Hei!
En löytänyt Hermanna Hessen novellia, joka vastaisi kuvaustasi. Luulen, että kyseessä on eteläamerikkalainen tarina kalastajasta ja liikemiehestä. Tästä löytyy useita muunnelmia netistä, koska sitä on käytetty downshiftauksen/leppoistamisen esimerkkinä.
Suomenkielinen versio tarinasta löytyy esim. täältä: http://hidastaelamaa.fi/2011/01/tarina-kalastajasta-ja-liikemiehesta/. Sivulla mainitaan, että kertomus on alun perin Timothy Ferrissin kirjasta 4 tunnin työviikko: unohda yhdeksästä viiteen -elämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi.
Hei!
Ujo postimies -laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Nuotti on saatavilla Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolla ja Äänekosken kirjaston musiikkiosastolla. Voit tehdä nuottiin myös seutuvarauksen kirjastossasi tai Keski-verkkokirjastossa https://www.keskikirjastot.fi. Seutuvaraus maksaa 1 e.
Lainoja ei voi uusia sähköpostitse, mutta voit soittaa Virosta Turun kaupunginkirjaston uusintanumeroon: 00358 60002623 (arkisin klo 12-18, pe 12-16, juhannusaattona kiinni). Mikäli et jostain syystä saa yhteyttä kyseiseen numeroon, voit lähettää uusintapyynnön kirjastoon sähköpostiosoitteeseen
neuvonta@kirja.turku.fi.
Terveystieteiden keskuskirjastosta ( internetosoite http://www.terkko.helsinki.fi/) löytyy parhaiten vastauksia lääketieteen alaan kuuluviin kysymyksiin. Yliopistokirjastoissa tai yleisissä kirjastoissa on asiakkailla mahdollisuus käyttää Terveystieteiden keskuskirjaston tiedonhakua. Nivelreuman esiintymistä Suomessa käsittelevät esimerkiksi julkaisut: Kaipiainen-Seppänen, Oili: Nivelreuman ilmaantuvuus vähentynyt ja sairastumisikä noussut; Kansanterveys: Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti 2000. Samalta tekijältä on myös teos ' Incidence of chronic inflammatory rheumatic diseases in Finland during 1975-1990, Kuopio 1997.
WHO:n ( World Health Organization) internetsivuilta, lähinnä WHO:n tilastotietoa sisältäviltä sivuilta
( http://www....
Rantanen on vanha ja erittäin yleinen suomalainen sukunimi, jota on jossakin muodossa esiintynyt jo 1500-luvulla Etelä-Karjalassa. Se alkoi kuitenkin yleistyä 1800-luvulla, kuten moni muukin -nen-päätteinen sukunimi. Tuolloin nimet muototutuivat usein luonnon tai asuinpaikan mukaan. Rantanen-nimen tarkasta alkuperästä ei ole löydetty tietoa, mutta luultavimmin sen ovat ottaneet käyttöön lähellä ranta-alueita asuneet suvut tai talolliset, erotuksena esimerkiksi mäntymetsän lähellä (Mäntynen) tai joen varrella (Jokinen) asuvista.
Vaikka -nen-päätteisiä nimiä pidetään tyypillisesti itäsuomalaisina, Rantanen on ollut yleisempi Länsi-Suomessa kuin esimerkiksi Savossa. Pirjo Mikkosen mukaan (lähde: Genealogia.fi ) "Itä-...
Kielitoimiston ohjepankin mukaan genetiivi-ilmauksessa usein sekä yhdyssana että erillisten sanojen liitto ovat mahdollisia. Yhdyssanassa korostuu ilmauksen termimäisyys: lääkärinlausunto yhteen (termi), mutta esim ilmauksessa kenen lääkärin lausunto erilleen. Ehkä myös tässä tapauksessa molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kuitenkin esim. tutkinnon nimi "tekniikan tohtori" kirjoitetaan kahtena sanana.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/genetiivi/ohje/410
:
Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Tuntemattoman kirjoittajan runo viidestä pöllöstä puussa sisältyy Eric Carlen teokseen Kaiken maailman eläimiä : Runoja ja riimejä mursusta sarvikuonoon (Animals animals, 1983). Runo löytyy teoksen sivulta 46.
Kaiken maailman eläimiä ilmestyi Jukka Itkosen suomeksi toimittamana vuonna 1991. Suurin osa kirjan runoista ja loruista on suomalaisten kirjailijoiden kynästä, osa on Jukka Itkosen englannista suomentamia.
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella.
https://finna.fi/Record/vaski.126121
https://finna.fi/Record/vaski.126121#componentparts
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lki.verkkokirjasto.fi/
Valtiopäiville matkustus oli todella aikaa vievää, kallista ja raskasta. Vaikeutena olivat pitkät välimatkat, huonot tiet, harva tieverkosto, sekä Suomea ja Ruotsia erottava Itämeri.
"Suomen 1700-luvun tieverkosto oli harva, tiet heikkoja ja matkustus kestikievarilaitoksen huonon kunnon takia erittäin hankalaa varsinkin lähimpinä isoavihaa seuranneina aikoina, kuten valitettiin esimerkiksi rahvaan yleisessä valituksensa v. 1723.1 Matkojen pituudesta ja teitten kehnoudesta joutuivat kärsimään varsinkin talonpojat veroviljoja viedessään ja kaupantekoja tehdessään niin suuresti, että liikenneolojen kehittymättömyyttä sellaisenaan on pidetty maan taloudellisen kohoamisen eräänä esteenä." Tämä asiantila haittasi myös tuntuvasti...
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik. Tuon ae:n ääntämyksen vaihtelu johtuu siitä, että ae on kehittynyt varhaisesta muodosta ai (esim. Sjöstrandin kieliopin mukaan muutos olisi tapahtunut n. 150 ennen ajanlaskun alkua tienoilla). Se on siis alunperin ääntynyt (ja myös kirjoitettu) muodossa ai. Sittemmin ääntämys on kehittynyt vähitellen diftongista joka on koostunut a:sta ja i:n ja e:n välimuodosta monoftongiin, pitkään avoimeen e:hen. Sjöstrandin mukaan ae on äänetty monoftongina n. keisariajan alusta lähtien.
Periaatteessa klassiseksi latinaksi kutsuttu latina pohjautuu pääosin Ciceron ja Caesarin...
Parsia tarkoittaa paikkaamista tai korjaamista. Sanan alkuperästä ei ole varmuutta, mutta oletetaan että se olisi johdettu laatua ja tapaa tarkoittavasta parsi-sanasta. On myös mahdollista, että sana on muodostunut riimisanaksi sanoille kursia ja harsia.
Lähteet:
Suomen etymologinen sanakirja
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Sanoma Pro 2013)
R.E.Torensonin kirja Pyromaanin arvoitus kuuluu Pollux hevoskerhoon. Kerhon nettiosoite on www.polluxinfo.com - kokeile sieltä
Myös Googlen hakupalvelusta - www.google.com löytyy kirjailijan nimen mukaan haettaessa jotain tietoa.
Elina Karjalaisesta ei ole paljon tietoa internetissä. Linkkejä, joissa olisi kerrottu kirjailijasta itsestään eikä hänen kirjoistaan, oli vielä vähemmän. WSOY:n sivujen kirjailijaesittelyistä löytyy kuitenkin jotain tietoa hänestä:
http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/0e…
Suomen yleiset kirjastot ottavat jaettavaksi yleishyödyllisiä, kirjaston arvomaailmaan sopivia sekä yleishyödyllisiin, laajaa julkisuutta saaneisiin kampanjoihin liittyviä painotuotteita. Kirjastojen käytössä olevat tilat ovat tietysti kaikkialla rajalliset, joten kaikkea tarjottua materiaalia ei voida edes ottaa vastaan. Mitään keskitettyä jakelukanavaa koko Suomen kirjastoihin ei ole, joten jakelu täytyy hoitaa kirjastokohtaisesti esimerkiksi postin välityksellä.
Suomen kirjastoseura http://www.fla.fi voi antaa lisätietoja ja kirjastojen yhteystietoja. Kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot löytyvät myös mm. sivulta http://www.kirjastot.fi linkistä "Kirjastot ja kokoelmat" sekä BTJ-Kirjastopalvelun julkaisemasta...
Tekstiilikuituja käsitteleviä kirjoja löytää tietokannastamme (www.helmet.fi) aihehaulla käyttämällä hakusanaa ”kuidut”. Hyviä lähteitä ovat seuraavat kirjat:
Ammattina vaate / Hannelore Eberle .. [et al.]
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet
Boncamper, Irma: Vaatetusalan materiaalit
Haapanen, Mari: Tekstiilienhoito
Markula-Teivaanmäki, Raija: Tekstiilitieto
Vaatetusalan tekstiilioppi / Liisa Pakkala..[et al.]
Web-sivuja aiheesta voi hakea Google-hakukoneella käyttäen hakusanoja ”tekstiilikuidut” tai ”kuidut”. Tulos on kuitenkin kirjava. Seuraavat sivut vaikuttavat hyviltä:
www.finatex.fi/html/kuituopas.htm
www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=4325
www.tkukoulu.fi/handmade/materiaali-ja-kuluttajatieto/index.html
Suosittelen, että käyt lähikirjastossasi selvittämässä asian.
Jos olet palauttanut lainaamasi aineistoa, saat lainausoikeutesi takaisin heti kun olet maksanut velkasi kirjastoon.
Jos sinulla on vielä palauttamatta jäännyttä aineistoa, asia on saatanut mennä perintään. Aineiston korvaamisesta ja perinnästä voit lukea täältä:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1709
Jos kirjastokorttisi on hävinnyt saat uuden, siitä veloitetaan 3€.
Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/tieteelliset_kirjas… kerrotaan esim. näin:
Tieteelliset kirjastot
Tieteelliset kirjastot toimivat korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena ja koostuvat yliopistojen kirjastoista, ammattikorkeakoulujen kirjastoista ja erikoiskirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on yli 200. Tieteellisten kirjastojen ytimen muodostavat yliopistojen kirjastojen, Varastokirjaston sekä kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston muodostama yliopistokirjastojen verkosto. Yliopiston kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy myös muilla kuin yliopiston opiskelijoilla. Yliopistot saavat rahoituksensa valtiolta ja päättävät itsenäisesti...
Porin kaupunginkirjastossa on sidottuna vuosikertana Kunnallissanomat vuodelta 1973. Vanhemmat vuosikerrat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta mikrofilmattuina. Lehdessä olevista artikkeleista ei valitettavasti ole viitteitä tietokannoissa tai hakuteoksissa. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Myllymaan julkaisu Selostus Simo Matinpoika Knuutilan jälkeläisistä ja suvun vaiheista 1500 luvulta lähtien (Kiukaisten osuuskassa 1969).
Voisikohan etsimänne teos olla seuraava:
TEKIJÄ: MARMO, Vladi
NIMEKE: Geology of the Nokia region, Southwest Finland / Vladi Marmo
JULKAISUKIELI: englanti
JULKAISUTIEDOT: Helsinki : Geologinen tutkimuslaitos, 1957
ULKOASU: 38, [8] s. : kuv., kartt. ; 25 cm
SARJA/ISSN: Bulletin de la Commission géologique de Finlande, ISSN 0365-9283 ; Tome 29, 176
nid.)
HUOMAUTUKSET: With 16 figures, 1 table
Tämä teos löytyy Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa olevasta Pirkanmaa-kokoelmasta.
Teoksessa ei ole aakkosellista hakemistoa, joten siitä ei voi hakea suoraan Naulonvuoresta tietoa, vaan teos on tältä osin selattava läpi.
Tässä samassa sarjassa on myös muita Pirkanmaan aluetta koskevia geologisia selvityksiä. Nekin ovat...
