Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Mänttä-Vilppulan kirjastossa on muutamia BirdLife Suomi ry:n eli Suomen lintuyhdistysten keskusjärjestön (http://www.birdlife.fi/) julkaisuja.
- Lintutornit / Södersved, Jan
- Suomen tärkeät lintualueet / Leivo, Mauri
- Lintuviesti / Tampereen lintutieteellinen yhdistys
Piki-kirjastojen eri kirjastoissa niitä on melko paljonkin. BirdLifeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä (http://www.birdlife.fi/yhdistys/jasenyhdistykset.shtml). Voit etsiä kirjaston tietokannasta myös niiden julkaisuja kirjoittamalla vapaasanahakuun järjestön nimi.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Kysymällesi runolle ei löytynyt tekijää. Runo löytyi kokonaisuudessaan eräältä blogisivulta, mutta tekijää siinä ei mainittu. Käytössämme olevista sitaatti- tai värssykirjoista runoa ei löytynyt.
Tiedustelemassasi sitaatissa on sama ajatus kuin Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssi -kirjan ketun sanoissa: "”Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.”
Lähteet:
http://lillajusu.blogspot.com/2011/07/karlek.html
http://fi.wikiquote.org/wiki/Antoine_de_Saint-Exup%C3%A9ry
Jos nimi vaihtuu, kirjastokortti vaihdetaan maksutta uuteen. Vaihto voidaan tehdä sitten, kun sinulla on kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimellä tai jos näytät kirjastossa maistraatin todistusta nimenmuutoksesta sekä vanhalla nimellä olevaa henkilöllisyystodistusta.
Kouluhistoriikki Kärpäsen koulu 50 vuotta: 1950-2000 / Pirjo Sandelius (ISBN: 951-849-504-1) löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Kirja on sekä Lahden pääkirjaston että Kärpäsen kirjaston kokoelmissa. Jos et käy itse Lahdessa, voit tilata kirjan kaukolainaksi Lahden kaupunginkirjastosta oman lähikirjastosi kautta.
Lahden pääkirjaston ja Kärpäsen kirjaston yhteystiedot:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/yhteydet.htm
Hyvinkään kirjaston kaukopalvelu:
http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Kirjasto/Asiakkaana-kirj…
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä HelMetin, http://www.helmet.fi, tarkennetussa haussa valitsemalla kokoelmaksi äänikirjat ja kieleksi englanti alasvetovalikoista. Aiheeksi kirjoitetaan kristinusko ja lisätään toiseksi hakuoperaatoriksi Ei ja kirjoitetaan hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus", jollei haluta muuta kuin tietokirjat.
Jos etsitään äänikirjoja afrikkalaisuudesta kirjoitetaan kristinuskon tilalle afrikka* ja jos historiasta, kirjoitetaan hakulaatikkoon histo*. Esim. näin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…. Katkaisemalla sanan loppu tähdellä saadaan enemmän tuloksia, kun sanan eri taivutukset tulevat mukaan. Hakutuloksia saadaan enemmän myös, jos kaikkia hakuja...
Alla olevista kirjoista tietoa 60-luvun muodista:
- Sixties source book / Nigel Cawthorne (2005)
- Täältä tulee nuoriso! : 1950-79 / Päätoimittaja: Kai Häggman (2006)
- 60s fashion / vintage fashion and beauty ads (2007)
- Pop - rauha - rakkaus : 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä / [toimittajat: Maija-Riitta Kallio, Ville-Matti Rautjoki ; julkaisija: Lahden kaupunginmuseo] (2008)
- 1960's fashion print : a sourcebook / Marnie Fogg (2008)
- Photographing fashion : British style in the sixties / Richard Lester (2010)
- James päällä joka säällä : ajankuva 1960-70-luvuilta sekä Mattisen Teollisuus Oy:n ja James-farkkujen historiaa / [toimitus: Sirpa Juuti]
(2011)
- Style me vintage : step-by-step retro look book : clothes, hair, make-up...
Kyllä vain. Vaikka avotulen teko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan edellyttää maanomistajan lupaa, pakkotilassa eli hengen tai terveyden suojelemiseksi tulen voi tehdä rikoslain (4 luku 5 §) nojalla. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. jäihin putoaminen tai eksyminen.
Lähde: Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Ympäristöministeriö 2012. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38797/SY30_2012_Jokami…)
Hei!
Ujo postimies -laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Nuotti on saatavilla Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolla ja Äänekosken kirjaston musiikkiosastolla. Voit tehdä nuottiin myös seutuvarauksen kirjastossasi tai Keski-verkkokirjastossa https://www.keskikirjastot.fi. Seutuvaraus maksaa 1 e.
Ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta se löytyy, pysyvä linkki siihen on http://luettelo.helmet.fi/record=b1099916~S9*fin. Vaski-kirjastojen kokoelmissa on muita sarjan osia, mutta ei juuri tätä. Tämä vuosi puuttuu myös Kuopiossa olevan Varastokirjaston kokoelmasta.
HelMet-kirjastot lähettävät kaukolainan maksutta, mutta Turku voi maksua periä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon tätä pyytämään kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Rantanen on vanha ja erittäin yleinen suomalainen sukunimi, jota on jossakin muodossa esiintynyt jo 1500-luvulla Etelä-Karjalassa. Se alkoi kuitenkin yleistyä 1800-luvulla, kuten moni muukin -nen-päätteinen sukunimi. Tuolloin nimet muototutuivat usein luonnon tai asuinpaikan mukaan. Rantanen-nimen tarkasta alkuperästä ei ole löydetty tietoa, mutta luultavimmin sen ovat ottaneet käyttöön lähellä ranta-alueita asuneet suvut tai talolliset, erotuksena esimerkiksi mäntymetsän lähellä (Mäntynen) tai joen varrella (Jokinen) asuvista.
Vaikka -nen-päätteisiä nimiä pidetään tyypillisesti itäsuomalaisina, Rantanen on ollut yleisempi Länsi-Suomessa kuin esimerkiksi Savossa. Pirjo Mikkosen mukaan (lähde: Genealogia.fi ) "Itä-...
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik. Tuon ae:n ääntämyksen vaihtelu johtuu siitä, että ae on kehittynyt varhaisesta muodosta ai (esim. Sjöstrandin kieliopin mukaan muutos olisi tapahtunut n. 150 ennen ajanlaskun alkua tienoilla). Se on siis alunperin ääntynyt (ja myös kirjoitettu) muodossa ai. Sittemmin ääntämys on kehittynyt vähitellen diftongista joka on koostunut a:sta ja i:n ja e:n välimuodosta monoftongiin, pitkään avoimeen e:hen. Sjöstrandin mukaan ae on äänetty monoftongina n. keisariajan alusta lähtien.
Periaatteessa klassiseksi latinaksi kutsuttu latina pohjautuu pääosin Ciceron ja Caesarin...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "sikäli" merkitys on seuraava: siten, sillä tavoin, siinä suhteessa, siltä kannalta t. osin, siinä määrin.
Mikäli haluatte tietoa sanan etymologiasta, eli alkuperästä, voitte olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen.
Tässä linkki yhteydenottolomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sik%C3%A4li?searchMode=all
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Kielitoimiston ohjepankin mukaan monikon genetiivi muodostetaan niin, että siinä on sama monikollinen runko-osa kuin muissakin monikkomuodoissa. Tällöin taivutetaan siis voima, voimien.
Joissakin tapauksissa monikon genetiivi perustuu poikkeuksellisesti sanan yksikkömuotoon. Tällaisia ovat monet yhdyssanojen alkuosat (esim. vanhainkoti, opettajainhuone, voimainkoetus). Joihinkin yksittäisiin nimiin ja nimityksiin on myös vakiintunut tämä taivutus, vaikka kyse ei ole yhdyssanoista. Näitä ovat juuri Puolustusvoimain komentaja ja esimerkiksi Helsingin Sanomain säätiö. Muissa yhteyksissä sanat taipuvat tavalliseen tapaan: Puolustusvoimien, Helsingin Sanomien.
Tällä tavoin sanaa taivutetaan myös Puolustusvoimien omilla sivuilla: "...
Kaikki kirsikkalajikkeet eivät ole syötäväksi kelpaavia. Eri kirsikkalajikkeista on tietoa esimerkiksi näillä sivuilla:Kirsikka - HMLryKirsikkalajikkeet (roihuvuori.fi)Kirsikkapuu – tutustu lajikkeisiin | Meillä kotona (meillakotona.fi)Kirsikkapuu omalla pihalla? Näin saat sen kukoistamaan - Kotiliesi.fi
Iniöstä (ent. Wäster) on kahdenlaisia tietoja pituudesta ja leveydestä. Se rakennettiin 1908 ja vanhimman Turun kaupunginkirjastosta löytyneen "Suomen kauppalaivaston" (1922: 3) mukaan sen pituus oli 21.46 metriä ja leveys 4.65 metriä, kun taas "Suomen kauppalaivaston" (1928: 9) mukaan pituus oli 21.92 metriä ja leveys 4.65 metriä, myös paino vaihtelee näissä tiedoissa."Navis Fennica: Suomen merenkulun historia osa 2:ssa" (1994) on myös mainintoja Iniön vaiheista, tosin ei mittoja.
Elina Karjalaisesta ei ole paljon tietoa internetissä. Linkkejä, joissa olisi kerrottu kirjailijasta itsestään eikä hänen kirjoistaan, oli vielä vähemmän. WSOY:n sivujen kirjailijaesittelyistä löytyy kuitenkin jotain tietoa hänestä:
http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/0e…
Espoon kirjailijat ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.espoo.fi/kirjasto/kirjailijat .
Yhteydenottoa varten on osoite sekä puhelinnumero, ei valitettavasti sähköpostiosoitteita.
