Klikkaa Tilastokeskuksen internetsivulta osoitteessa http://statfin.stat.fi/statweb kohtaa sanahaku, ja kirjoita hakukenttään sanapari 'turismi italia' niin löydät tietoa italialaisten matkailijoiden saapumismäärästä ja yöpymisistä Suomessa vuosilta 1993-2000.
Asiasanoilla aidat tai portit löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 useita teoksia. Koska monet niistä ovat lainassa, emme pysty tarkistamaan, sisältävätkö ne juuri kysymänne kaltaisia aitoja tai portteja. Paikalla olevista koristeellisia aitojen ja porttien kuvia on ainakin kirjassa Mandel: Wrought iron.
Kirjastossa on käytettävissä myös Aleksi -niminen artikkelien viitetietokanta, josta voi etsiä aikakauslehtiartikkeleita samoilla asiasanoilla.
Helsingissä Pelastulaitoksen tarkastusosasto valvoo että pelastaminen on mahdollista onnettomuuden sattuessa.
Päivystävä palotarkastaja puh.(09) 3936 3404 vastaa
virka-aikana kaupunkilaisten kysymyksiin ja opastaa
paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Lisätiedot Pelastuslaitoksen sivuilta osoitteesta
http://www.hel.fi/pel/
Valitettavasti kyseistä lehteä ei ole tilattu mihinkään Helsingin Kaupunginkirjaston toimipisteeseen ilmeisesti vähäisen kysynnän vuoksi. Lehden verkkosivut ovat osoitteessa http://www.pointdevue.fr.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit etsiä liikuntaa ja ravitsemusta käsitteleviä kirjoja näin:
Klikkaa kohtaa sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi:
s:liikunta and (s:ruoka or s:ravitsemus). Valitse hiirellä klikkaamalla aineistoksi kirjat. Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi 45 viitettä. Kunkin kirjan sijaintipaikat saat selville klikkaamalla ao. kirjan nimeä.
Aiheeseen liittyen hyviltä esimerkeiltä vaikuttavat esim.
Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus : teoriasta käytäntöön (2004)
ja
Hiltunen: Liikunnan iloa! : terveellisen liikunnan opas kaikenikäisille (2001).
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
Valitettavasti se ei ole mahdollista.
Varauksia ei pysty rajaamaan niin että aineisto saapuisi vasta tietyn päivämäärän jälkeen. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen Millennium-kirjastojärjestelmä ei mahdollista tällaista vaihtoehtoa, eikä kirjaston ole mahdollista taata sitä että asiakkailla mahdollisesti lainassa oleva aineisto palautuisi ajoissa.
Kirjasto toki lähettää myöhässä olevasta aineistosta muistutuksia ja mikäli aineisto ei palaudu 60 päivän kuluessa eräpäivästä siirretään saatavat perintätoimiston perittäviksi, mutta siitä huolimatta on mahdotonta taata että aineisto palautuisi juuri tiettyyn päivään mennessä.
Kyseessä on luultavasti seuraava teos:
Christie, Agatha: Herra Quin esittäytyy : 12 rikoskertomusta. WSOY, 1988. SaPo-sarja, osan numero 314.
ISBN: 951-0-14826-1.
Teos kuuluu usean espoolaisen kirjaston kokoelmiin, nämä kirjastot löytyvät aineistohaun kautta.
Olisiko joku näistä etsimäsi:
-Gutman-Hanhivaara, Idyllejä Itämeren rannalla
-Darnoux, Family houses by the sea
-Global architecture houses –sarjan osa 22
Ensimmäisessä talot ovat vain Itämeren alueelta ja viimeisessä suurin osa taloista on Yhdysvalloissa tai Japanissa. Suomenkielinen kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, esim. Haapavedellä. Viimeinen kirja on muutaman suomalaisen yliopiston kirjaston kokoelmissa, mutta Darnouxin kirjaa ei ainakaan suomalaisista kirjastoista löydy.
Ainakin Metsästäjäin keskusjärjestö on tuottanut vuonna 2001 ekologiapainotteisen kalvosarjan, joka on netissä sivulla http://www.riista.fi/etusivu/data/attachments/EKOPAKETTI.pdf . Esitysluvan voi kysyä järjestöltä, tässä yhteystiedot: Metsästäjäin keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, Puh.
09-2727 810, FAX 09-2727 8130, e-mail: mkj@riista.fi.
Suomen luonnonsuojeluliitosta saa (maksullisia) kalvosarjoja, katso http://www.sll.fi/tiedotus/materiaalit . Tässä yhteystiedot: SLL/ Materiaalitilaukset Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI tai p. (09)228 081, (09) 228 08209 fax: (09) 228 08200 e-mail: tilaukset@sll.fi. HelMet-kirjastoista en kalvosarjoja löytynyt, diasarjoja kylläkin. Luontoaiheisetkin diasarjat löytyvät...
Suomen Sukututkimusseurasta (http://www.genealogia.fi/) neuvottiin liittymään Suku-postituslistalle, jonka kautta voisi tietoa sukulaisesta löytyä. Tietoa postituslistasta ja siihen liittymisestä löytyy tältä:
http://www.genealogia.fi/postlist/
Toinen mahdollisuus on pyytää virkatodistus sukulaisen äidistä ja pyytää liittämään siihen myös lasten nimet. Tällä tavoin selviäisi ainakin nykyinen nimi.
Suomen murteiden sanakirjassa (1988) annetaan fläätätä-sanasta kaksi esimerkkilausetta:
ei sitä (kissaa) saa reppii ei fläätät!
ja
Mennä fläätämään, lörpöttelemään, juoruamaan, flääsäämään.
Sopiiko kumpikaan näistä merkityksistä tekstiyhteyteen?
E.A. Saarimaa on laatinut 1919 Aleksis Kiven kielestä kommentoidun tutkimuksen
Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin".
Kirja on Turun kaupunginkirjastossa varastossa, sen saa käsiinsä muutaman päivän viiveellä. Siinä saattaisi olla lisätietoa.
Foo Fightersin Times like these löytyy useammastakin nuottijulkaisusta: Foo Fighters : One by one (2003) ; Hits 2003 (2003) ; 21st century rock (2003).
Patsaan historia on kerrottu artikkelissa, joka on julkaistu kahdessakin ukrainalaisessa verkkolehdessä, toisessa ukrainaiksi, toisessa venäjäksi.
Patsas pystytettiin yleisvenäläisellä keräyksellä kootuilla varoilla. Se paljastettiin v. 1911. Patsas oli paikalla vain muutaman vuoden: Ukrainan jouduttua Neuvostoliiton osaksi patsas tuhottiin.
Aleksanteri II:ta pidettiin vapaamielisenä hallitsijana. Erityisesti häntä arvostettiin siksi, että hän lakkautti maaorjuuden Venäjän valtakunnasta. Maaorjat vapautettiin v. 1861. Aleksanterin patsaan paljastus Kiovassa oli ajoitettu siten, että osui vuoteen, jolloin juhlittiin maaorjien vapauttamisen 50-vuotisjuhlaa.
Patsaasta kertovien artikkelien osoitteet
http://www.interesniy.kiev.ua/old/...
Deinopsis heimosta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä heittoverkkohämähäkki. Alan harrastajat käyttävät melkein poikkeuksetta hämähäkkien tieteellisiä nimityksiä välttääkseen sekaannuksia - esim. monella tarantula lajilla on useampikin ”puhekielinen” nimi. ”Virallisia” nimiä ei kovin usein vakiinnu ulkomaisille lajeille.
Jos tarkoitat HelMet-verkkokirjastossa omien tietojen kohtaa "Järjestä eräpäivän mukaan", niin kyllä voi. Testasin juuri omista tiedoistani. Sitä kun klikkaa, menevät lainat eräpäivän mukaiseen järjestykseen niin, että ensin erääntyvät listautuvat ensimmäiseksi - aivan kuin ennenkin.
Samalla kyseisen valintakohdan teksti muuttuu tekstiksi "Järjestä lainauspäivän mukaan", jota klikkaamalla lainat eivät enää ole eräpäivän mukaisessa järjestyksessä.
Kannattaa kokeilla uudestaan! Ehkä selaimessa tai verkkokirjastossa oli tuona hetkenä jotain hämminkiä.
It is not easy to say who is the first pop music musician. But Bing Crosby and Frank Sinatra are maybe the first. According to some sources the first could be also Elvis Presley. Here below you have information about the history of pop music:
http://www.shinemusic.com.au/musicresources/History-of-Pop-Music.aspx
http://www.buzzle.com/articles/pop-music-history.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Bing_Crosby_discography
http://www.sinatra.com/
http://www.elvis.com/
Via Helmet Web Library (the web library of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen: http://www.helmet.fi/search~S9/) you can find many books about fashion of the past decades, for example these:
- Style me vintage : clothes : easy techniques for creating classic looks / Naomi...
Töölön kirjastossa on saatavilla kahta eri e-lukulaittetta. Vanhempi malli on Sony PRS-650, jolla voi lukea vain muutamia tekijänoikeudesta ”vapautettuja” teoksia. Tämä malli tai samantyyppinen Sony PRS-650 löytyvät useasta kirjastosta mm. Rikhardinkadun kirjastosta. Laitteiden laina-aika on 7 vrk.
Uudempi laite on Samsungin ja Elisan yhteistyössä hankitut Samsung Galaxy Gio -tabletit, joilla voi tehdä paljon muutakin kuin vain lukea e-kirjoja, esim. surfata netissä langattoman verkon kautta. Näihin laitteisiin on valmiiksi ladattu viisi Elisa kirja -palvelusta ostettavia suomenkielisiä dekkareita. Näissä laitteissa voi myös käyttää kirjaston Ellibs- ja Overdrive -palveluja. Samsungeja löytyy Töölön kirjastosta ja Myllypuron...
Tietoa Louis Sacharista ja hänen Paahde-romaanistaan löytyy teoksesta
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia 2. Paahteen arvostelun voi
lukea Onnimanni-lehden numerosta 4/2001.
Leena Landerista ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa teoksesta Miten kirjani ovat syntyneet 4. Tummien perhosten kodin arvostelu on julkaistu
Kaltio-lehdessä 3/1992.
Vertailevaa tutkimusta Paahteesta ja Tummien perhosten kodista ei löydy.
Kappale on julkaistu ilmeisesti myös nimellä ”Siellä vielä on se maa”. Sen nuotit ja sanat löytyvät nuottikirjoista ”Uutta kotimaista. 6” (Musiikki Fazer, 1986) ja Halonen, Kalervo: ”Profile. Vol. 1” (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kumpikaan ei näyttäisi olevan kuorolle sovitettu, joten ilmeisesti kappaletta ei ole sovitettu kuorolle tai ainakaan sellaista versiota julkaistu.
