Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Etsin lastenrunoa "Nalle pystykorvasta", vuodelta n. 1957 1062 Runo Nalle Pystykorvasta löytyy kirjasta "Vuolle, Alpo : Tästä juhla joutunevi." Helsinki : Valistus, 1957, sivuilta 170-173.
Löytyykö Turun kirjastosta mikrofilmiskanneria? Olisin kiinnostunut toimimaan sukututkimusseuran digitoijana, jotta saataisiin siirrettyä mikrofilmeillä… 1062 Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite, jolla voi ottaa kopioita mikrofilmeistä. Käsikirjastossa on myös erillinen skanneri, jolla nämä kopiot voi skannata digitaaliseen muotoon. Samat laitteet löytyvät myös Turun Yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta sekä Turun maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/
M;inä vuonna viimeisen jääkauden jälkeen hylkeenpyytäjät asuttivat Askolan pysyvästi? 1062 Askola-kulttuurista ilmestyi vuonna 1957 Ville Luhon kirjoittama teos "Askola-kulttuuri : Suomen varhaismesoliittinen kivikausi" ja julkaisiajana oli Askola-seura. Uusi teos Tietosanakirja Facta, ilmestynyt 2006 antaa seuraavat tiedot Askolan asutuksesta: "Vanhimmat asuinpaikkalöydöt ajoituvat n 9500 vuoden taakse. Monista asuinpaikoista merkittävin Kopinkallio. Kiinteä asutus viimeistään 1300-luvulla."
Kuulin joskus radiosta pätkän Mika Waltarin kirjasta, jossa koira ja isäntä moittivat toisiaan kun molemmat olivat olleet "huonoilla teillä". Mistä Waltarin… 1062 Mika Waltarin teoksessa Neljä päivänlaskua isännän ja koiran välillä käydään keskustelu, jossa setvitään kummankin eksymistä huonoille teille. Tässä näyte:" Miksi siis karkasit emäntäsi luota hangataksesi niskaasi raatoihin kun olit nuorempi?" Koirani murahti katkerasti ja näytti minulle valkoisia, hyvin säilyneitä hampaitaan lainkaan nauramatta ja sanoi: "Itse olet tullut kotiin paljon useammin kuin minä kuraisena ja joskus jopa pää veressä ja katsomatta vuorokaudenaikaa, jona palaat, ja olet haissut vielä pahemmalta kuin se kauhea pontikka.." ( Neljä päivänlaskua, s48.) Katso lisää teoksesta ja Waltarista: http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=82 http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/702/
Tämä pätkä on Danten Jumalaisesta näytelmästä: Och sedan han med glättig min lagt handen i min, och gett mig tillförsikt ånyo, förde han mig in i det doldas… 1062 Nämä säkeet löytyvät I osasta Helvetti laulusta 3 säkeet 19-21. Danten Helvetin suomennos löytyy painettujen teosten lisäksi myös Internetistä Kuusankosken kirjaston Pegasoksesta, http://www.kirjasto.sci.fi/ . Sieltä löytyvä käännös on Eino Leinon. Laulu kolme, http://www.kirjasto.sci.fi/dante/divina/divina1.htm#03 .
Haluaisin tietää mistä tyttärieni Rinna ja Silla nimien alkuperän ja mitä ne tarkoittavat. Entä mistä löydän yleensäkin nimien selityksiä yms.?Entä erilaisia… 1062 Rinna- nimestä on kysytty aikaisemminkin. Siteeraan vastausta tähän: "Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa..... Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä." Lisää löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun sana Rinna. Silla -nimestä en löytänyt tietoja, mutta esitän pari arvausta: Cecilia -nimen lyhennelmä on Cilla tai Cilly. Cecilia on muinaisroomalaiseen sukunimeen Caecilius ja sen pohjana olevaan sanaan sanaan caecus= sokea, sokaistu pohjautuva nimi. Toinen nimi, joka saattaisi olla Sillan taustalla...
Celtic Womanilta on ilmestynyt useita CD-levyjä, mutta onko yhtään sellaista mihin sisältyisi kappale Walking in the air? Esittäjä siinä taitaa olla Chloe… 1062 Internetin tietojen mukaan Celtic Womanin levyillä kappaletta ei ole. Mainitsemasi Chloë Agnew kuitenkin laulaa Celtic Womanissa, ja häneltä on tullut vuonna 2004 oma levy, jonka nimi on Walking in the air ja josta tämä kyseinen kappale löytyy.
Onko Viikin kirjastossa äänitteitä lainattavaksi? 1062 Viikin kirjaston kokoelmiin sisältyy lainattavia musiikkiäänitteitä ja äänikirjoja. Aikuisten kokoelmassa on musiikkia noin 5600 cd:llä. Suomenkielisiä äänikirjoja on pari sataa cd:nä ja viitisenkymmentä c-kasetteina. Kokoelmaan sisältyy myös jonkin verran ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisiä äänikirjoja. Viikin kirjastosta voi lainata myös esimerkiksi rentoutusäänitteitä sekä lintujen ääniä sisältäviä äänitteitä. Kirjaston lasten kokoelmassa on noin 350 cd:tä musiikkia. Suomenkielisiä lasten äänikirjoja on lähes 300. Pieni osa äänikirjoista on lastenkin kokoelmassa c-kasetteina. HelMet-verkkokirjastosta voit etsiä Viikin kirjaston äänitteet käyttäen erilaisia rajoittimia. Ohjeet hakuun löydät menemällä HelMet-haun etusivulta kohtaan ”...
Löytyykö kirjaston valikoimista ns. rentoutuskasetteja tai mieluiten cd-versioita? Asun Länsi-Pakilassa ja lähimmät kirjastot ovat Maunula ja Paloheinä. 1062 Helmet-hausta löytyy lukuisia rentoutus cd-levyjä haulla rentoutus. Haun voi rajata cd-levyihin kirjastoittain. Paloheinästä löytyy useampia rentoutta käsitteleviä cd-levyjä, Maunulasta kaksi. Helmet-haussa on mahdollista myös jättää aineistosta varauksia, tämä edellyttää tunnuslukua. Tunnusluvun saa kirjastosta, ellei sitä jo ole. Helmet-haku löytyy sivulta http://helmet.fi/
Kysyisin muutamasta elokuvasta joita en löytänyt aineistohaullanne. Beethovenista on tehty elokuva jonka englanninkielinen nimi on Immortal Beloved… 1062 Kumpaakaan elokuvaa ei tosiaan ole kirjastoissa. Yleensä syy siihen, ettei jokin elokuva ole kirjastojen kokoelmissa on se, ettei elokuva ole saanut lainausoikeuksia. Lähetän kuitenkin toiveesi eteenpäin.
Löytyykö mankiw, n. g. & taylor, m.p. (2006) economics mistään kirjastosta?Jos löytyy niin onko suomeksi? 1062 Kysymäsi kirja löytyy englanniksi maakuntakirjastoista ja yliopistojen kirjastoista. Näyttäisi siltä, ettei em. kirjastoissa sitä ole suomeksi. Tekijähaulla löytyi pelkästään englanninkielisiä teoksia. Lappeenrannan maakuntakirjastossa kaukolainat maksavat muista maakuntakirjastoista 2€ ja yliopistojen kirjastoista 7€/kpl. Kaukolainan voit jättää Lappeenrantaan tai omaan kirjastoosi. Lappeenrantaan voit soittaa (05-616 2341), käydä kirjastossa (avoinna: ma-ti 10.00-19.00 ja ke-pe 10.00-18.00, la suljettu) tai tehdä kaukolainapyynnön verkkolomakkeella http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut_A-O/Kauk…
Tietokoneeni kovalevyllä on valokuvia jotka haluan säästää. Mikä olisi paras/hyvä tapa nykyään arkistoida niitä? 1062 Valokuvat voi tallentaa joko cd/dvd-levylle, usb-tikulle tai ulkoiselle kiintolevylle.Voit myös tallentaa tiedostoja palvelimelle http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/tiedoston-tallentaminen-web… Jos käytössäsi on Mac tietokone, on Time Machine kätevä työkalu tiedostojen varmuuskopiointiin. http://www.apple.com/fi/macosx/apps/#timemachine
Kenen kirjoittama ja mistä teoksesta löytyy runo, joka alkaa suunnilleen seuraavasti: "Hämärässä huhtikuussa ohittaa juna xx:n (en muista, mikä asema) aseman… 1062 Kaivattu runoilija on Kari Levola ja etsitty runo löytyy hänen vuonna 1980 ilmestyneestä esikoiskokoelmastaan Avovedet. "Hämärässä huhtikuussa ohittaa juna verkkaan aseman -- " Runo on mukana myös Hannu Mäkelän toimittamassa Runon vuodenajat -antologiassa.
Voiko aulaan tuoda omia töitä? Maksaako omien töiden esille laittaminen? Jos yksityinen henkilö saa tuoda omia töitä, kauanko ne saavat olla esillä? Olisin… 1062 Joensuun seutukirjaston kotisivulta löytyy tietoa näyttely- ja muiden tilojen vuokrauksesta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kokoustil… . Tämä tila on maksuton. Siihen otetaan varauksia sen mukaan miten on vapaata. * Eteisaulan piennäyttelytila Tila on pääkirjaston ala-aulassa lainausosastolle menevien portaiden vasemmalla puolella. Vapaata seinäpintaa (ripustustanko) on noin 7 m2 ja tilaan voidaan lisäksi sijoittaa kirjaston vitriinejä ja seinäkkeitä. Tilavaraukset: ma-pe klo 9-15 puh. 050 441 1520 tai (013) 267 6212.
Onko tätä 9510307181 uudempaa aineistoa? Tämä on vuodelta 2005. 1062 Tätä kysymääsi kirjaa (Johda yhdistyksesi menestykseen: puheenjohtajan käsikirja / Kari Loimu) on ilmestynyt vain tämä vuoden 2005 painos. Johtamisesta järjestöissä ylensä on ilmestynyt joitakin uudempiakin kirjoja: - Palveleva johtajuus : miten johdan itseäni ja muita / E. Olavi Salminen & Teuvo Toivanen (2011) - Johtajana järjestössä / Pirjo Somerkivi (2011) - Miten johdan? : yhdistystoiminnan johtamisopas / Anne Ilvonen (2011) Kaikki nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Olisi kysymys tuosta 1-2 luokkalaisten lukudiplomista. Kun pitää lukea 10 kirjaa joista yksi on runokirja niin voiko lukea kaikki yhdeksän vaikkapa… 1062 Tämä löytyy esittelysivuilta: "Diplomi 1 on tarkoitettu erityisesti 1.–2. luokkien oppilaille. Diplomin saat, kun luet kymmenen (10) kirjaa tältä listalta. Vähintään yhden (1) pitää olla runokirja. Samasta kirjasarjasta voi valita vain yhden (1) kirjan. Jos kirjasta on olemassa äänikirja, voit kuunnella myös sen. Voit lukea kirjan millä tahansa kielellä. Apua voit kysyä opettajalta tai kirjastosta. Jos haluat lukudiplomin kevään 2014 kevätjuhlassa, lue kirjat huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Kun olet suorittanut lukudiplomin 1, voit halutessasi suorittaa bonusdiplomin lukemalla samalta listalta kymmenen eri kirjaa." Kyllä ne voi lukea kuten mainitset, mutta suosittelemme monipuolista lukemista.
Etsin kulttuurihistorian esseetä varten Hilja Valtosen Autotyttö-näytelmää (1929) ja Päivä perijättärenä -romaania. Onko esim. kirjavarastossa? Muut… 1062 Hilja Valtosen romaani Päivä perijättärenä vuodelta 1932 on lainattavissa HelMet-kirjastoista. Teosta on yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata sen omaan lähikirjastoosi. Valtosen näytelmää Autotyttö : kommelluksia kolmessa näytöksessä (1929) sen sijaan ei ole lainkaan HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Teosta voi pääkaupunkiseudulla lainata esimerkiksi Teatterikorkeakoulun kirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Kansalliskirjastossa on yksi kappale ko. teosta, mutta sitä ei saa kotilainaan vaan ainoastaan lukusalikäyttöön. Etsimästäsi aiheesta pitäisi löytyä tietoa esimerkiksi seuraavista julkaisuista: Vähäkangas, Ismo: Sata lasissa (Turun historiallinen yhdistys, 2000)...
Suomenruotsalaisella runoilija Bertel Gripenbergilla on ruotsinkielinen runo nimeltä Teodora. Sibeliuskin on tehnyt lauluun sävellyksensä. Kysyisinkin, onko… 1062 Bertel Gripenbergin (1878 - 1947) runo Teodora julkaistiin vuonna 1908 Eino Leinon suomentamana. Runo ilmestyi Leinon suomennosten kokoelmassa Maailman kannel. Leinon suomennosten Maailman kannel -kokoelma on digitoitu ja tallennettu Kansallisarkiston ylläpitämään Klassikkokirjastoon. Pääset teokseen suoraan alla olevasta linkistä. Runo löytyy hakemalla runon nimellä tai siirtymällä sivulle 209. Runo on luettavissa myös ainakin seuraavista teoksista: Leino, Eino: Runot IV : 1908 – 1915 (Otava, 1968) Lausuntaohjelmistoa (toim. Helinä Svensson-Timari, WSOY,1929) Lähteet: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ https://finna.fi http://www.doria.fi/handle/10024/100498 http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=6898...
Millaisen vastaanoton Tuija Lehtisen kirjat ovat saanet? 1062 Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille. Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta. Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija. Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Sukunimi Ventelä 1062 Nimi Ventelä pohjautuu ilmeisesti henkilönimeen Vende, Wende, Winde tai Windo, josta on paljon esimerkkejä varsinkin pohjoissaksalaiselta kauppa-alueelta. On arveltu, että nimi kertoo jo hävinneistä vendeistä, jotka asuivat Baltian alueella. Nimi Ventelä on liittynyt myös paikannimistöön. Lohjalla on Ventelä-niminen kylä, joka on mainittu vuonna 1546 muodossa Wendele. Myös Viipurin pitäjässä on Ventelän kylä, ja Vuokselassa on mainittu saman niminen taloryhmä. Ventelä-nimi on mainittu kirkonkirjoissa mm. Liedossa, Isossakyrössä, Viipurissa 1400- ja 1500-luvuilla. Muodossa Ventelä nimi on mainittu 1700-luvulla myös Kalajoella ja Kortesjärvellä. Nykyisin Ventelöitä asuu pääasiassa Pohjanmaalla ja paikoin Pohjois-Suomessa. Vuonna 2016...