Laila Hietamiehestä löytyy elämäkertatiedot Lappeenrannan kaupunginkirjaston kotisivuilta kohdasta Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Laila Hietamies on esitelty siellä uudella nimellään Laila Hirvisaari (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960).
Myös Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämillä sivuilla Sanojen aika on lyhyet elämäkertatiedot ja vinkkejä muista lähteistä (ei netissä).
Jos kirjoitat Google-hakuun "Laila Hietamies", saat linkkejä muillekin sivuille.
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on tähän mennessä
ilmestynyt suomeksi 105 kpl, viimeisin vuonna 2001: Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus.
Uusien Neiti Etsivä -kirjojen ilmestymistä kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta, yhteystiedot http://www.tammi.net
Neiti Etsivästä on kysytty aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakukenttään neiti etsivä ja tee haku.
Olisiko joku näistä etsimäsi:
-Gutman-Hanhivaara, Idyllejä Itämeren rannalla
-Darnoux, Family houses by the sea
-Global architecture houses –sarjan osa 22
Ensimmäisessä talot ovat vain Itämeren alueelta ja viimeisessä suurin osa taloista on Yhdysvalloissa tai Japanissa. Suomenkielinen kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, esim. Haapavedellä. Viimeinen kirja on muutaman suomalaisen yliopiston kirjaston kokoelmissa, mutta Darnouxin kirjaa ei ainakaan suomalaisista kirjastoista löydy.
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmassa on kaksi elämäkertaa Marie Antoinettesta. Toinen sisältyy kirjaan Barth, Reinhard: Historian suurnaiset, 2005 ja toinen on teos Haslip, Joan: Marie Antoinette, 1989. Ne ovat suomenkielisiä. Muiden maakuntakirjastojen kokoelmista löytyy Frank-monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/ asiasanalla Marie Antoinette lisäksi seuraavat kaksi suomenkielistä elämäkertaa: Tschudi, Clara: Marie Antoinette, 1910 ja Zweig, Stefan: Marie Antoinette, 1935. Muista maakuntakirjastoista ja varastokirjastosta löytyy useita ruotsin- ja englanninkielisiä elämäkertoja, kuten Söderhjelm, Alma: Marie Antoinettes stora hemlighet, 1934, Saint-Amand, Imbert de: Marie Antoinette : 1789-1793, 1922, Fraser, Antonia: Marie...
Oulun kaupunginkirjastossa on sanakirja Thibert, Arthur : Dictionary : English-Eskimo, Eskimo-English (1976). Saatavuuden voi tarkistaa Intro-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro .
Voisikohan kirja olla Florence L. Barclayn Rukousnauha? Tässä kirjassa tosin mies on sokea. Mies rakastuu naiseen, joka ei ole kaunotar. Nainen epäilee miehen rakkautta, koska tietää miehen ihailevan kauneutta. Sitten mies sokeutuu tapaturmaisesti. Kirjasta on useita suomennettuja painoksia, ensimmäinen on jo vuodelta 1914.
Toinen mahdollisuus olisi joku Theresa Charlesin romaaneista, joita on suomennettu 1960- ja 1970-luvuilla.
Deinopsis heimosta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä heittoverkkohämähäkki. Alan harrastajat käyttävät melkein poikkeuksetta hämähäkkien tieteellisiä nimityksiä välttääkseen sekaannuksia - esim. monella tarantula lajilla on useampikin ”puhekielinen” nimi. ”Virallisia” nimiä ei kovin usein vakiinnu ulkomaisille lajeille.
Varaaminen ei onnistu, koska kirjaston järjestelmässä ei ole vielä yhtään teoksen nidettä, vaikka kirjan tiedot näkyvätkin jo järjestelmässä. Katsoin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kirjaa on saapunut Helsinkiin ja Vantaalle aivan vähän aikaa sitten. Kirjan niteet pitää kuitenkin vielä käsitellä kirjaston hankinnassa lainauskuntoon ja viedä sitten järjestelmään.
Vielä jonkin aikaa pitäisi siis odottaa ennen kuin kirjasta voi tehdä varauksia. Kannattaa seurata HelMetin kautta, milloin kirjan ensimmäinen nide ilmestyy sinne, koska silloin varauksen pystyy tekemään.
Tilastokeskukselta ilmestyy vuosittain Suomen tilastollinen vuosikirja, johon sisältyy myös kansainvälisiä tilastotietoja. Vuosikirjasta löytyy tilastotietoa myös vankien lukumääristä maittain.
Tilastokeskuksen verkkosivuilta www.tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/index.html
löytyy kansainvälistä tilastotietoa- portaali, johon on koottu keskeisiä kansainvälisiä tilastotietoja ja tietolähteitä. Mukaan on valikoitu tärkeimpien ja luotettavimpien kansainvälisten järjestöjen ja yhteisöjen tuottamia veloituksettomia tietolähteitä. Esim. tietokantalähteistä kun etsit aihealueittain, tilastotietoja vankien lukumäärästä löytyy otsikon ”oikeus” alla.
Eri maiden tilastovirastojen linkit on jaoteltu maanosittain ja ne löytyvät myös tilastokeskuksen...
Lentokoneista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, 2010.
Dick, Ron: 50 lentokonetta jotka muuttivat maailmaa, 2010.
Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, 2008.
Jarrett, Philip: Legendaariset lentokoneet : ilmailun värikäs historia, 2008.
Laukkanen, Jyrki: Suomen ilmavoimien lentokoneet, osat 1-4.
Blatner, David: Lentoon : kaikki mitä olet halunnut tietää lentämisestä, 2005.
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastossa ( http://kirjasto.kuopio.fi/ )
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja löydät aineistohausta kirjoittamalla hakusanaksi lentokoneet.
Ainakin ruotsiksi se löytyy Vaclav Havelin En dåre i Prag –kirjasta. Artikkelin nimi on ruotsiksi De maktlösas makt. Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Runo löytyy ainakin kirjoista:
TEKIJÄ TOPELIUS, ZACHARIAS
TEOS LUKEMISIA LAPSILLE 2 / ZACHARIAS TOPELIUS ; KUV. KOIVU, WENDELIN
JULKTIEDOT. 1946
ja
TEOS Lasten iloinen teatteri / koonnut Maria Mikkola ; kuv. Riina Ahonen
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1983
Molempia voi varata HelMet-järjestelmän kautta, mutta kirjaa "Lasten iloinen teatteri" löytyy monista HelMet-kirjastoista hyllystä. Runo on siinä sivuilla 288-289.
Suomen ensimmäinen disko oli Kulosaaren kasinolla helmikuun 1. päivä vuonna 1966. (Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2006, artikkelin nimi on Juhlittiin hiljaisuudessa).
Tämän jälkeen alettiin diskoja perustaa eri puolille Suomea, mm. ylioppilaskuntiin ja kouluihin. Tiedossa on, että vuonna 1968 Kuopiossa esiintyi DJ Nite (Kari Niiranen) kouludiskossa. Limudisko-nimitystä on käytetty ainakin jo vuonna 1967 Tampereella, mutta tämä disko ei ollut koulussa. Sitä, koska ensimmäistä kertaa koulussa olevaa diskoa on nimitetty limudiskoksi, ei löytynyt. Ilmeisestikin se tapahtui 1960-luvun loppuvuosina, ehkä jo vuonna 1967 tai 1968.
Tiedot perustuvat Suomen diskokulttuurin historia -sivustoon, jonka on koonnut Joke Linnamaa:
http://www.jokelinnamaa...
Hei!
Ujo postimies -laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Nuotti on saatavilla Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolla ja Äänekosken kirjaston musiikkiosastolla. Voit tehdä nuottiin myös seutuvarauksen kirjastossasi tai Keski-verkkokirjastossa https://www.keskikirjastot.fi. Seutuvaraus maksaa 1 e.
Ei ollut. Suomen Vapaakirkko hyväksyi naispappeuden marraskuussa 2002. Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 6.3.1988.
Lähde: Rantala, Marjaana: Sukupuoli ja auktoriteetti: Suomen Vapaakirkon naispastorikysymys vuosina 1980-2003. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/168229
Asema-, vaihde- ja junamiehillä oli kaikilla omat tehtävänsä. Asemamiesten työnkuva vaihteli jonkin verran asemasta ja sen koosta riippuen. Vaatimattomammilla liikennepaikoilla, joilla ei ollut paljon henkilökuntaa, ei voitu tiukasti pitää kiinni siitä, mitä itse kunkin virkatehtäviin kuului.
Asemamies oli eräänlainen aseman yleismies, jonka tehtäviin kuului ottaa vastaan junasta saapuva tavara, siirtää se vaunusta laiturille ja edelleen varastoon sekä vastaanottaa ja kuormata junaan asemalta lähtevä tavara. Asemamies oli vastuussa aseman varastossa olevasta tavarasta luovutukseen saakka. Myös matkatavaroiden vastaanotto ja luovutus kuului asemamiehen tehtäviin, ja toisinaan asemamies tuurasi junamiestä.
Vastaavasti junahenkilökuntaan...
Nizzan aivan ensimmäinen nimi oli Nikaia, joka oli johdettu kreikan voittoa merkitsevästä sanasta nike. Nykyinen Nizza tunnetaan ranskaksi nimellä Nice. Sen sijaan paikalliset käyttävät siitä juuri nimeä Nissa. Sana on Nizzan alueella puhuttavaa murretta, joka on itsessään oksitaanin kielen murteen provensaalin eräs alamurre.
https://www.kirjastot.fi/kysy/nizza-sijaitsee-ranskan-rivieralla-ja?lan…
https://fr.wikipedia.org/wiki/Nice#Toponymie
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oksitaani
