Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä.
Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen...
Musiikin opetusta aloiteltiin Suomessa 1790-luvulla mm. erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin, mutta se vakiintui vasta 1800-luvulla. Ensimmäinen varsinainen musiikkipisto oli Helsingin musiikkiopisto, joka perustettiin vuonna 1882 (lähde: Oulun kaupunki), ja joka sekin oppilaitostui varsin pian. Nykyisin Helsingin musiikkiopisto tunnetaan nimellä Sibelius-akatemia.
Suomalaisten ja eurooppalaisten musiikkioppilaitosten historiaa on tutkinut laajasti Jukka Kuha (2017): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185259/suomenmu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kyseessä on vuosina 1978 - 1981 valmistunut 26-osainen ranskalainen animaatiosarja Olipa kerran ihminen.
Sarjasta valmistettuja DVD-tallenteita on lainattavissa kirjastoista. Tallenteiden saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.imdb.com/title/tt0264244/?ref_=ttfc_fc_tt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
Tiedustelimme asiaa Ylen arkiston tietopalvelusta ja he vastasivat:
"Arvelen, että asiakkaanne etsimä ohjelma voisi olla suomalaiseen uskomusperinteeseen pohjautuva 6-osainen piirrostarinakokonaisuus nimeltään "Maahiset", joka on esitetty TV2:lla ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja sen jälkeen uusittu useaan otteeseen 2000-luvun puolella. Osuu oikein hyvin tuohon kuvaukseen, eli still-kuvia, musiikkia, äänitehosteita ja kaksi kertojaa kertoi tarinaa (mies ja nainen)."
Kappaleen "Mustikanpoiminta" on levyttänyt kahdesti yhtye Antero Raimo & Ovet. Kappaleen sävelsi yhtyeen rumpali Jari Rönkkö ja sanoitti laulaja Raimo Laine. Alkuperäisellä vuoden 1993 levytyksellä soittivat heidän lisäkseen Tuomo Korpela, Tero Siivonen, Hannele Voutilainen sekä Matti ja Mikko Jordman. Vuonna 2013 julkaistulla 20-vuotisjuhlaversiolla soittivat Rönkkö, Laine, Jordmanit, Petri Sinivuori ja Tero Ylevä.
Kappaleen levytti myös Suuri Suomalainen Cumbia-orkesteri vuonna 2016.
Lähteet:
"Yhtye nimeltä Antero Raimo & Ovet"
Vuoden 1993 single (Discogs).
Albumi Elämä on vaarallista
Albumi The Great Cumbia-Orchestra of Finland (Discogs)
Elias Lönnrotin äidinkielestä kerrotaan, että hänen lapsuudenperheensä kotikieli oli suomi. Kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui myöhemmin hänen pelkäämänsä äidinkielen siirto omassa perheessä. Poikansa kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat Lönnrotin kanssa ruotsia. Käsitteellinen kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä.
Lähde:
Majamaa, Raija: Lönnrot, Elias. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 1.11.2022)
http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002836
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Kotiharjun päällä on käännöskappale Frank W. Meachamin kappaleesta American patrol. Kappale löytyy useistakin nuottikirjoista, mm. Suuri toivelaulukirja 10 ja Hits : kesän parhaat.
Löydät lisää kun kirjoitat Helmet-hakuun Kotiharjun päällä ja rajaat saamasi hakutuloksen nuotteihin vasemmalta löytyvistä rajoittimista.
Tapiolassa olevien vallihautojen, vallareiden historiasta löytyy tietoa esim. Sirkku Laineen kirjasta Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa.
Myös netistä löytyy tietoa ja muisteloita aiheesta.
Tapiolagardencity.fi sivustolla kerrotaan alueesta:
"Tukikohta XXXVII Tapiola, Otaniemi
Tukikohdan linnoituslaitteet lisättiin suunnitelmiin vuoden 1915 huhtikuussa.
Asema 11 (Otsolahdentie)
Kallioon louhittua ja maahan kaivettua yhdys- ja taisteluhautaa, jota on osittain tuettu hirsillä. Taisteluhaudan rintasuoja on muurattu kivestä, pinta on hierrettyä betonia. Avoin C-tyypin tulipesäke on muurattu kivestä. Kivestä muuratun, osittain betonista valetun A-tyypin tulipesäkkeen katto on räjäytetty...
Suomeen tuli ensimmäinen sukunimilaki vuonna 1921, tätä ennen sukunimien antaminen oli melko villiä. Sukunimi tuli pakolliseksi samassa yhteydessä vuonna 1921. Snellmanin 100-vuotisjuhlaan liitettiin nimien suomalaistamiskamppanja ja vuonna 1906 Snellmanin päivänä nimensä vaihtoi 25 000 henkilöä. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tämä johtuu siitä, että nimenmuutokset hoidettiin vielä tuolloin lehti-ilmoituksella, joissa usein ilmenee ainoastaan perheen pää "perheineen".Lähteet:Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: https://keski.finna.fi/Record/keski.276664?sid=4818540080https://375humanistia.helsinki.fi/johan-vilhelm-snellman/suurnimenmuutto-snellmanin-paivana-1906https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty samasta aiheesta. Aikaisemmat vastaukset löydät arkistostamme kirjoittamalla hakusanoiksi antiikin seitsemän ihmettä. Mm. Babylonin riippuvista puutarhoista löytyy internetin kautta perusteellinen artikkeli osoitteesta http://users.utu.fi/helpaa/babylon.html
Voisit lähteä liikkeelle vaikkapa selailemalla Valtiovarainministeriön sivuja, joilta löytyy runsaasti aiheeseesi liittyvää tietoa. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.vm.fi. Kannattaa tutkia myös Suomen pankin sivut osoitteessa http://www.bof.fi/ ja Tilastokeskuksen sivut osoitteessa http://www.stat.fi/tilastokirjasto/
Käyttökelpoinen kirja saattaisi olla Tilastokeskuksen julkaisema Suomen vuosisata. Sen sijaintitiedot voit tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisää aineistoa voit hakea kirjoittamalla HelMetin sanahakuruutuun esimerkiksi tilastot and trendit and suomi tai taloudellinen kehitys and suomi tai kansantalous and ennusteet and suomi.
Hakutermejä löydät YSA:sta (Yleinen suomalainen...
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston varastossa on Valokuva-lehden vuosikertoja, vaikka lehti ei vielä Helmet-haun kautta löydykään. Sieltä löytyy myös kysymäsi vuosi ja artikkeli. Lehteä ei lainata, mutta saat sen Pasilan kirjastossa luettavaksesi tai kopioitavaksi.
Kirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti osoitteesta Kellosilta 9, puhelinnumero tietopalveluun
310 85001. Aukioloajat (kesällä 6.6.-21.8.2005)
ma-to 10-20 ja pe 10-18.
Kysymyksesi on varsin laaja kun etsit tietoa niin monelta eri elämänalueelta. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-tietokannasta www.helmet.fi voit etsiä tietoa aiheesta seuraavalla tavalla: hakutapa sanahaku. Hakulause voisi olla esim. seuraavanlainen: nuoret and naiset and not (kaunokirjallisuus or romaanit). Hakua voi rajata vielä aineistotyypin (esim. kirjat) ja kielen (esim. suomi) mukaan. Näin saat rajattua haun tietokirjallisuuteen, jossa asiasanoina on käytetty sanoja naiset ja nuoret. Hakutuloksessa ovat mm. teokset Kuuntele minua!: nuorten naisten elämää monien kulttuurien Suomessa ja Pysy nuorena -elä kauemmin: tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä...
Kurt Cobainin "Päiväkirjat" on suomeksi julkaissut WSOY
vuonna 2003. Kirjatunnusnumero on 951-0-28338-X. Se ei siis ole harvinaisuus ja on saatavissa Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Tässä suora lainaus Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivulta:
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen aineisto ja kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu, on tuotava kirjastoon uusintaa varten.
http://www.lib.hel.fi/Page/a7b43bff-1836-4124-892c-fe7824a84284.aspx