistä, joka on nykyään National Galleryssa Lontoossa:
http://www.nationalgallery.org.uk/paintings/english-or...
Entressen kirjaston digitointikeskuksessa on skanneri, jossa on OCR-ominaisuus. Voit varata laitteen soittamalla numeroon 09-81653776. Ohjelman ohjeet löytyvät digitointikeskuksen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Jut…
Uuden kirjastojärjestelmämme varausjärjestelmän toimii siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin kyseinen varaus on käsitelty. Varaus tulee käsiteltäväksi sellaiseen kirjastoon, jonka hyllystä vapaa kappale löytyy. Varaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti. Heti, kun varaus on käsitelty, lainan voi taas uusia. Kannattaa siis kokeilla uusimista hetken kuluttua uudelleen.
Kirja löytyy useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Tällä hetkellä kirja on hyllyssä mm. Pasilan, Kallion, Herttoniemen, Malmin ja Munkkiniemen kirjastoissa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2110794
Sitaatti tosiaan löytyy monellakin eri kielellä eri sivuilta, mm. näiltä:
http://ec.europa.eu/translatores/how/index_fi.htm
http://ec.europa.eu/news/culture/081126_1_fi.htm
http://europeisnotdead.com/disco/words-of-europe/
http://ec.europa.eu/italia/attualita/primo_piano/istruzione/linguadelle…
Suomeksi sitaatista löytyy myös ainakin toinen käännös:
Euroopan kieli on [kielten välinen] käännös:
http://www.madrid.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=622&c…
Sivustot eivät kuitenkaan mainitse lähdettä, eivätkä kääntäjää.
Alla olevan Brysselissä vuonna 2011 järjestetyn Petra-kokouksen sivuston: http://www.petra2011.eu/sites/default/files/the_petra_recommendations_1…
kautta löytyi kuitenkin tieto, että Umberto Econ...
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin peruskoulun yläkoulun matematiikan kirjoja:
- Kuutio yksilölliseen opetukseen. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kuutio. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kolmio : matematiikan tietokirja / Olli Latva, Aulis Tolvanen, Tuulikki Tuomaala, Rita Järvinen, Jari-Pekka Makkonen
- Laskutaito. 8 / Teuvo Laurinolli, Raija Lindroos-Heinänen, Erkki Luoma-aho, Timo Sankilampi, Kirsi Talvitie, Outi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smatematiikka%20peruskoulu%2…
Tässä kemian kirjoja:
- Avain. Kemia. 1 / Jarmo Happonen, Martti Heinonen, Helena Muilu, Kimmo Nyrhinen, Hanna Saarinen
- Aine ja energia. Kemia. 2 : Yksilölliseen oppimiseen...
Pergamiinipaperihan on perinteistä voi- tai leivinpaperia. Niistä tulee rasvaa läpäisemättätömiä pergamiini-käsittelyllä. Pergamiini-käsitellyt paperit ovat kierrätettävissä ja jopa kompostoitavissa. (Koskinen, Ida s.4) Suomessa ainakin Serlan voi- ja leivinpaperit ovat pergamiini-käsiteltyjä ja siis kompostoitavissa. (http://www2.serla.com/fi/Pages/BCTips.aspx )
Rikkihappokäsittelyllä valmistettu pergamenttipaperi on erikoispaperi, jota valmistetaan sellukuidusta. Sitä käytetään muun muassa pakkaus-, elintarvike-, tekstiili- ja huonekaluteollisuudessa sekä graafisessa teollisuudessa. Pergamenttipaperilla on erinomaiset lujuus- ja rasvanpitävyysominaisuudet ja se kestää korkeita lämpötiloja sekä vettä. (http://www.ahlstrom.com/fi/Media/...
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Valitettavasti vastaus on vähän viivästynyt. Yläluostarin Majalan taistelusta on kuvaus kirjassa K.M.Wallenius: Petsamo - mittaamattomien mahdollisuuksien maa. Muissakin teoksissa saattaa löytyä tietoja: Turjanmeren maa - Petsamon historia 1920-1944. Toimittajat Vahtola ja Onnela. 1999; Erno Paasilinnan Petsamo - kirjoissa, Tuulikki Soinin kaunokirjallisissa Petsamo - kirjoissa. Ja tietenkin kannattaa tarkistaa yleiset Suomen sotahistoriaa käsittelevät teokset.
Sarjakuvaa on Suomessa julkaissut Kustannus Oy Jalava, joten asiaa kannattaa kysyä heiltä. Kustantamon kotisivut löytyvät osoitteesta http://booknet.cultnet.fi/kustant/ahgroup/jalava/index.htm
Viittomakielen asema Uudessa-Seelannissa virallistettiin lainsäädännöllisesti vuonna 2006. Kun lakiehdotus otettiin käsittelyyn vuonna 2003, tähdennettiin kielen olemusta kuulovammaisten kulttuurin perustana ja sen välttämättömyyttä päivittäisen kommunikaation ja yhteiskunnallisen osallistumisen välineenä. Tarkoituksena oli yksinkertaisesti parantaa kuurojen asemaa yhteiskunnassa ja taata heille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada palveluja ja tulla huomioiduksi täysivaltaisina kansalaisina. Ensiarvoisen tärkeää oli se, että kielen virallinen asema takasi kuuroille mahdollisuuden saada käyttää omaa kieltään oikeusistunnoissa. Viittomakieli on ensimmäinen kieli lähes 30 000 uusiseelantilaiselle.
Lähteet:
NZSL Act 2006 History
New Zealand...
Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Elina Karjalaisesta ei ole paljon tietoa internetissä. Linkkejä, joissa olisi kerrottu kirjailijasta itsestään eikä hänen kirjoistaan, oli vielä vähemmän. WSOY:n sivujen kirjailijaesittelyistä löytyy kuitenkin jotain tietoa hänestä:
http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/0e…
Kirjasto on erinomainen paikka tiedonhankintaan. Asiakas voi hakea etsimäänsä tietoa käyttäen kirjaston tarjoamia apuvälineitä. Porin kaupunginkirjaston asiakaspäätteiltä löytyy kirjastoon hankittu aineisto. Aineistorekisteriä voi selata myös verkossa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Kirjastossa on käytettävissä useita tietokantoja, joista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/tietokannat.htm . Aikuisten osaston tietopalvelu opastaa mielellään tietokantojen käytössä. Parasta tässä kaikessa on kirjastopalveluiden maksuttomuus; vain tulosteet ovat maksullisia.
Lisää tietoa aiheesta voi hakea Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä asiasanalla 'tiedonhaku'.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat teokset: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja hyväksikäyttäjät--suojelu ja ennaltaehkäisy, Kuopio 1996; löytyy luokasta 37.42 Tapiolasta, Haukilahdesta, Soukasta.
Kriittisiä näkökulmia lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyyn, Helsinki 1997; löytyy luokasta 371.5 Helsingin kokoelmista Rikhardinkadulta, Malmilta, Itäkeskuksesta, Kontulasta. Molander, Helena:Lapsen suojeleminen pedofilialta, Helsinki 2000; löytyy luokasta 37.42 Espoosta mm. Leppävaarasta, Tapiolasta, Soukasta. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot ovat osoitteessa http://libplussa.fi
Tietoa löytyy myös Pelastakaa Lapset-järjestön kotisivuilta http://www.pela.fi/etusivu.htm Järjestöön voi...
Seuraavissa puukkokirjoissa on jotain myös taonnasta:
- Mehtonen, Ilari: Puukkoseppä, 2000
- Väyrynen, Pekka: Puukonrakentajan opas, 2000
- Sepän taidot, toim. Ilari Mehtonen (kappaleessa Taonnan sovellutuksia on artikkeli: Puukon suunnittelunäkökohtia.
Takomista käsitellään myös Heikki Sepän Hopeasepän pajasta kirjassa artikkelissa Taonnan seitsemän perusmuotoa.
Videot:
- Puukko ABC : näin tehdään hieno ja kestävä käyttöpuukko, 1998
- Komulan setti : Tommin takoja, 1985.
Vanhoja lehtiä ja artikkelikopioita saat kaukolainaksi Kuopion varastokirjastosta. Jos olet espoolainen, käytä netissä olevaa kaukopalvelulomaketta http://www.espoo.fi , kohdasta kirjasto, kaukopalvelu.
Voit myös tehdä kaukopalvelutilauksen tarvitsemastasi aineistosta missä tahansa kirjastossa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen lehden löytyvät aineistotietokannasta http://www.helmet.fi, yleensä ei säilytetä yli 10 vuotta vanhoja lehtiä.
Yliopiston kirjastossa voit kopioida siellä säilytettäviä aikakauslehtiä.
Kyse on Valto Saran runosta Kissojen serenadi ja se löytyy kokoelmasta Hilpatapaa! Kokoelmaa on yksi kappale Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa. Mikäli korttiisi on liitetty pin-koodi voit varata kirjan Helmet-aineistohaun kautta http://www.helmet.fi/. Voit myös tehdä varauksen puhelimitse soittamalla johonkin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Tässä linkki yhteystietoihin: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1555
Työyhteisön hyvinvoinnista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Rauramo Päivi: Työhyvinvoinnin portaat, 2004
- Heiske, Pirkko: Hyvinvointia työyhteisöön, 1997
- Työyhteisön terveys ja hyvinvointi, 2002
Lisää asiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 etsimällä kahdella asiasanalla työyhteisöt ja hyvinvointi.
Vastaavilla asiasanoilla Aleksi-artikkelitietokannasta tulee 139 lehtiartikkeliviitettä. Aleksi on asiakkaillekin käytössä monissa kirjastoissa, mm. Oulun kaupunginkirjastossa. Muutamia esimerkkejä Aleksista:
- Saloheimo, Kristiina: Sosiaalisen pääoman ja sitoutumisen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Työ ja ihminen,...
Suosittelen, että käyt lähikirjastossasi selvittämässä asian.
Jos olet palauttanut lainaamasi aineistoa, saat lainausoikeutesi takaisin heti kun olet maksanut velkasi kirjastoon.
Jos sinulla on vielä palauttamatta jäännyttä aineistoa, asia on saatanut mennä perintään. Aineiston korvaamisesta ja perinnästä voit lukea täältä:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1709
Jos kirjastokorttisi on hävinnyt saat uuden, siitä veloitetaan 3€.
