Tollikka (tollikko, tollisko) tarkoittaa 'tolloa, tolvanaa' (Nykysuomen sanakirja), 'moukkaa, tolvanaa, tomppelia' (Suomen kielen etymologinen sanakirja). Se voi merkitä myös 'tavalla tai toisella kömpelötekoista t. kömpelönnäköistä esinettä' (Suomen kielen etymologinen sanakirja). Eri puolilla Suomea tollikaksi (tollikoksi, tolliskoksi) on kutsuttu mm. hevos- tai laahusharavaa, takarekeä, pienehköä vannehdittua puuastiaa ja tuikkulamppua.
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi...
Eeva Tenhusesta saat tietoa internetin kautta Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä Sen osoite on http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ Kohdasta kirjailijoita löydät artikkelin hänestä. Myös Timo Kukkolan teoksessa Suomalaisia rikoskirjailijoita ja Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen toimittamassa kirjassa Pidättekö dekkareista on artikkelit Tenhusesta. Kirjailijasta löytyy myös muutamia lehtiartikkeleita. Artikkelit ovat Ruumiin kulttuuri -lehdissä vuosilta 1995 (n:o 2, s. 14-19), 1994 (n:o 1, s. 14-16) ja 1988 (n:o 3, s. 12-15). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta on aiemminkin kysytty Eeva Tenhusesta. Etätietopalvelun arkiston kautta voit käydä katsomassa aiempia vastauksia..
hei,
Näistä voisi olla apua:
Wegelius, Sirkka; Yhdenmukaisuus ja ainutlaatuisuus : paikan identiteetti
lähiöparannuksen lähtökohtana. [Espoo] : Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, 1996.
Teos käsittelee lähiöiden identiteettejä ja kaupunkiympäristöjen asuinalueita.
Rakennusperintö ja paikallisuus: Artikkeleita. Sirkka Köykkä (toim). Tampere, TTKK, arkkitehtuurin osasto, arkkitehtuurin historian ja teorian laitos, 2000.
Bäcklund, Pia; Paikallisyhteisön käsite ja asumisen arki: juurtumisen, asukasaktiivisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Helsinki, Helsingin kaupungin tietokeskus 1998.
Häikiö, Liisa; Paikallinen valta. Tampere 2001. Käsittelee mm. kaupunkisuunnittelua ja paikallisuutta.
Rakennettu ympäristö,...
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k....
Käytä Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi sanahakua. Kirjoita hakulaatikkoon sanat: työnhaku oppaat. Voit rajata haun myös suomenkieliseen aineistoon. Huomattavasti enemmän kirjoja saat, jos käytät vain sanaa työnhaku.
Tässä muutama kirja:
Työnhaun välineet : työnhakuopas oman osaamisen markkinoijalle
Uraopas : omasta urastaan kiinnostuneille
Työnhaku : kirja, jonka avulla opit hakemaan työtä tehokkaasti / Lars Kusénius
Julkaistut kirjat ovat varmasti tarkoitettu lähinnä vakituisen työn hakuun. Sanalla työharjoittelu Helmetistä löytyy myös muutama kirja.
Jos kyseessä on peruskoululaisen työelämään tutustuminen (TET) kannattaa käydä sivulla http://www.tat.fi/tet
Opiskelijoille löytyy yleensä tietoa työharjoittelusta opiskelupaikan www-...
Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy tietoja seuraavista kirjoista:
- Kansanmusiikki / toim. Anneli Asplund, Matti Hako
- Talve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri
- Asplund, Anneli: Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia
kertomalauluja
- Kansanmusiikki- ja tanssitieto 2003-2004 / toim. Pävi
Utriainen, Riitta Huttunen
- Kukkonen, Pirjo: Ilon ja surun sointu : folkloresta
poploreen
Uusinta tietoa kansanmusiikista löytyy lehtien artikkeleista. Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi ja Arto -tietokannoista, jotka ovat käytettävissä kirjastossa.
Tässä on muutamia aihetta käsitteleviä kirjoja:
Luoma, Taina: Hiukset : leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen, 2005
SKOLNIKOV, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut, 1984
SONNTAG, Linda: Kampauksia, hiusten- ja kauneudenhoitoa, 1992
SYROMJATNIKOVA, Irina: Kampausten historia, 1989
TAHDON / [Porin seudun hiusyrittäjät ry:n muotitoimikunta], 2005 (juhlakampauksia morsiammille)
Alan lehdestä Pinnistä löytyy myös varmasti tarvitsemaasi tietoa.
Porin kaupunginkirjastossa:
Freeman, Michael
Teoksen nimi Digikuvaajan valaisunhallinta
Muut tekijät Sarkkinen, Eero
Julkaisutiedot Jyväskylä : Docendo, 2005
Sarja Design
Korvenoja, Pekka
Teoksen nimi TV-kameratyön perusteet
Julkaisutiedot [Helsinki] : Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004 (Yliopistopaino)
Sarja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja B, Oppimateriaalit, ISSN 1459-2975 ; 1
Ks. http://weborigo.pori.fi/
Elokuva-arkiston kirjastossa on seuraaavat teokset
Set lighting technician's handbook : film lighting equipment, practice, and electric distribution / Box, Harry C.
2. ed., Boston : Focal Press, 1997. - 432 s. : kuv.
ISBN 0-240-80257-8
FITT, Brian
Lighting technology : a guide for the entertainment...
Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla on esitetty yleinen kymmenluokitus selkeästi:
http://www.tampere.fi/kirjasto/opkaava1.htm#luok
Pienemmissä kirjastoissa on useimmiten käytössä hiukan karkeampi versio eli kaikkia alaluokkia ei käytetä.
Kymmenluokituksesta on myös verkkoversio, jossa voit sanahaulla hakea haluamasi aiheen luokkanumeroa:
http://ykl.kirjastot.fi/
Yleisesti voin vastata, että aihepiiristä löytyy Auran kirjaston kokoelmasta teokset: Maailman ympäri, osa 2 ja Maailma nyt, osa 10. Lisäksi löytyy VHS-kasetti Arktinen ja antarktinen sekä DVD-levy Planeettamme maa, jossa David Attenborough esittelee napa-alueita. Kannattaa muistaa myös lehdet: Tieteen kuvalehti ja National geographic, joiden eri numeroista löytyy antarktisista alueista artikkeleita vähän eri näkökulmista.
Lapsia tulee, kun isät ja äidit haluavat lapsia. Lapsista kasvaa aikuisia, jotka haluavat myös isiksi ja äideiksi -- ja niin tulee aina vaan lisää lapsia.
Voisit lukea vaikka tämmöisen Janoschin kirjoittaman kirjan: Äiti, mistä lapset tulevat? Siinä hiirilapset miettivät ihan samaa asiaa.
Valtiopäiväasiakirjoja ei ole Hämeenlinnan kirjastossa eikä maakunta-arkistossa, mutta kirjasto voi tilata tarvitsemanne hallituksen esityksen kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi jättää osoitteessa http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm tai puhelimella numeroon 621 2284.
Porin kaupunginkirjastossa on kaksi Marie Antoinetten elämäkertaa; kirjoittajina Joan Haslip ja Stefan Zweig. Ranskan vallankumouksen tapahtumia käsitellään teoksissa Bainville, Jacques: Ranskan historia sekä Aubry, Octave: Ranskan suuri vallankumous.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli Versailles'n historiasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Palace_of_Versailles)
Pentti Haanpään novelli Äiti ja poika löytyy teoksesta Maantietä pitkin, joka on ensimmäisen kerran julkaistu vuonna 1925. Kustantaja oli tuolloin WSOY. Tätä alkuperäistä vuoden 1925 teosta saa vielä lainattua joistakin Helsingin kirjastoista. Teoksesta on otettu uusia painoksia sen jälkeen.
Kysytty kirja on Robert C. O'Brienin vuonna 1971 ilmestynyt Hiirirouva ja ruusupensaan viisaat (Mrs Frisby and the rats of NIMH). Suomennos ilmestyi vuonna 1977 WSOY:n kustantamana. Kirja voitti arvostetun Newbery mitalin ja siitä on tehty myös piirroselokuva.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (2000) mukaan sukunimi Marku viittaisi nimeen Markus. "Markukseen palautuvista, isännän etunimen mukaan annetuista talonnimistä ovat sukunimiksi siirtyneet myös Markku (81; Lappeerannan seutu), Markunmäki(18; Orivesi) ja Marku(61; mm.Huittinen)..."
Elikä luultavasti suomalainen sukunini alkuperältään.
Anglikaanisen kirkkokunnan eri kirkoilla on useita katekismuksia, joita ei valitettavasti ole suomennettu.
Anglikaanien rukouskirjaan (The Book of Common Prayer) sisältyy yleensä katekismus. Rukouskirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta Helsingin yliopiston kirjastossa on myös lainattavia kappaleita. Näistä katekismuksen sisältää esimerkiksi Oxford University Pressin julkaisema "The book of common prayer : and administration of the sacraments and other rites and ceremonies of the church according to the use of the Church of England together with the Psalter or Psalms of David.". Teosten tarkat saatavuustiedot ja kirjastojen yhteystiedot voi tarkastaa osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/. Vastaava...
