Palvelu ei valitettavasti toistaiseksi ole käytössä, koska sovellusta joudutaan vielä kehittämään. Tavoitteena on, että verkkokirjaston tulevassa uudessa versiossa myös tämä palvelu on käytössä.
Asian voi varmistaa vain käymällä siinä kirjastossa, joka on kortin aikoinaan myöntänyt. Kirjastokortit eivät ole yleensä voimassa ikuisesti, mutta riippuu jokaisen kirjastojärjestelmän omista ratkaisuista, kuinka pitkään ns. passiivisia kortteja pidetään järjestelmässä.
Kristiina Lähteen kirjoja kustantaa Teos, jonka kautta voit lähettää terveisesi kirjailijalle. Yhteystietoja löytyy täältä: http://www.teos.fi/yhteystiedot/.
Kristiina Lähde kustantajan sivuilla: http://www.teos.fi/kirjailijat/kristiina-l%C3%A4hde.html.
Veronmaksajat.fi-sivustolla kerrottiin (30.9.2013), että Forex ja pankit vaihtavat Suomessa näitä Ruotsin vanhentuneita seteleitä. Lisää tietoa täältä:
http://www.taloustaito.fi/Arki/Ostokset-ja-maksaminen/Vanhat-kruunut-oi…
Martti Jäppilän säveltämän ja sanoittaman Syksyn satu -kappaleen nuotinnos löytyy Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain nuottisarjan Dallape-vihkot numerosta 63: Tanssiuutuuksia.
Tämä nuotinnos on vuodelta 1948, eikä sitä ilmeisestikään ole kuin Kansalliskirjaston kokoelmissa:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Laki ei rajoita asiakkaan auttamista siinäkään tapauksessa, että asiakas olisi kopioimassa jotain, mitä kirjasto ei voi asiakkaalle kopioida. Auttaminen ja kopiointinapin painaminen ovat eri asioita.
Äänikirja kuuluu niihin teoksiin, joita kirjasto voi asiakkaan pyynnöstä kopioida asiakkaan yksityiseen käyttöön. Auttamisen lisäksi voi siis itse kopioinninkin tehdä asiakkaan puolesta. Tämä oikeus ei koske suojattua musiikkia ja elokuvaa.
Heikki Poroila 24.4.2014 klo 21.32
Kappale on julkaistu ilmeisesti myös nimellä ”Siellä vielä on se maa”. Sen nuotit ja sanat löytyvät nuottikirjoista ”Uutta kotimaista. 6” (Musiikki Fazer, 1986) ja Halonen, Kalervo: ”Profile. Vol. 1” (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kumpikaan ei näyttäisi olevan kuorolle sovitettu, joten ilmeisesti kappaletta ei ole sovitettu kuorolle tai ainakaan sellaista versiota julkaistu.
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
Agda Dufholmista ei näytä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen puolelta löytyvän mitään, eikä häntä mainita yleisissä hakuteoksissakaan. Myöskään tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Lindasta ei taiteilijan nimellä löydy viitteitä.
Sinun kannattaisikin ehkä kääntyä joko Valtion taidemuseon kirjaston (Kaivokatu 2 C 00100 Helsinki, avoinna ti-pe klo 12.30-16.00, tutkijapalvelu aukioloaikoina puh. 09-1733 6245, fax 09-1733 6248) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjaston puoleen (Hämeentie 135 c, 00560 Helsinki, puh. 756 30 243).
Hakukoneet löytävät hakutermillä internet +uhkakuva lähinnä tietoturvallisuutta koskevia uhkakuvia käsitteleviä sivuja, esim. Petteri Järvisen artikkeli osoitteessa http://www.pjoy.fi/lehdet/9712pj.htm ja Turun ylioppilaslehden artikkeli vuodelta 1997 osoitteessa http://org.utu.fi/tyy/tyl/97/06/12.htm
Google-haulla, hakutermi internet +uhkakuvat, saa välimuistissa luettavakseen (tällä kertaa linkkilistan kolmannen sivun ensimmäinen linkki) sivun jolla käsitellään Internetin uhkakuvia ehkä juuri kysyjän tarkoittamassa merkityksessä. Vanhentunut osoite, johon siis ei enää pääse, on www.dunder.webcentral.com.au/osastot/tietotekniikka/verkko.htm+internet…, mutta Googlessahan on se erinomainen ominaisuus, että saa lukeakseen sen sivun, jonka...
Kyseessä näyttäisi kirja- ja nettilähteiden perusteella olevan jokin juoksuhämähäkkien heimoon (Lycosidae) kuuluva laji. Kuvan yksilö on naaras, sillä sen takaruumiin erikoiselta näyttävä muoto johtuu sen mukanaan kantamista poikasista. Juoksuhämähäkkinaaraat kuljettavat mukanaan ensin munasäkkiä ja sittemmin kuoriutuneita poikasia. Suomessa tavataan noin 50 eri juoksuhämähäkkilajia yhdeksästä eri suvusta. Tarkan lajin määrittäminen kuvan perusteella on vaikeaa.
Kaaro, Jani: Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Harry Nyström, Harryn kotisivut: http://www.harrynystrom.net/lycosidaematrix.html
Jørgen Lissnerin The Spiders of Europe and Greenland -sivusto: http://www.jorgenlissner.dk/Lycosidae.aspx
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/...
Maanmittauslaitos on julkaissut PerusCD:n, joka sisältää mainoksen mukaan "rasterimuotoista peruskarttaa mittakaavassa 1:20 000". Voit itse tutkia asiaa Maanmittauslaitoksen nettisivuilta (kotisivu http://www.nls.fi, PerusCD:tä esittelevä sivu edellisen jatkoksi /kartta/tuotteet/peruscd.html). Sen lisäksi on olemassa Karttakeskuksen julkaisema Genimap-reittikartta AT, jota on hankittu lainattavaksi Helsingin ja Espoon pääkirjastoihin.
Jos levy on lainassa, varaus pitää tehdä virkailijan kautta, joka hoitaa sen eteenpäin. Jos se on vapaana hyllyssä, voit itse soittaa kyseiseen kirjastoon. (Useimmista kirjastoista saat soittaa ilmaiseksi muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin.)
Mutta jos toisen kunnan aineisto on merkitty tunnuksella PIKALAINA, ei sitä toimiteta kuntarajan yli. Silloin ei jää muuta mahdollisuutta kuin mennä tekemään varaus a.o. kuntaan. Lisätietoja on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ on saatavissa lista heprean kielisistä kirjoista. Valitaan monipuolinen haku, jossa voidaan valita kieleksi heprea ja aineistoksi vain kirjat. Näin saadaan noin kaksisataa kirjaa, joista osa on oppi- ja sanakirjoja. Plussasta selviää myös aineiston saatavuustiedot.
Ehdottaisin seuraavia kirjoja:
Gleitzman, Morris: Konnan taivaassa
Puikkonen, Arja: Haloo, kuuleeko kaupunki
sekä Salminen, Hellevi: Pekko ja Jänis Joplin.
Tässä kolme "opettavaisia" tarinoita sisältävää lastenkirjaa, jotka sopivat juuri "nelosille".
Eivätkä luvutkaan ole liian pitkiä.
Turun kaupunginkirjaston laina-ajat löytyvät kotisivulta kohdasta
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/kokoelmat.htm
Kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ laina-ajat löytyvät esim. vasemmalta löytyvästä aakkosellisesta hakemistosta sanalla laina-ajat.
Yritysten lukumäärä toimialalla numero 7032 "Isännöinti ja kiinteistönhoito" oli 3 086 kpl vuonna 2003. Alalla toimi henkilöstöä 11 632 henkeä, liikevaihto oli 804 263 000 euroa.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen "Suomen yritykset" -vuosijulkaisusta sekä StatFin -tilastopalvelusta http://tilastokeskus.fi/statfin/ kohdasta yritykset toimialoittain.
Kunnittaisia lukumäärätietoja on Kunnittaisessa toimipaikkatilastossa (maksullinen)
http://tilastokeskus.fi/tup/kuntopa/index.html
Asunto-osakeyhtiöiden lukumäärä oli 37 049 kpl vuonna 2003. Samana vuonna valmistui 34,71 milj. m3 rakennusta.
Voit varata teoksen HelMetin kautta nelinumeroisen tunnusluvun avulla. Tunnusluku on maksuton ja sen saat kirjastokäynnin yhteydessä virkailijalta. Varauksen tekeminen maksaa 50 senttiä, tämä maksu maksetaan kun noutaa kirjastosta varaamansa teoksen. Jokainen varaus maksaa 50 senttiä, varasipa sitten yhden tai useamman teoksen.
Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/tieteelliset_kirjas… kerrotaan esim. näin:
Tieteelliset kirjastot
Tieteelliset kirjastot toimivat korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena ja koostuvat yliopistojen kirjastoista, ammattikorkeakoulujen kirjastoista ja erikoiskirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on yli 200. Tieteellisten kirjastojen ytimen muodostavat yliopistojen kirjastojen, Varastokirjaston sekä kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston muodostama yliopistokirjastojen verkosto. Yliopiston kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy myös muilla kuin yliopiston opiskelijoilla. Yliopistot saavat rahoituksensa valtiolta ja päättävät itsenäisesti...
Matkailusivustoissa on tietoa Italian sademääristä paikkakunnittain
http://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/italia/tilastot/
http://www.worldclimate.com/
Voit lähettää kysymyksesi myös Ilmatieteen laitokselle
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html