Kirjasto hankkii aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimuskauppojen kautta. Näistä kaupoista levyä ei näytä enää olevan saatavilla. Levyä myy kuitenkin ainakin turkulainen 8raita-levykauppa, ja se on tilattavissa myös netitse:
http://www.8raita.fi/shop/index.php
Käytössämme ei ole kysymykseen soveltuvaa varsinaista markkinatietoa. Lemmikkikirjat ovat kirjastossa suosittuja. Koira- ja kissakirjoja lainataan ahkerasti. Viime kuukausien aikana kirjastoomme tulleista jyrsijäaiheisista lemmikkikirjoista kannattaa mainita
- Langos, Andrea: Nokkelat rotat (on ehtinyt olla jo lainassa)
- Steinkamp, Anja: Vikkelät hiiret (kuten edellinen)sekä
toukokuussa 2007 kirjastoon kolmena kappaleena tullut Linnavuori, Arja: Lemmikkijyrsijät gerbiili ja hamsteri (kirjastomme kappaleet ovat olleet suurimman osan vuodesta lainassa asiakkaalla)
Valio Gefilus kapselien valmistus on siirtynyt Oriola Oy:lle vuonna 2007. Oriolalta vastattiin seuraavasti:
"Gefilus maitohappobakteerivalmisteilla, niin kapseleilla kuin tipoilla, on tiukat laatukriteerit. Jokaisen valmistuserän yhteydessä tutkitaan käytettävä maitohappobakteerimassa ja massan bakteeripitoisuus LGG®:n osalta.
Lopputuotteiden laatu varmistetaan näyttein. Jokaisesta valmistuserästä tutkitaan erän sisältämä LGG® pitoisuus sekä mahdollisten muiden bakteerien määrä. Näin varmistamme myös sen, ettei valmistusprosessin aikana ole tuotteeseen päässyt sinne kuulumattomia haitallisia bakteereita. Mikäli erästä löytyy muita bakteereja kuin maitohappobakteeri LGG:tä, tai tuotteen sisältämä LGG® pitoisuus ei vastaa sille asetettua...
Jos löydät kadonneen Helsingin kaupunginkirjaston kirjan, voit palauttaa sen myös mihin tahansa Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen.
Mikäli käy niin ikävästi, ettet löydä kirjaa, joudut korvaamaan sen. Kirjan korvausmaksun voit maksaa myös Espooseen. Kirja voi olla mahdollista korvata myös saman teoksen ostetulla niteellä, mutta siitä täytyy sopia kirjan omistajakirjaston kanssa erikseen. Asiasta voi kysyä esimerkiksi soittamalla siihen kirjastoon, jonka aineistoa kadonnut kirja on. Luultavasti kirjan voisi silloin viedä myös Espoon kirjastoon, josta se lähetettäisiin Helsingin puolelle, mutta siitäkin asiasta on syytä sopia etukäteen.
Korvaavan kirjan edellytetään yleensä olevan vastaava kuin kadonnut...
Kyseessä on varmaan Oiva Paloheimon runo Pan kuuntelee virttä. Runo löytyy julkaisusta Oiva Paloheimo: Runot (WSOY, 1955), uudemmat painokset Runot (WSOY, 1981 sekä 2010).
Runot (1955 vuoden painos) löytyy Luumäen pääkirjastosta sekä Kangasvarren kirjastosta.
60 kirjasto-ja informaatioalan yliopistossa tai ammattikorkeassa suoritettua opintopistettä yhdessä korkeakoulututkinnon kanssa riittävät kirjastonhoitajan pätevyyteen yleisissä kirjastoissa. Tarkemmat tiedot yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksista löydät 1.1.2010 voimaan tulleesta kirjastoasetuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Vastaamista olisi helpottanut, jos olisit kertonut, mihin kysymyksesi liittyy. Olisikohan kyseessä esimerkiksi biologian koulutehtävä? Oletko ensinnäkin selvillä siitä, mikä on populaatio?
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sen näin:
populaatio:
1. väestö.
2. biol. määräalueella elävä saman lajin yksilöiden joukko.
3. tilastot. perusjoukko.
Jos nyt oletetaan, että on kyse biologiasta, sinulla pitäisi varmaankin olla tiedossa jokin tietty eliölaji ja sen populaatio jollakin tietyllä alueella. Se, mitä sinun on tarkoitus saada selville, riippuu tehtävänannosta. Todennäköisesti sinun pitäisi tutkia esimerkiksi kyseisen eliön esiintymistiehyttä, yksilömäärää, menestymistä, elämänkaarta ynnä muita kyseiseen populaatioon liittyviä muuttujia...
Hei!
Tätä kirjaa ei valitettavasti löydy vielä Helmet-tietokannastamme, mutta epäilemättä teos on tulossa kokoelmiimme. Kun teoksesta näkyy kappaleita verkkokirjastossamme, on teos tilattavissa. Verkkokirjasto löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan valonnopeutta ei voi saavuttaa, jos kappaleella on massa. Meteorit yms. kappaleet liikkuvat paljon pienemmällä nopeudella kuin valon nopeus. Maapallolle tulevilla meteoreilla ei ole mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa (paitsi tietenkin siinä mielessä, että kaikki aine ja energia sai silloin fysiikan käsityksen mukaan alkunsa). Meteorit eivät tule samasta suunnasta ja muiden taivaankappaleiden painovoima vaikuttaa niiden liikkeisiin.
Lisää tietoa asiasta saat tähtitieteen kirjallisuudesta. Esimerkiksi Markus Hotakaisen Tähtitaivas-teos sisältää tietoa meteoreista ja meteoriiteista.
Heikki Laitinen on kirjoittanut artikkelin Joensuun yleisistä saunoista sanomalehti Karjalaiseen 31.1.1993. Siinä on mainittu Merimiehenkadun yleinen sauna, joka sijaitsi nykyisen kirjastotalon tontilla, ja saunarakennuksesta on myös kuva ulkopuolelta. Saunaliikkeen perusti torikauppias Ville Asikainen poikansa Einon kanssa, joka jatkoi yritystä isänsä jälkeen. Saunan pito loppui 1960-luvulla, kun saunat yleistyivät kerrostaloihin.
Lähde: Artikkeliviitetietokanta Käkönen: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html
Kotimaisten kielten keskus Kotuksen tietokannan mukaan kyseessä on loimaalainen sananparsi:
Sillä on jutut, ko rahattomalla lehmänostajalla.
Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmänostajalla.
(Loimaa, H. Kankare , 1933)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/teksti/loimaa/loimaa.xml
Osoitteista http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/vamsair.htm
ja http://www.nuorisokirjailijat.fi/erilaisuus.shtml löytyy kaksi aiheeseen liittyvää kirjaluetteloa.
Videossa Pingu kouluretkellä kerrotaan vammaisuudesta.
Espoon kirjailijat ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.espoo.fi/kirjasto/kirjailijat .
Yhteydenottoa varten on osoite sekä puhelinnumero, ei valitettavasti sähköpostiosoitteita.
Parhaita kirjoja aiheesta on Tuomas Kuhmosen teos Agenda 2007: Suomen maatalouden EU-historia ja -tulevaisuus. Fin-Aguuri 1998. Jonkin verran tietoja löytyy myös seuraavista teoksista:
Sovala, Markus: Suomen EU-jäsenyys ja maataloustuki. Palkansaajien tutkimuslaitos 1995,
Maatalousyritysten taloudellinen sopeutuminen Euroopan liiton jäsenyyteen. Helsingin yliopisto 1994 ja
Maataloustieteen päivät 2000: talous ja teknologia. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2000.
Aiheesta löytyy myös erittäin paljon aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta asiasanoilla Euroopan unioni ja maatalous ja Suomi. Tätä tietokantaa voi käyttää myös itse kirjaston asiakasmikroilla. Se löytyy otsakkeen Tietokantoja verkossa...
Opetushallitus on julkaissut kirjat Laakso, O.: Aaaltopahvinvalmistus ja jalostus (2.p. 2002) ja Järvi-Kääriäinen: Pakkaus (v. 2002). Nämä julkaisut ovat tulossa Plussa-kirjastoihin.
Linnea-tietokannasta löytyi kirja Hilliard, Elizabeth: Perfect order: 101simple storage solutions (v.1998). (Julkaisu on Lapin yliopiston kirjastossa.) Kotimaisten artikkelien ARTO- viitetietokannasta löytyi hakusanalla 'aaltopahvi' mm. Tarja Kunttusen Taideteollisen korkeakoulun lopputyö Aaltopahvi: tuhat ja yksi tarinaa laatikoista (v. 1994).
Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi useita aihetta sivuavia artikkeleja, jotka ovat imestyneet mm. Paperboard Packaging - lehdessä.
Seuraavilta kotisivuilta voi löytyä hyödyllistä tietoa: http://www.aaltopahvi.fi/ ja...
Voisit lähteä liikkeelle vaikkapa selailemalla Valtiovarainministeriön sivuja, joilta löytyy runsaasti aiheeseesi liittyvää tietoa. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.vm.fi. Kannattaa tutkia myös Suomen pankin sivut osoitteessa http://www.bof.fi/ ja Tilastokeskuksen sivut osoitteessa http://www.stat.fi/tilastokirjasto/
Käyttökelpoinen kirja saattaisi olla Tilastokeskuksen julkaisema Suomen vuosisata. Sen sijaintitiedot voit tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisää aineistoa voit hakea kirjoittamalla HelMetin sanahakuruutuun esimerkiksi tilastot and trendit and suomi tai taloudellinen kehitys and suomi tai kansantalous and ennusteet and suomi.
Hakutermejä löydät YSA:sta (Yleinen suomalainen...
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k....
