Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että sanan valittaa alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisnorjan sanasta vála (’valittaa, ulista’). Toisaalta se voi olla myös omaperäinen sana ja kytkeytyä sanoihin vala ja valo. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta.
Kotimaisia kirjoja aiheesta:
Forss, Marko: Fobban sosiaalisen median selviytymisopas (Crime Time 2014)
Haasio, Ari: Koukussa nettiin : lapset, nuoret ja verkon vaarat (Avain 2016)
Juusola, Elina: Sydän saaliina : romanssihuijarit verkossa (Docendo 2018)
Hantula, Kirsi: Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi (Alice Labs Publishing 2018)
Kansa raivostui (Kustannusosakeyhtiö Hai 2018)
Lapset, nuoret ja älylaitteet : taiten tasapainoon (Duodecim 2019)
Nieminen, Emmi: Vihan ja inhon Internet (Kustannusosakeyhtiö Kosmos 2017)
Pietilä, Antti-Pekka: Uutisissa valheita, valheista uutisia (Art House 2018)
Käännöskirjoja:
Alter, Adam:...
Yleisissä suomenkielisissä historiateoksissa on myös Yhdysvaltojen sisällissotaa käsitelty, mutta kokonaista omaa teostaan ei aiheesta suomeksi tunnu löytyvän. Englanniksi taas löytyy paljonkin tietoteoksia, jotka keskittyvät pelkästään sisällissotaan. Kaunokirjallisuutta ja elokuvia löytyy aiheesta suomeksi paljonkin.
Alla muutamia yleisiä suomenkielisiä historiateoksia, joissa myös Yhdysvaltojen sisällissotaa on käsitelty:
Henriksson, Markku: Siirtokunnista kansakunnaksi: johdatus Yhdysvaltain historiaan (Gaudeamus, 1990)
Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen: Yhdysvaltain historia (Otava, 1991)
Miller, William: Yhdysvaltain historia (WSOY, 1969)
Grimberg, Carl: Kansojen historia 20: Liberalismi ja kansallisuusliikkeet (WSOY,...
Helsingin kaupunginkirjastossa on muutamia diasarjoja,
joita lainataan päiväkodeille ja kouluille ainoastaan
(esim. pääkirjaston lastenosastolla 12 dian sarja Helsinki, tekijä Toivo Lumme )
Kaikille avoin Helsinki-aiheinen kuva-arkisto on Helsingin kaupungin tiedotustoimistolla,
jonne voi ajanvarauksella mennä valitsemaan tai pyytää (dia)kuvia
puh. 169 3713 Mika Lappalainen
Suomen kansallisbibliografian mukaan kyseistä Gertrude Steinin teosta ei ole suomennettu. Voitte kuitenkin ottaa yhteytta Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastoon (p:09-4313 6362). Siellä säilytetään näytelmiä, jotka on esitetty suomeksi, mutta joita ei ole suomeksi julkaistu.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa on tietokanta nimeltä THES = Helsingin kauppakorkeakoulussa tehtyjä pro gradu -tutkielmia sisällysluetteloineen. Markkinointi-instituutissa on kirjasto, josta kannattaa kysyä, onko siellä luetteloa tehdyistä opinnäytteistä. Martinlaaksossa on Mercuria Business School EVTEK, jonka kirjastosta myös voi kysyä tehdyistä lopputöistä. Kannattaisi ehkä katsoa seuraavien kirjojen lähdeluettelot: Yrityksen asiakasmarkkinointi/Seija Bergström ja Unohtuiko asiakas/Tuire Ylikoski. Jos haet omatoimisesti tietokannoista, käytä hakusanaa ASIAKKAAT ja ASIAKKUUS.
Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
Voit hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmista esim. asiasanoilla maatalouspolitiikka, Suomi. Alkuun pääset menemällä verkkokirjastoon, osoitteeseen http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Haun avulla löytyy mm. Pietiäinen, Jukka-Pekka : Leivän syrjässä : maatilahallitus ja sen edeltäjät (1992).
Kirjan boonus on laaja lähdeluettelo.
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjaan on tosiaan ilmestynyt 5. osa, Luolien suojatit (2002). Kyllä kyse on samasta, Luolakarhun klaanin kasvattaman Aylan tarinasta. Koko sarja sijoittuu jääkauteen, n. 35000-25000 vuotta ekr.
Raija Orasella on kirjallisia teoksia yli 50. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. näytelmä-, elokuva-, ooppera- ja tv-käsikirjoituksia.
Gummerus Kustannuksen internetsivulta löytyy Raija Orasen teokset http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106
Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokannasta Sanojen aika voi etsiä tietoa sekä Raija Oraseseta että hänen tuotannostaan http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=1&pid=1576&lang=FI
Ulkoasiainministeriössä käytetään termiä YK:n ympäristöohjelma (UNEP). Finance Initiative -termiä ei välttämättä suomenneta. Kyseessä on uusi asia, eikä vakiintunutta termiä tunneta. Kehityspoliittisen viestinnän tiedottajan sekä ympäristökysymyksiä hoitavien neuvonantajien mukaan "YK:n ympäristöohjelman kumppanuusrahoitus" olisi luonteva ja informatiivinen käännös. Kyseessä ei kuitenkaan ole virallinen käännös.
Tietoja Viipurin linnasta löytyy mm. seuraavista teoksista:
Viipurin linna : sen vaiheet ja nähtävyydet,
Korpela. Viipurin linnaläänin synty,
Mäkinen. Suomen vanhat linnat,
Gardberg. Suomen keskiaikaiset linnat,
Utrio. Vuosisatainen Viipuri
Verkossa kannattaa tutustua seuraavaan linkkiin:
http://www.viipuri2000.vbg.ru/index_fi.html
Suomenkielistä nettitietoa Enid Blytonista näyttää olevan varsin vähän. Lähinnä sitä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton. Englanninkielisiä sivuja löytyy runsaammin, niitä voit halutessasi hakea esim. Googlen avulla (www.google.fi) laittamalla hakusanaksi "Enid Blyton".
Blytonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä kirjailijanurasta kerrotaan laajemmin Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita. Sitä kannattaa kysyä kirjastosta.
Envallin Whitman-sitaatti on peräisin runosta Miracles.
Miracles löytyy Whitmanin kokoelmasta Leaves of grass. Tästä Whitmanin maineikkaimmasta runokokoelmasta puhuttaessa on kuitenkin huomautettava, että siitä on olemassa useita eri laitoksia, sillä Whitman hioi ja muutteli tätä suurtyötään koko elämänsä ajan (ks. http://www.whitmanarchive.org/published/LG/index.html), ja yksittäisten runojen versiot saattavat poiketa melkoisestikin toisistaan. Envallin siteeraama "every cubic inch of space is a miracle", esimerkiksi, esiintyy tässä muodossa vasta 1871-72 -laitoksessa; tätä edeltävissä versioissa mainittu säe on muodossa "every inch of space is a miracle". - Leaves of grassin monista laitoksista voinee jonkinlaisena standardiversiona...
Koska olet osoittanut kysymyksesi Helsinkiin, tarkoitat ilmeisesti HelMet-kirjastoja?
Etusivulta www.helmet.fi kohdasta "Ohjeita" löytyy otsikko "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Kun napsautat tekstin auki, löydät ohjeet, joiden avulla saat tekstiviestipalvelun käyttöösi.
Tieteellisiä teorioita tiiviisti löytyy ainakin englanninkielisestä teoksesta "30-second theories : the 50 most thought-provoking theories in science, each explained in half a minute". Kirjaa voi lainata HelMet-kirjastoista, Espoossa sitä on Sellon kirjastossa.
Voit etsiä Helmet-verkkokirjastostamme (www.helmet.fi) tällaisia kirjoja hakusanoilla tiede and teoriat ja luonnontieteet and teoriat. Kirjojen tiiviys voi sitten olla toinen juttu.
Hakusanoilla tiede and teoriat löytyi mm. seuraavia kirjoja:
Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus
John L. Cast: Yllätysten tiede
Edward O. Wilson: Konsilienssi
Raimo Lehti: Leijonan häntä : luoko tietoa luonto vai ihminen?
Hakusanoilla luonnontieteet ja teoriat löytyy mm.:
Kendall Have: 100 greatest...
Kirjastoauton pysäkkien nimet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/aikataulut/. Pysäkin osoitteen kirjoittamallakin varaukset varmaan löytävät perille.
Pahoittelen, että järjestelmä ei todellakaan tunnu toimivalta. Laitoin asiasta palautetta palautejärjestelmäämme, ja toivon mukaan asia korjataan.
