Kouvolan kirjastoissa lasten- ja nuortenosaston video-, dvd- ja blu-ray -aineistojen sekä dvd-rom -levyjen varaaminen maksaa 1 €. Muun lasten- ja nuortenosaston aineiston varaaminen on maksutonta. Nämä varausmaksuohjeet ovat voimassa toistaiseksi, tosin muutoksia ei ole ainakaan tällä hetkellä tiedossa.
Tässä Yliopiston Apteekin vastaus:
Yliopiston Apteekki on vuonna 1755 perustettu, Helsingin yliopiston omistama apteekki. Ensimmäinen Yliopiston Apteekki toimi Turun akatemian alaisuudessa.
Turun palon jälkeen Akatemia muutti Helsinkiin vuonna 1828. Yliopiston Apteekin sivuapteekit perustettiin 1950-luvulla alun perin lääkevarastoiksi eri puolille Suomea.
Nykyään Yliopiston Apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Kaikki Yliopiston Apteekin toimipisteet eivät sijaitse yliopistopaikkakunnilla, vaan apteekin nimi tulee omistajan, Helsingin Yliopiston, mukaan.
Saimme vastauksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.
Nilsiän ja Lempäälän lisäksi Mongan-alkuisia nimiä on Nimiarkiston paikannimikokoelmien mukaan Leppävirralla, Kihniössä, Rovaniemellä, Kurussa ja Oulussa. Viljakkalassa on lisäksi Monkala-niminen tila. Paikkakuntalaiset eivät ole osanneet selittää nimien taustaa. - Monka ja Monkala ovat käytössä myös harvinaisina sukuniminä.
Iisalmesta on lisäksi merkitty muistiin Monkajärvi, jonka tutkija T. I. Itkonen on yhdistänyt saamen sanaan moaggi 'käyrä puu'.
Nimistön alalta tehdyissä opinnäytteissä on yritetty selittää Kurun ja Viljakkalan Monka- ja Mongan-nimiä. Kurun nimi yhdistetään Viljakkalan vuoden 1571 asiakirjamerkintään, jossa mainitaan Oluff Mongoij (Monkoinen?) -niminen henkilö...
Helsingissä Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoissa on paperisilppuri, jota asiakkaat voivat käyttää.
Espoossa Entressen, Sellon, Kivenlahden, Nöykkiön, Soukan, Tapiolan ja Viherlaakson kirjastot tarjoavat paperisilppurin asiakkaiden käyttöön.
Listan Helmet-kirjastojen palveluista löydät palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjastojen yhteystiedot voit tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helsingin yliopiston kotisivun (www.helsinki.fi) hakemistosta löydät opiskelijarekisterin ja klikkammalla sieltä kohtaa 'opiskelijatietojen luovutus' pääset tutustumaan periaatteisiin, joiden mukaan tietojen luovutus tapahtuu.
Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Generalens testamente (Södeström, 1994). Sijainniltaan sopivien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset selaamaan Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Inkoon ja Kirkkonummen pääkirjastoissa kirjaa näyttäisi olevan, Inkoossa vastaamishetkellä jopa paikalla.
Laulun nimi on "Tuuti äidin lasta" tai "Tuuti, tuuti äidin lasta". Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies ja sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Tuuti, tuuti äidin lasta, alkutie on sulla vasta." Säkeistöjä on neljä.
Laulu sisältyy moneen nuottijulkaisuun, esimerkiksi nuotteihin "Aa tuuti lasta : unilauluja lapsille" (Tammi, 2009, mukana myös cd-levy, jolla laulut laulaa Niina Bell) ja Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945). Ainakin näissä nuoteissa ovat myös laulun sanat, kaikki neljä säkeistöä. Esimerkiksi nuotissa "Vauvakulta : laulukirja vauvaperheille" on vain ensimmäinen säkeistö. Mainittakoon vielä, että joissakin nuoteissa laulun sanoittajaksi on merkitty virheellisesti Juhani Pohjanmies tai että laulun...
Tässä muutama pesuainemerkki, joita käytettiin samoihin aikoihin Fairyn kanssa:
https://fi.pinterest.com/pin/185069865915660116/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suno-pesujauhemainos
https://museot.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20%3ATMM22521%3A118
Suno taas on pyykinpesuainetta.
Kysymänne kuusi Martin Grayn ranskankielistä teosta löytyvät kaikki ranskankielisinä British Libraryn, Yhdysvaltain kongressin kirjaston ja Bibliotheque nationale de Francen kokoelmista, muttei englanninkielisinä. Englanninkielisinä löytyivät sen sijaan: For those I love (ransk. Au nom de tours les miens) ja A book of life (ransk. Le livre de la vie), joita ette kysynyt.
Jos Martin Grayn teoksia olisi käännetty englanniksi useampia kuin nämä kaksi, ne epäilemättä olisivat näiden englanninkielisten maiden kansalliskirjastojen kokoelmissa.
Ehdottomasti mandariinikiinan, joka on pohjoisen, etenkin Pekingin tienoon päämurre. Vuoden 1999 tilastojen mukaan mandariinikiinaa puhuu 70% Kiinan asukkaista. Sitä puhutaan myös esim. Taiwanilla ja Singaporessa.
Kantonin kiinaa puhuu 4,5% Kiinan asukkaista, mukaanluettuna n. 498 000 macaolaista.
Puhuttuina kielet eroavat toisistaan enemmän kuin tanska ruotsista. Kirjoitettua kieltä ymmärtävät molemmat, koska kirjoitusmerkit ovat yhteiset.
Lähde: http://www.ethnologue.com/language_index.asp?letter=C . Mandariinikiinan löydät kohdasta "Chinese, Mandarin" , Kantonin kiinan kohdasta "Chinese, YUE" .
World Parrot Trust- sivustolla on luettelo ainakin kaikkein uhanalaisimmista papukaijoista. Projects-otsikon alta löydät 12 kaikkein uhanalaisinta papukaijaa ja nimiä klikkaamalla saat niistä kauniit kuvat esiin:
http://www.worldparrottrust.org/
Suomenkieliset nimet löydät "Birdlife" yhdistyksen sivustoilta ; klikkaa vasemmassa alalaidassa HAKEMISTO ja siinä keskivaiheilla on kohta "nimistöhaku".(Huomaa isot alkukirjaimet esim. Golden Conure).
http://www.birdlife.fi/
Kokoelmatietokannan selaus verkkopalveluna on asiakkaiden käytettävissä melkein jokaisessa Suomen yleisessä kirjastossa. Kirjastot.fi -palvelusta ( http://www.kirjastot.fi/ ) löytyy hakemisto kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedoista ja linkit kotisivuille sekä kokoelmatietokantoihin. Valmista selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta en löytänyt, mutta käymällä läpi yleisten kirjastojen tiedot, saatte suhteellisen helposti listasta poimittua ne kirjastot, joissa ei ole linkkiä kokoelmatietokantaan. ( http://www.kirjastot.fi/FI/libraries/listall.asp?kirjain=A )
Varsinaista englanninkielistä tietoa asiakastyytyväisyydestä laboratoriopalveluihin löytyy niukasti. Aluksi materiaalia kannattaa etsiä kaupunginkirjaston omasta aineistotietokannasta (http://kirjasto.kuopio.fi/) esim. asiasanoilla asiakkaat ja tyytyväisyys. Hakutuloksena tosin tulee lähinnä suomenkielistä materiaalia. Myös Savonia-ammattikorkeakoulun kokoelmatietokannasta (http://aapeli.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=finnish&DB=local&…) voi hakea myös em. asiasanoilla kielirajauksen kanssa. Hakutuloksena on englanninkielisiä julkaisuja liittyen asiakastyytyväisyyteen. Lisäksi kannattaa hakea mm. asiasanoilla laboratoriot ja asiakkaat tai laboratoriot ja palvelut.
Aihetta edes jollakin tavoin sivuavia...
Outi-kirjastojen verkkotunnuksen saat paikan päällä täältä Oulunsalon kirjatosta, tai mistä tahansa Outi-verkon kirjastosta http://www.outikirjastot.fi/ Valitettavasti emme voi lähettää palvelun salasanaa sähköpostitse tietosuojasyistä. Lainasi on nyt kuitenkin uusittu, uusi eräpäivä on 21.12.04.
Kirja on ilmestynyt huhtikuussa 2005. Välitän hankintatoivomuksesi Espoon kaupunginkirjaston aineistokeskukseen. Hankintatoivomuslomake Espoon kaupunginkirjaston asiakkaille löytyy netistä osoitteessa
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Kysymyksesi osuu suoraan kirjastoluokituksen ytimeen. On monia teoksia, joiden sisältö sopii moneen eri luokkaan. Kirjastossa kirja voi kuitenkin fyysisesti sijaita vain yhdessä paikassa ja siksi kirjaan voidaan merkitä vain yksi luokka: pääluokka, jonka mukaan kirja hyllytetään aina samaan paikkaan ja jonka perusteella se löydetään. Lisäluokkia ja asiasanoja, jotka myös kuvaavat kirjan sisältöä voidaan lisätä tarpeen mukaan luettelointitietoihin kirjastojen aineistotietokantoihin. Ne auttavat tiedonhaussa löytämään viitteitä halutusta aiheesta. Mitään tarkkaa määritelmää ei voida antaa siitä, mikä on oikea luokka millekin kirjalle. Kirjastojen laajasti käyttämä yleinen kymmenluokitus löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Alajoki-nimen taustalla on luontonimi, josta on asutusnimen kautta tullut sukunimi. Alajoki on yleinen nimi Vammalan ja Tampereen seuduilla sekä Pohjanmaalla. Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000).
"Roomalaisen Pyhän Cecilian muistoa on vietetty noin vuodesta 450 saakka 22.11., kuten yhä kautta kristikunnan ja meillä Suomessa keskiajalta lähtien."
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri
Nimikirjoista ei nimeä Jairi löydy. Internetin etunimisivuistoista emme nimelle Jairi selvitystä löytäneet. Em. sivustoja löytyy esimerkiksi Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?wordID=e58d54db-354c…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu mukaan Jairi etunimen on saanut 14 suomalaista.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Kyse lienee Mammanpojan laulusta, jonka on sanoittanut Vilkku Joukahainen ja säveltänyt J.N. Vainio. Nuotit ja sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 16 sekä laulukokoelmasta Matin ja Maijan laulukirja, kust. Kokonuotti Oy 1990. Kysyjän muistama säe on ensimmäisestä säkeistöstä, kylläkin muodossa "Maijan marakatti".
