Kouvolan kirjastoissa lasten- ja nuortenosaston video-, dvd- ja blu-ray -aineistojen sekä dvd-rom -levyjen varaaminen maksaa 1 €. Muun lasten- ja nuortenosaston aineiston varaaminen on maksutonta. Nämä varausmaksuohjeet ovat voimassa toistaiseksi, tosin muutoksia ei ole ainakaan tällä hetkellä tiedossa.
Vihdin pääkirjastossa Nummelassa on lainattavissa hengellistä musiikkia musiikkiosastolla esimerkiksi luokassa 78.37 (liturginen musiikki). Monet äidit lapsineen on tiellä -kappaletta ei kuitenkaan ole lainattavissa Vihdissä eikä Lukki-kirjastokimpassamme. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannan mukaan tuo kappale löytyy äänitteeltä Mustalaislapset laulavat (eri esittäjiä): Keelengo Kenti Zambena (1979) ja kappaleen Monet äidit... esittää Orvokki Baltzar.
K. A. Applegaten Animorphs-sarjassa on ilmestynyt alkukielellä 54 osaa. Niistä on suomennettu tähän mennessä 20. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 2000 ja viimeisin vuonna 2007, eikä kustantaja Tammen sivuilla ole sarjasta mitään tietoa. Näyttäisi siis siltä, että sarjan ilmestyminen suomeksi on loppunut. Voit vielä kysyä asiaa suoraan kustantajalta: asiakaspalvelu(at)tammi.fi.
Peter Englundin vuonna 1989 suomeksi ilmestynyt Pultavan taistelua käsittelevä teos on nimeltään "Pultava" (suomentanut Seppo Hyrkäs, kustantanut Art House). Teosta löytyy useita kappaleita HelMet-kirjastoista. Saatavuustiedot voit tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-verkkokirjastoon.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Kivikasvot-ryhmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikasvot) humoristinen kauhumusikaali Lepakkolinna vuodelta 1980. 50-minuuttinen ohjelma on julkaistu dvd-kokoelmalla Kivikasvot Show: Kivikausi I-II.
Lepakkolinna Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0766240/.
Kyseessä voisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama kirja Lentävä Lallero. Se on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986 (kirja nro 134). Tarinan pääosissa ovat Reittu-poika ja Hurja-koira.
Sinun täytyy kirjautua sisään omalla käyttäjätunnuksellasi (kirjastokorttisi numerolla) ja PIN-koodillasi Vaski-verkkokirjaston sivun oikeasta reunasta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Mikäli sinulla ei ole PIN-koodia, sinun täytyy käydä omassa kirjastossasi ja esittää kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus saadaksesi PIN-koodin.
Valitse kohta "Lainat ja uusinta" ja saat näytölle omat lainasi.
Valitse lainat, jotka haluat uusia laittamalla teoksen kohdalla oleviin ruutuihin rasti. Paina Uusinta-linkkiä listan yläosassa. Ohjelma näyttää, mitkä valitsemistasi lainoista voi uusia ja mitä ei. Voit muuttaa vielä tässä vaiheessa valintojasi. Paina Jatka uusintaa -painiketta, niin lainasi uusitaan.
Myös uudessa...
Pentti Kirstilän tekstien pohjalta on tehty useampikin elokuva tai tv-sarja.
Minisarjat Jäähyväiset lasihevoselle (1985), Isku suoneen(1988), Jäähyväiset rakkaimmalle (1993 ja Jäähyväiset ilman kyyneleitä (1999) sekä elokuvat Jäähyväiset presidentille (1987) ja Isku vasten kasvoja (1988) perustuvat Pentti Kirstilän romaaneihin.
Sarjoista Jäähyväiset lasihevoselle ja Isku suoneen on tehty VHS-tallenteet, jotka ovat lainattavissa muutamasta Suomen yleisestä kirjastosta. DVD-tallenteina niitä ei ole. Voit tilata VHS-kasetit kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Muista Kirstilän romaaneihin pohjautuvista sarjoista tai elokuvista ei ole tehty tallennetta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.imdb.com/name/nm0457035/
Tarina on Topeliuksen kirjoittama ja nimeltään "Kasper ei saanut oppia mitään". Se löytyy Zacharias Topeliuksen kirjasta Naturens bok (1856), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1860 nimellä "Luonnonkirja ala-alkeiskouluin tarpeeksi" Johan Bäckwallin kääntämänä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut tämän käännöksen uudelleen vuonna 2009. Siinä tarina Kasperista on sivuilla 9-11. Kieli on vanhaa suomea. Kasper ei ilmeisesti ole kuninkaan oma poika. Tarinassa hänet suljetaan kuninkaan puutarhaan, jota ympäröi korkea muuri ja jossa hän ei tapaa yhtään ihmistä.
Tarina löytyy myös monista lukukirjoista. Esim. Kultaisessa lukukirjassa (Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen, kuvittanut Maija Karma, WSOY, 1957, s. 3-5) se on nimellä "Kasper...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi kertovat, että Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2015 henkilökuntaa 476. Se on tosin tarkalleen ottaen henkilötyövuosia mutta kuvannee kohtuullisesti henkilökunnan määrää. Varsinaisia kirjastoja oli yksi pääkirjasto ja 35 sivukirjastoa eli yhteensä 36 kirjastoa. Se tarkoittaisi keskimäärin noin 13 henkilöä yhtä kirjasto kohti.
Luku on selvästi todellisuutta suurempi, koska henkilökuntamäärään sisältyvät erilaisissa kirjaston sisältö- ja tukipalveluissa sisältyvät työntekijät, kuten hankintaosaston väki, tietotekniikkaosasto ja ylin johto, jotka eivät ole kirjaston asiakaspalvelutyössä. Mukana on myös kirjastoauton ja kotipalvelun sekä laitoskirjastojen...
Yleisten kirjastojen kokoelmatyö (sisäänvalinta ja poistaminen) kuuluvat kirjastotoimen johtajan vastuulle. Isommissa kirjastoissa tätä vastuuta on yleensä delegoitu, mutta mitään yhtä mallia ei ole olemassa vaan tilanteet vaihtelevat kirjastoittain. Viime kädessä kuitenkin kirjaston ylin johtaja on vastuussa kaikista kokoelmatyön ratkaisuista.
Koska kokoelmatyö on kirjastopalveluiden ytimessä, sitä tehdään käytännössä aina usean ihmisen voimin. Varsinkin valinnassa pyritään hyödyntämään monien ihmisten asiantuntemusta. Periaatteessa poistotyö on yhtä vastuullista, varsinkin niissä tapauksissa, joissa ollaan poistamassa kirjaston ainoaa tai viimeistä kappaletta. Pääosa poistotyöstä on mekaanista työtä, joka kohdistuu huonokuntoisiin ja...
Hei,
Kyseessä on Charles Aznavourin alkuperäissävellys Yesterday whan I was young. Löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 10.
Lisäksi mm. nuottijulkaisussa: Vapaasti pianolla = Fritt fram på piano / Jukka Jarvola, Eeva Sarmanto-Neuvonen (1994).
Myös monissa muissa nuottijulkaisuissa. Alkuperäisellä nimellä hakemalla löytyy nuo ulkomaiset nuottikokoelmat, joissa lienee täydellisempi nuotitus, jos Toivelaulukirjojen nuotitus ei ole riittävä.
Frank-monihaku on yksi varhaisimmista palveluistamme viime vuosituhannen loppuvuosilta (muita ovat Kysy kirjastonhoitajalta, Makupalat.fi ja Kirjastohakemisto - kaksi viimeistä edeltävillä nimillään). Sitä on muokattu ja uusittu vuosien varrella paljon ja moneen kertaan on ajateltu, että se tulee korvautumaan toisilla palveluilla, esim. aikoinaan yliopistokirjastojen Nelli-portaalilla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Finna.fi on palvelu, joka pystyy korvaamaan Frankin siinä vaiheessa, kun se sisältää kaikkien kirjastojen aineistojen tiedot.
Frank-monihaun koodia ei tällä hetkellä löydy Kirjastot.fi:n Githubista https://github.com/libraries-fi, eikä varsinaista teknistä dokumenttia ei löydy. Tässä jotain tietoa:
Monihaku on...
Englanninkielisiä Suomen kirkkohistorian kokonaisesityksiä näyttää olevan kovin vähän. Eri aikakausia tai erilaisia kirkollisia liikkeitä käsittelevää kirjallisuutta löytyy enemmän. Tarkoituksiinne sopivia yleisteoksia voisivat olla esim. seuraavat:
Ruokanen, Tapani The Evangelical-Lutheran Church in Finland / text: Tapani Ruokanen ; photos and lay-out: Seppo J. J. Sirkka 2., rev. ed [Hki] : The Information Centre of the Evangelical-Lutheran Church of Finland, 1987 48 s. : kuv., kartt. ; 26 cm Käännnetty suom. käsikirjoituksesta. - Ilm. samanaikaisesti myös saksaksi ISBN: 951-96036-1-1
Paananen, Martti The Church of the Finns / [text: Martti Paananen] ; [published by The Department of Communications of the Evangelical Lutheran Church]...
Löydät linkkejä eurooppalaisiin kirjastojärjestöihin EBLIDA:n
(European Bureau of Library, Information and Documentation Associations)
sivuilta: http://www.eblida.org/eurasso.htm. Suomen yleisten kirjastojen
sivulta (http://www.kirjastot.fi/ -Kirjastoala - Järjestöt) löytyy
linkkejä myös USA:n järjestöihin. Järjestöjen sivuilla on usein myös tapahtumakalentereita.
Nukketeatteriin liittyvää kirjallisuutta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista n. 50 teosta, valitettavasti Plussa-aineistohaku näyttää antavan hieman suppeamman tuloksen (30) kuin virkailijapääte, koska osaa aineistosta ei ole asiasanoitettu. Hakusanana kannattaa käyttää monikkoa nukketeatterit.Tässä tapauksessa olisi ehkä viisainta käydä jossain kirjastossa paikanpäällä tekemässä haku.
Nukketeatterista löytyy seuraavia videoita; Tohelon ja Torvelon nukketeatteri--Maija Baricin hauskat nukkehahmot opastavat nukketeatterin tekemiseen. Arjunasta Ainoon--suomalaista nukketeatteria 1992 - Dokumenttielokuva suomalaisesta nukketeatterista, taltioitu valtakunnallisilla nukketeatteripäivillä Helsingissä 1992. Lasten päivä nukketeatterissa /...
Taiteen pikkujättiläisestä / toim. Rakel Kallio et al. löytyy hyvä määritelmä Aesthetic movementista, esteettisestä liikkeestä vaikuttajineen. Se vaikutti 1800-luvun lopulla ja sulautui vuosisadan vaihteessa art noveau-liikkeeseen. Turun kaupunginkirjasto on sisällyttänyt sen asiasanaan art nouveau sekä estetismi (viite teokseen Aslin, Elizabeth: The Aesthetic Movement: prelure to art nouveau).
Lindasta löytyy jonkin verran aineistoa, josta voi lähteä liikkeelle esim. kausijulkaisu Kongressitutkimus, jota julkaisee Suomen matkailun kehitys. Samoin Lindasta löytyy Kongressit Suomessa, jonka julkaisija on Helsinki-Finland Congress Bureau. Näistä löytynee myös tilastoja. Voit tiedustella tarkemmin omasta kirjastostasi, missä kirjastossa, lähinnä korkeakoulukirjastoissa, näitä on tai tilata kaukolainaksi.Apua voit saada myös Matkailun Edistämiskeskuksesta http://www.mek.fi
Ludwig/Ludvig Fuldasta ei löytynyt tietoja suomeksi. Suomen kansallisbibliografian mukaan häneltä on suomennettu neljä näytelmää: Pässinpää (1910), Rehelliset (1925, 2. painos 1930)Kahden kesken (1913) ja Neiti leski (1904). Lahden kaupunginkirjaston käsikirjastossa on saksankielinen kirjallisuuden hakuteossarja Kindlers neues Literatur Lexikon, jossa on Fuldasta noin 4 sivua tekstiä (osa 5, s. 916-919). Teoksessa The Oxford companion to German literature löytyy pieni esittely englanniksi. Lyhyesti: Ludwig Fulda syntyi Frankfurtissa, Saksassa 1862 ja kuoli 1939 oman käden kautta. Hän oli juutalainen näytelmäkirjailija ja myös ahkera kääntäjä.
