Tornion dekkarinetin poistuminen tietoturvasyistä on todellakin harmillista.
Pientä lohtua saattaa tuoda Kirjasammon jännityskirjallisuussivusto. Kirjasampo
Aivan samanlaista hienoa koostetta ei vielä ole, mutta ehkä sellainen saadaan vielä tietoturvallisesti kehitettyä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan hiukoa ja huikoa ovat saman sanan rinnakkaismuotoja. Niitä voi siis molempia käyttää. Kolmas muoto on hiukaista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/hiukoa?order=entry&field=&baseforms=false
Esa Helasvuon Kaalimato laulu sisältyy Onnimanni-äänitteeseen vuodelta 1976. Pääkaupunkiseudulla sitä on jäljellä vain yksi äänilevy (vinyylilevy), Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa.
Viola-musiikkitietokannasta löytyi tieto, jonka mukaan Kaalimato-niminen laulu on myös v. 2004 julkaistulla CD-levyllä ja levyn nimikin on Kaalimato. Sen esittäjä on nimeltään Thelma ja julkaisijana on Waskijärven musiikin ystävät/ Jukka Romu. Tätä äänitettä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en pysty tarkistamaan, onko kyse samasta Kaalimadosta. Levyä ei löytynyt maakuntakirjastojen kokoemistakaan.
Loru on tuttu ainakin nykyisille keski-ikäisille. Sitä muistetaan rallatetun ainakin jo 1950-luvulla. Lähdettä tai tekijää ei kuitenkaan saatu selville. Siitä on myös useampia, vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tässä yksi muistista kaivettu:
Älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita
älä parjaa, älä pauhaa
älä riko luonnon rauhaa
älä tärvää mikk’ on somaa
vaali, suojaa toisen omaa.
Pari muuta löytyy näiltä sivuilta:
http://blogit.yle.fi/loru_ihmelehtion_katkoista
http://suoppi.karelia.ru/tekst/Luonnonsuojelu.doc
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en...
Puutarhaterapiaa käsitteleviä kirjoja ja etenkin artikkeleita on runsaasti, tässä niistä muutamia. Lisää aineistoa voi etsiä esimerkiksi alla mainituista lähteistä. Tietokannat ovat käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tervetuloa!
Kirjoja:
Korpela, Elli
Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin
Kandidaatintutkielman tiivistelmä : Helsingin yliopisto , soveltavan biologian laitos, puutarhatiede
Horticulture as therapy : principles and practice / Sharon Pastor Simson, Martha C. Straus, editors
New York : Food Products Press , cop. 2003
ISBN 1-56022-279-4 (pbk.)
Nikkilä, Kalervo
Puutarhaterapiaopas : puutarhaterapia - opastusta ja työvälineitä puutarhanhoidon ja terapian toteuttamiselle ihmisen parhaaksi
[Ulvila...
Suomen rahat arviohintoineen -kirjan mukaan sen arvo olisi 1-7 euroa kuntoluokan mukaan. Tietoa rahoista ja niiden arvosta myös mm. näiltä sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Rahan arvo vaihtelee mm. sen harvinaisuuden ja kunnon mukaan. Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas -kirja antaa tälle rahalle arviohinnaksi sen kunnon mukaan 10-750 euroa. Tavallisin siitä saatu hinta on 20 euroa.
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta voi lukea kuntoluokituksesta ja muutenkin vanhoista rahoista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Kyseessä on jokin ludelaji, todennäköisesti marja- tai kuparilude. Suomessa esiintyy noin 500 ludelajia. Suurin osa niistä käyttää ravintonaan kasveja, mutta osa on muita hyönteisiä syöviä petoja. Ihmisestä verta imevä, asuntoihin pesiytyvä laji on seinälude eli lutikka.
Lähteet:
Ötökkätieto: https://www.ötökkätieto.fi/cat?id=4
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lutikka
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -teoksen mukaan Essi on Esterin lyhennys. Ester on alkuaan persian tähti, erityisesti planeetta Venus. Voi myös olla persialainen vastine heprean myrtti-sanalle tai muunnos Babylonian rakkauden jumalattaren Istharin nimestä. Tuttu nimi myös Raamatusta.
Hannele Huovin runo "Kun on oikein pieni" on kolmisäkeinen ja jokaisessa säkessä on neljä riviä. Runo sisältyy seuraaviin teoksiin:
Vauvan vaaka : leikkiloruja ja runoja vauvoille / Hannele Huovi
Vauvan vaaka : Lauluja ja leikkejä vauvaperheille : leikki-ideoita ja nuotit lauluihin / Soili Perkiö ja Hannele Huovi
Suomen lasten runotar
Immi Hellénin runo "Olen pieni" on viisisäkeinen, jokaisessa 4 riviä. Runo on kirjassa Punaposki, kultasuu : runoaarteita / Immi Hellén
Aaro Hellaakoskelta voisi löytyä sopivia runoja, esimerkisi runot "Naurua" ja "Niin pieneksi" teoksesta Runot / Aaro Hellaakoski.
Todettakoon, että Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin kysytty kastetilaisuuksiin sopivia runoja. Vastaus löytyy arkistostamme http://...
Runoilija William Ernest Henleyltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Antologioissa tai lehdissä ei ilmeisesti ole myöskään julkaistu yksittäisiä runoja (Lähde: Runotietokanta Linkki maailman runouteen: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/)
Runo on antanut nimen Clint Eastwoodin elokuvalle Invictus - voittamaton, mutta nimeä lukuun ottamatta runoa ei ilmeisesti ole elokuvaan suomennettu: http://nyt.fi/a1353034992395
Runo löytyy kuitenkin suomennettuna netistä:
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Ernest_Henley&diff=pr…
Suomentajaksi on merkitty Mark Sawalha. Suomennos ei kuitenkaan ole aivan sama kuin kysymäsi. Kysymäsi suomennos löytyy...
1930-1970 välisiä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita ei vielä ole talletettu kirjastoissa käytössä oleviin artikkelitietokantoihin, joten yksittäisiä artikkeleita ei voi niiden avulla hakea. Kirjastot kuitenkin säilyttävät vanhoja sanomalehtiä ja aikakauslehtiä sekä mikrofilmattuina että painettuina. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmeinä Etelä-Pohjanmaan paikallislehtiä, joita voi selata kirjastossa. Ainakin seuraavia sanomalehtiä kannattaisi selata, sulkeissa miltä ajalta lehteä kokoelmasta löytyy mikrofilmeinä:
Etelä-Pohjanmaa (16.08.1919 - 30.09.1988)
Ilkka (20.04.1906-)
Järviseudun Sanomat (11.6.1962-23.6.1982)
Järviseutu (10.9.1937-24.7.1977)
Vaasa (30.01.1902-)
Mikrofilmien lukulaitteille...
Kyseessä on Pablo Nerudan runo, joka on ilmestynyt alun perin kokoelmassa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” (1924). Suomeksi se löytyy Nerudan kokoelmasta ”Valitut runot” (Tammi, 1983) Pentti Saaritsan suomennoksena. Runo on teoksen osiossa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” numeroinnilla XIV ja sivuilla 20–21. Se alkaa ”Päivät päästään leikit kaikkeuden valolla”. Runo päättyy mainitsemaasi katkelmaan, joskin Saaritsalla suomennos on hiukan lainauksestasi poikkeava: ”Haluan tehdä kanssasi saman / minkä tekevät kevät ja kirsikkapuut keskenään”.
Rahan arvoa koskevia kysymyksiä tulee etätietopalveluun paljon. Aiempiin vastauksiin voit tutustua kirjoittamalla palvelun arkistoon http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "rahat". LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/orimattila/ löydät rahan arvoa käsittelevää kirjallisuutta esim. käyttämällä asiasanoja "rahat" ja "hinnat".
Rahan kunnolla on suuri merkitys sen arvoon. Seteleiden kohdalla mm. siitä löytyvien taitosten määrä vaikuttaa. Vuoden 1939 20 markan seteli lienee sen verran tavallinen, ettei sen arvo nouse kovinkaan suureksi. Hintaa voit yrittää tutkia esim. Suomen rahat arviohintoineen -kirjasta, mutta sen lopullisen arvon voi kertoa vain numismaatikko.
Larin-Kyöstin Saunatonttu-runo alkaa näin:
Saunass’ asuu Juntun Jonttu
vanha, viisas saunatonttu,
polviin asti partaa puuntaa
kiertäen kaulaa kuutta suuntaa.
Runo löytyy mm. Koskimiehen ja Virkkusen toimittamasta kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla 3, Mirja Mohtaschemi-Virkkusen toimittamasta kirjasta Terveisiä saunasta ja vuonna 1952 julkaistusta kirjasta Lukemisto Suomen lapsille: osa 1: kotoisia tarinoita.
Jos kyseessä on Suomen lippu eli lippu joka täyttää Suomen lipun mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset tulee noudattaa lakia Suomen lipusta ja asetusta liputuksesta Suomen lipulla. Laissa on määräykset mm. liputusajoista.
Yksityisillä kansalaisilla on vapaus liputtaa muulloinkin kuin virallisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Liputtamalla voidaan osoittaa niin juhlamieltä, kunnioitusta kuin suruakin. Liputtamiseen Suomen lipulla tulee siis löytyä jokin syy. Esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen liputtaminen sopii.
Isännänviiri on omakoti- tai kesämökki-ihmisen mukava ja arkinen tapa liputtaa. Se on vaivaton valinta, sillä viiriä eivät liputusajat tai muut pykälät koske. Isännänviiri voi kieppua salossa päivät ja yöt, esimerkiksi...
Nälkämaan laulu löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista :
SUURI toivelaulukirja 4. Musiikki Fazer 1984.
PAJAMO, Reino : Lehti puusta variseepi. WSOY 1999.
PAJAMO, Reino : Maakuntalaulumme. WSOY 1987.
KULTAINEN laulukirja. Musiikki Fazer 1989.
ELÄMÄNI lauluja 1. Kirjapaja 1993.
Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Henry on muunnos nimestä Henrik, joka on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Heimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava --> kodin tai talon hallitsija, isäntä talossaan).
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi, Vilkuna: Etunimet
Kyseessä lienee Yö Kaivopuistossa-niminen kupletti,joka alkaa sanoilla On Helsingissä yks´ huono puol'. Tämän kansansävelmän on sanoittanut Ahti H.Einola ja teksti ja nuotit löytyvät teoksesta Jauhiainen, Lauri: Kuplettimestarit ja mestarikupletit(ISBN 951-757-129-1). Laulu on äänitteenä C-kasetilla nimeltä Kandee mennä kalaan : ja 11 muuta valittua stadin laulua.
