Hamletin esittäjä teatterissa on Asko Sarkola.
Sessanista en lisätietoja löytänyt, mutta parin vastaani tulleen kuvan perusteella arvelisin, että tämä villakoira Pullan esittäjä saattaisi olla kääpiösnautseri.
https://kavi.fi/fi/elokuva/102416-kiljusen-herrasvaki
http://s0.discshop.fi/img/front_large/88035/kiljusen_herrasvaki.jpg
http://www.koirarodut.org/schnauzers?images=schnauzers&i=2
Aihe on aika laaja ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta. Suosittelen hakemaan
yleisten kirjastojen tietokannoista ja kauppakorkeakoulujen tietokannoista
hakusanoilla (asiasanakenttä):"messut", "markkinointi", "mainonta", "myynninedistäminen".
Seuraavalla sivulla on koottuna mm. kaikkien korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen
tietokantojen osoitteet: http://hul.helsinki.fi/tilke/
Yleisten kirjastojen kohdalla suosittelen maakuntakirjastojen yhteishakua:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm sekä
Helsingin seudun kirjastojen hakua (sekä yleiset että erikoiskirjastot):
http://www.kirjastot.fi/monihaku/pkseutu.htm
Messuja käsittelee mm. Keinonen, Susa: Menesty messuilla yrityksen opas.
Internetistä esim. Altavistasta tai...
Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye.
Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomalainen paikannimikirja
Kyseessä näyttäisi kirja- ja nettilähteiden perusteella olevan jokin juoksuhämähäkkien heimoon (Lycosidae) kuuluva laji. Kuvan yksilö on naaras, sillä sen takaruumiin erikoiselta näyttävä muoto johtuu sen mukanaan kantamista poikasista. Juoksuhämähäkkinaaraat kuljettavat mukanaan ensin munasäkkiä ja sittemmin kuoriutuneita poikasia. Suomessa tavataan noin 50 eri juoksuhämähäkkilajia yhdeksästä eri suvusta. Tarkan lajin määrittäminen kuvan perusteella on vaikeaa.
Kaaro, Jani: Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Harry Nyström, Harryn kotisivut: http://www.harrynystrom.net/lycosidaematrix.html
Jørgen Lissnerin The Spiders of Europe and Greenland -sivusto: http://www.jorgenlissner.dk/Lycosidae.aspx
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/...
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.
Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Opettajille maksetaan lomarahaa. Jos kyseessä on kuitenkin sivutoiminen tuntiopettaja, lomarahaa ei makseta. Se, käytetäänkö termiä lomaltapaluuraha vai lomaraha, vaihtelee työehtosopimuksittain. Opettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:iä. Opettajan lomarahan määräytymisestä löytyy lisätietoa täältä: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/lomat/kunnallinen-opetushenkiloston-virka--ja-tyoehtosopimus-ovtes/#milloin-lomarahani-maksetaan
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi...
Kaasunjakelusta Helsingissä vastaa Auris Kaasunjakelu. Kaasu tuodaan ja siirretään maanlaajuisesti siirtoputkistoja pitkin jakeluverkoille.
https://kuntatekniikka.fi/wp-content/uploads/sites/2/2021/09/10.-Kaasup…
Yrityksen tiedotteen mukaan kaasu tulee tällä hetkellä Balticconnector-yhdysputken kautta Baltiasta. https://aurisenergia.fi/kaasunjakelu/kaasunjakeluverkko-ja-siihen-liitt…
Putken vaurioitumisesta huolimatta Suomen kaasujärjestelmän tila on yhä vakaa, ja kaasun saanti turvattu LNG-terminaalien kautta. https://aurisenergia.fi/suomen-ja-viron-valinen-kaasuputki-on-poissa-ka…
Areenasta löytyy Metsäradion lähetyksiä vasta 2011 alkaen.
https://areena.yle.fi/audio/1-2742726
Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy vain pieni historiikki Metsäradiosta ja muutama juhlaohjelmia
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/08/31/metsaradio
Sinun kannattaa ehkä vielä ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon ja varmistaa sieltä, löytyykö näin vanhoja ohjelmia.
Yhteydenotot ja palaute: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Tollikka (tollikko, tollisko) tarkoittaa 'tolloa, tolvanaa' (Nykysuomen sanakirja), 'moukkaa, tolvanaa, tomppelia' (Suomen kielen etymologinen sanakirja). Se voi merkitä myös 'tavalla tai toisella kömpelötekoista t. kömpelönnäköistä esinettä' (Suomen kielen etymologinen sanakirja). Eri puolilla Suomea tollikaksi (tollikoksi, tolliskoksi) on kutsuttu mm. hevos- tai laahusharavaa, takarekeä, pienehköä vannehdittua puuastiaa ja tuikkulamppua.
Eeva Tenhusesta saat tietoa internetin kautta Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä Sen osoite on http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ Kohdasta kirjailijoita löydät artikkelin hänestä. Myös Timo Kukkolan teoksessa Suomalaisia rikoskirjailijoita ja Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen toimittamassa kirjassa Pidättekö dekkareista on artikkelit Tenhusesta. Kirjailijasta löytyy myös muutamia lehtiartikkeleita. Artikkelit ovat Ruumiin kulttuuri -lehdissä vuosilta 1995 (n:o 2, s. 14-19), 1994 (n:o 1, s. 14-16) ja 1988 (n:o 3, s. 12-15). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta on aiemminkin kysytty Eeva Tenhusesta. Etätietopalvelun arkiston kautta voit käydä katsomassa aiempia vastauksia..
Kirjasto on erinomainen paikka tiedonhankintaan. Asiakas voi hakea etsimäänsä tietoa käyttäen kirjaston tarjoamia apuvälineitä. Porin kaupunginkirjaston asiakaspäätteiltä löytyy kirjastoon hankittu aineisto. Aineistorekisteriä voi selata myös verkossa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Kirjastossa on käytettävissä useita tietokantoja, joista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/tietokannat.htm . Aikuisten osaston tietopalvelu opastaa mielellään tietokantojen käytössä. Parasta tässä kaikessa on kirjastopalveluiden maksuttomuus; vain tulosteet ovat maksullisia.
Lisää tietoa aiheesta voi hakea Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä asiasanalla 'tiedonhaku'.
Ns. vapaakappalekirjastot saavat kaiken Suomessa painetun aineiston, joten yritysten vuosikertomuksetkin pitäisi löytyä esim. Oulun yliopiston kirjastosta, joka on vapaakappalekirjasto. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto kerää aineistoa omalta alueeltaan Pohjois-Pohjanmaalta, myös yritysten vuosikertomuksia. Netiltä kyllä löytyy vuosikertomuksia, esim. Google-haulla http://www.google.com/ hakemalla yksinkertaisesti "vuosikertomus".
Valitettavasti suomenkielistä kirjallisuutta Norjan kuningatar Sonjasta ei ole saatavilla.Seuraavasta englanninkielisestä teoksesta saattaisi olla apua:
Van der Kiste, John:
Northern crowns : the kings of modern Scandinavia
Kirjan saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Englanninkielisiä verkkosivuja aiheesta löytyy ja olen listannut tähän mielestäni parhaat.
Norjan kuningashuoneen viralliset verkkosivut löytyvät tästä osoitteesta:
http://www.kongehuset.no/
Kuningatar Sonjasta kerrotaan myös seuraavilla sivuilla:
http://www.reisenett.no/facts/government/queen_sonja.html
http://odin.dep.no/odin/engelsk/norway/system/
Lisätietoja kuninkaallisten ihmeellisestä...
Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 lailla 392/1935. Siitä löytyy lyhyesti tietoa esim. teoksesta Aarne Rekola: Tulo- ja omaisuusverolaki. 1947. s. 365.
Uuden tunnusluvun (pin-koodin) saa kuten edellisenkin eli kirjastossa paikan päällä. Mukana on oltava kirjastokortin lisäksi kuvallinen, kirjaston hyväksymä henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti, suomalainen ajokortti, EU-maan henkilöllisyystodistus).
Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Annettua tunnuslukua ei myöskään ole mahdollista selvittää, sillä tunnusluku tallentuu salakielisenä. Henkilökunta ei näe tunnuskua tallennuksen jälkeen, ainoastaan sen onko asiakasrekisteriin tallennettu tunnusluku vai ei.
Voit uusia lainasi (mikäli niistä ei ole varauksia) kaksi kertaa tuomatta kirjoja mukanasi Turun kaupunginkirjastoon. Sen jälkeen kirjat on tuotava "näytille" uusittaessa. Kirjat voi uusia kirjastossa, puhelimitse tai verkossa, mikäli sinulla on käytössäsi tunnusluku http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=custs&sesid=1001336329
Lisätietoja saat kotisivultamme hakemistosta kohdasta "lainaaminen" http://www.turku.fi/kirjasto/
Lasten satuhahmoja voi esim. hakea kirjastojen satuhakemistoista. Kallion kirjaston Satukortistosta, osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut , on hyvä aloittaa. Satukortistosta löytyy satujen sankareita ja linkkejä toisiin satuhakemistoihin.
Kirjastoista löytyy tietysti myös painettuja satuhakemistoja ja tekijähakemistoja. Esimerkiksi Satuhakemisto /
Korhonen, Maija ; Rinta-Tassi, Raili. Kirjastopalvelu 1995 löytyy monen kirjaston käsikirjastosta.
Askola-kulttuurista ilmestyi vuonna 1957 Ville Luhon kirjoittama teos "Askola-kulttuuri : Suomen varhaismesoliittinen kivikausi" ja julkaisiajana oli Askola-seura.
Uusi teos Tietosanakirja Facta, ilmestynyt 2006 antaa seuraavat tiedot Askolan asutuksesta: "Vanhimmat asuinpaikkalöydöt ajoituvat n 9500 vuoden taakse. Monista asuinpaikoista merkittävin Kopinkallio. Kiinteä asutus viimeistään 1300-luvulla."
