Voit hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmista esim. asiasanoilla maatalouspolitiikka, Suomi. Alkuun pääset menemällä verkkokirjastoon, osoitteeseen http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Haun avulla löytyy mm. Pietiäinen, Jukka-Pekka : Leivän syrjässä : maatilahallitus ja sen edeltäjät (1992).
Kirjan boonus on laaja lähdeluettelo.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit etsiä liikuntaa ja ravitsemusta käsitteleviä kirjoja näin:
Klikkaa kohtaa sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi:
s:liikunta and (s:ruoka or s:ravitsemus). Valitse hiirellä klikkaamalla aineistoksi kirjat. Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi 45 viitettä. Kunkin kirjan sijaintipaikat saat selville klikkaamalla ao. kirjan nimeä.
Aiheeseen liittyen hyviltä esimerkeiltä vaikuttavat esim.
Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus : teoriasta käytäntöön (2004)
ja
Hiltunen: Liikunnan iloa! : terveellisen liikunnan opas kaikenikäisille (2001).
Olikohan kaipaamasi kirja tämä:Crow, Duncan (ed.):Armoured fighting vehicles of Germany: world war 2. Profile Publications 1973. Kirja on meiltä poistettu. - Tämä sen sijaan on lainattavissa edelleen: Senger und Etterlin,F.M.von:Die Kampfpanzer von 1916-1966. J.F. Lehmanns Verlag 1966. 523 s.
Kansalliskirjaston yllläpitämässä Fennica-luettelossa (Suomen kansallisbiografia)tilanne oli sama kuin HelMetissä; tanskankielisen alkuteoksen paikannnimi Vejlby on suomenkielisen teoksen nimessä muodossa Veljlby. Tietue on nyt korjattu; myös suomenkielinen paikannnimi on Vejlby. Asia korjaantuu myös HelMet-luetteloon lähipäivien aikana.
Kysymäsi tiedot on vapaasti ladattavissa Ekonomiliiton sivulta Ekonomit työelämässä/Tutkimukset ja julkaisut.
http://www.sefe.fi/info/tutkimukset_ja_julkaisut
Klikkaa linkkiä vuonna 2005 valmistuneiden tyomarkkinatutkimus
http://www.sefe.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/sefe/embeds/2005… Mediaanipalkka löytyy tästä julkaisusta.
Kaukolainan hoitaa asiakkaan puolesta kotipaikkakunnan kirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainaohjeet löytyvät kaupunginkirjaston kotisivuilta ositteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Ohjeen mukaan Helsingin kaupunginkirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita vain sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa.
Sibelius-akatemian kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston kotisivu löytyy osoitteesta http://lib.siba.fi/fin/ .
Karjaan kirjastosta kerrottiin, että valitettavasti kysymilläsi tableteilla ei voi lukea kirjaston e-kirjoja. Tietoa kirjaston e-kirjoista ja laitteista löydät alla olevan linkin kautta (otsikko: Nyt voit lainata e-kirjoja Lukas-kirjastoista):
http://www.raasepori.fi/palvelut/kirjasto
Martti Jäppilän säveltämän ja sanoittaman Syksyn satu -kappaleen nuotinnos löytyy Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain nuottisarjan Dallape-vihkot numerosta 63: Tanssiuutuuksia.
Tämä nuotinnos on vuodelta 1948, eikä sitä ilmeisestikään ole kuin Kansalliskirjaston kokoelmissa:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Kappale on julkaistu ilmeisesti myös nimellä ”Siellä vielä on se maa”. Sen nuotit ja sanat löytyvät nuottikirjoista ”Uutta kotimaista. 6” (Musiikki Fazer, 1986) ja Halonen, Kalervo: ”Profile. Vol. 1” (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kumpikaan ei näyttäisi olevan kuorolle sovitettu, joten ilmeisesti kappaletta ei ole sovitettu kuorolle tai ainakaan sellaista versiota julkaistu.
James Dean ei lyhyen elämänsä aikana kovin moneen elokuvaan ehtinyt, mutta tunnetuimmat niistä löytyvät myös yleisistä kirjastoista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa Jättiläinen, Eedenistä itään ja Nuori kapinallinen. Katso videoiden saatavuus aineistotietokannasta sivulta http://www.libplussa.fi/
Et maininnut haluatko nuotteja vai äänitteitä. Kohdistit kysymyksen Helsingille, joten suosittelen, että teet haun Plussa-aineistohaussa http://www.libplussa.fi . Kohtaan "tekijä tai esittäjä" kirjoita somerjoki rauli, kohdasta "näytä" voit valita aineistomuodon. Saat listan teoksia, joiden täysissä tiedoissa luetellaan kaikki kokoelmaan sisältyvät kappaleet. Tiettyä kappaletta voit myös hakea kirjoittamalla kohtaan "nimeke" kyseisen kappaleen nimen. "Saatavuustiedot" kertoo, missä kirjastoissa teos on ja onko se saatavana vai lainassa.
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan, että "koronavirukset ovat saaneet nimensä komeasta ulkomuodostaan (latinan corona merkitsee kruunua). Viruksen pinnalla olevat proteiinipiikit tuovat mieleen kruunun tai Auringon koronan eli uloimman kaasukehän".
https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana/kuukauden_sanat_2020/kuukauden_sana_tammikuussa_2020_on_koronavirus.32949.news
Tällaisen vastauksen löysin aiempien vastaustemme joukosta: Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
Vastausta kysymykseesi voi vain arvailla. Asiaa on tuskin testattu koskaan.
Pelkkä jäätelön syöminen on kaukana ravitsemussuosituksista, joiden ajatellaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpitoa. Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo Kodin Kuvalehden jutussa, että jäätelöä voi kyllä syödä joka päivä, jos ruokavalio on muuten monipuolinen. Kiviranta-Mölsä mainitsee, että litran paketti jäätelöä päivässä on kuitenkin liikaa. Todennäköisesti pelkän jäätelön syömisellä olisi täysikasvuiselle ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä, sillä jäätelö lasketaan sangen epäterveelliseksi elintarvikkeeksi sen sisältämän rasvan ja sokerin vuoksi. Pelkän jäätelön syöminen johtaisi myös todennäköisesti jonkinasteiseen...
Energiajuomista löytyy 6 artikkeliviittettä Arto-artikkelitietokannasta. Seuraavat 3 vaikuttavat sopivilta:
Fogelholm, Mikael: Urheilu- ja energiajuomat : auttaako huikka perille. Hyvä terveys 1998 : 5, s. 64 - 66
Ongelmalliset energiajuomat. Elintarvike ja terveys : elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenhuollon ammattilehti. 12 (1998) : 2-3, s. 46-47
Suikkanen, Päivi: Energiajuomat - lisää puhtia ja virkistystä? Bodaus : fitness magazine. 1998 : 8, s. 23-24
Vainio: Energiajuomat : lisäpuhtia vai terveysriski. Kauneus ja terveys 1997 : 11, s. 70-71.
Lisäksi tietoa voi etsiä netistä esim. yleisten kirjastojen verkkopalveluiden kautta (www.kirjastot.fi) ("energy drink") tai suomalaisista hakupalveluista.
Työministeriön laatiman Työssä jaksamisen ohjelman olennaisiksi tekijöiksi on määritelty
- henkinen jaksaminen ja hyvinvointi
- työyhteisön toiminta ja kehittäminen
- työympäristö ja työolosuhteet
- työn hallinta, osaaminen ja ammattitaito
- työaika- ja työjärjestelyt
- henkilön oma fyysinen ja psyykkinen terveys.
www.mol.fi/jaksamisohjelma
Internetissä voit tutustua Tampereen yliopiston avoimen yliopiston sosiaalipsykologian ryhmäpsykologiasivuihin:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/ryhmat.ht…
Muutama uusin ryhmän käyttäytymistä valottava kirja, jotka saa kirjastosta (saatavuustiedot on tarkistettava erikseen):
Antony Williams: Ryhmän salaisuudet. Resurssi 2002
Raimo Niemistö: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Palmenia 2002
Lea Himberg: Suhteita : minä, me ja muut. WSOY 1998
Ryhmäkäyttäytymisestä on kirjoitettu sangen runsaasti, myös erilaisten ryhmien kannalta (koulu, työpaikka, nuoret, perhe). Ehkä olisi hyvä tutustua suppeaan sosiaalipsykologian kirjaan:
Anja Riitta Lahikainen & Anna-Maija Pirttilä-Backman: Sosiaalipsykologian perusteet....
Kurt Lewinin tunnettua kenttäteoriaa on mm. sovellettu yritysten muutosprosessien kuvailemiseen, mutta "Force Field Analysis" -nimistä kirjaa en löytänyt.
Lewinin kirjoja voi paikallistaa Linda-tietokannan avulla, osoite on
http://finna.fi
Kurt Lewinin "Field theory in social science: selected theoretical papers" tai "Resolving social conflicts: selected papers on group dynamics" ovat hyviä vaihtoehtoja.
