Kyllä cd-äänikirjoja on olemassa. Voit hakea niitä Aalto-kirjastojen tietokannasta (www.aaltokirjastot.fi) haluamillasi asiasanoilla. Voit valita asiasanaksi esimerkiksi kuunnelmat tai sadut, aineistolajiksi cd-levyn ja kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuuden. Myös tekijän tai teoksen nimellä äänikirjoja voi hakea.
Tein kokeeksi haun satuäänikirjoista cd-levyllä, ja tuloksia tuli yhteensä 142. Kuunneltavaa automatkan ajaksi siis varmasti löytyy.
Keille on oikea muoto. Kuka-pronominin monikon nominatiivi korvataan ken-pronominin vastaavilla muodoilla esim. keiden, keille ym. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja 2006 ja Wikipedia http://fi.wiktionary.org/wiki/kuka
Hei
tietoa Suomen maksamista sotakorvauksista Neuvostoliitolle löytyy, mutta ei suomalaisille maksetuista. Kehotan kääntymään kansallisarkiston puoleen.http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
Tässä joitakin romaanivinkkejä:
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake (Otava 2003), Herran tarhurit (Otava 2010)
Beckett, Bernard: Genesis (Tammi 2009)
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja (Teos 2012)
Kuusi, Janne: Vapaus (Like 2010)
Raevaara, Tiina: Eräänä päivänä tyhjä taivas (Teos 2008)
Sinisalo, Johanna: Linnunaivot (Teos 2008), Enkelten verta (Teos 2011)
Verronen, Maarit: Kirkkaan selkeää (Tammi 2012)
Tulevaisuuden yhteiskuntia nuortenkirjallisuudessa:
Condie, Ally: Tarkoitettu (Tammi 2011), Rajalla (Tammi 2012)
Lappalainen, Eija ja Leinonen, Anne: Routasisarukset (WSOY 2011)
Tietokirjallisuuden puolelta kiinnostavia voisivat olla ainakin Alan Weismanin Maailma ilman meitä (Atena 2008), jossa pohditaan, mitä maapallolle tapahtuisi ihmisen...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on kotikirjastopalvelu. Kirjaston sivulla kerrotaan, että kotikirjastopalveluun on oikeutettu perusturvan asiakas, joka ei pysty asioimaan kirjastossa omin neuvoin ja jolla ei ole läheistä ihmistä auttamassa. Tarkempia tietoja palvelusta saat suoraan Hämeenlinnnan kaupunginkirjastosta. Alla on linkki, josta voit myös lukea lisätietoa kotikirjastopalvelusta. Toisessa linkissä on Hämeenlinnnan kaupunginkirjaston yhteystiedot.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kotikirjastopalvelu
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki
Willy Russellin Veriveljistä on Reino Braggen suomennos. Näytelmää ei ole painettu, sitä ei ole kirjaston kokoelmissa, joten emme pysty käännöstä tarkistamaan. Taidekirjastojen kokoelmatietokanta kertoo, että Teatterikorkeakoulun kirjastossa on näytelmämoniste, https://finna.fi
Kaukolainaan voi tilata yleensä teoksia, joita ei ole lainattavissa mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä nettilomakkeella (ks. alla oleva linkki palvelusivustolle). Kaukolainapyynnön voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa ja Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa seitsemän euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lääkäriseura Duodecimin ja Duodecim kustannuksen ylläpitämältä Terveysportti-sivustolta löytyy Lääketietokanta, josta löytyvät apteekissa myytävien lääkkeiden tiedot. Lääketietokanta vastaa suurin piirtein painettua Farmaca Fennica -luetteloa, mutta päivityksiä tulee kaksi kertaa kuukaudessa.
Lääkettä voi esimerkiksi kauppanimellä tai lääkeluokituksen mukaan selaamalla. Tietokannasta löytyy myös tieto yhteensopimattomuudesta.
Vaikutukset ovat tietenkin aina yksilöllisiä, ja lääkkeen annostus ei aina ole yksiselitteistä. Tämä on kuitenkin erinomainen lähde tarkistaa lääkkeen mahdolliset haitat ja yhteensopivuus, jos asia epäilyttää. Viime kädessä kannattaa tietysti kysyä neuvoa useammalta kuin yhdeltä lääkäriltä tai asiantuntijalta....
Minna Canth-aineistpja verkossa on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Minna Canth, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth.
Minna Canthin teoksia on digitoituina Kotuksessa, http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Project Gutenbergissä, http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
ja kuunneltavina Kansallisteatterin näyttelijöiden lukemina, https://m.soundcloud.com/kansallisteatteri/sets/minna-canthin-naeytelma…
Tampereen kaupunginkirjastossa Helsingin Sanomien aiemmat vuosikerrat säilytetään mikrofilmeinä. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria ja mikrokortinlukija. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa (https://netloan.tampere.fi/login.aspx?ReturnUrl=%2fdefault.aspx). Mikäli sinulla ei ole varauksen tekoon tarvittavia tunnuksia, saat ne kirjastosta. Tarvittaessa henkilökunta opastaa mikrofilmien ja lukulaitteiden käytössä.
Kirjastolla on myös sanoma- ja aikakauslehtien arkistotietokantoja, mutta tässä tapauksessa niistä ei valitettavasti ole apua. ePress-tietokannassa lehdet ovat luettavissa...
Kesäkuussa 1992 toistakymmentä lähinnä Etelä-Suomessa toimivaa pankkia ajautui ylipääsemättömiin vaikeuksiin. Valtion vakuusrahasto katsoi, että säästöpankkien joutuminen selvitystilaan olisi johtanut rahoitusmarkkinoiden vakavaan häiriöön. Katsottiin parhaaksi, että kyseiset pankit sekä 30 muuta säästöpankkia fuusioituivat Suomen Säästöpankiksi.
Lisätietoa löytyy Mitä Missä Milloin -kansalaisen vuosikirjasta 1994, sivuilta 326-329.
Myös Aamulehden arkistosta, joka on käytettävissä Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy tästä aiheesta artikkeleita.
Varmasti monet antikvariaatit ilahtuvat hyväkuntoisista nuottikirjoista. Myös kierrätyskeskukset ottavat nuotteja vastaan, myös hieman huonokuntoisempia. esim. https://kauppa.kierratyskeskus.fi/kasityo-ja-askartelu/nuotit-skrappayspaperi/p/603142/
Kirjastojen tuo ja vie hyllyyn voi myös tuoda tarjolle muutamia nuotteja. Yleensä kaikki aineisto pääsee sieltä hyvään kotiin.
Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053
Valtiopäiville matkustus oli todella aikaa vievää, kallista ja raskasta. Vaikeutena olivat pitkät välimatkat, huonot tiet, harva tieverkosto, sekä Suomea ja Ruotsia erottava Itämeri.
"Suomen 1700-luvun tieverkosto oli harva, tiet heikkoja ja matkustus kestikievarilaitoksen huonon kunnon takia erittäin hankalaa varsinkin lähimpinä isoavihaa seuranneina aikoina, kuten valitettiin esimerkiksi rahvaan yleisessä valituksensa v. 1723.1 Matkojen pituudesta ja teitten kehnoudesta joutuivat kärsimään varsinkin talonpojat veroviljoja viedessään ja kaupantekoja tehdessään niin suuresti, että liikenneolojen kehittymättömyyttä sellaisenaan on pidetty maan taloudellisen kohoamisen eräänä esteenä." Tämä asiantila haittasi myös tuntuvasti...
Warum? on saksalaisen säveltäjä Theo Mackebenin teos, jonka Varsovassa syntynyt virolaistaustainen Miliza Korjus levytti vuonna 1935. Kappaleen on levyttänyt myös Marjo-Riitta Nieminen, eli Marjorie, sekä Inga Sulin suomennettuna nimellä Miksi.https://areena.yle.fi/podcastit/1-1882845https://secondhandsongs.com/work/196797/all
Internetissä löytyy sivusto : Kohtaamisia silkkitiellä, jossa kerrotaan laajasti vaatetusmuodista ja silkin historiasta:
http://www.nba.fi/museums/KULTMUS/lehtine.htm
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaisi olla hyötyä:
-Selin, Jaakko : Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997)
-Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (1997)
-Contini, Mila : Muoti kautta aikojen (1967)
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyvät nämä standardit, joita voi tutkia kirjastossa, mutta ei lainata. Molemmissa standardeissa lukee, että SFS-standardien osittainenkin julkaiseminen ja jäljentäminen on sallittu vain SFS:n luvalla.
Kysymyksessä on ilmeisesti Tittamari Marttinen, jolta on ilmestynyt runokokoelmat Savun negatiivit (WSOY 1991), Tuhkamorsian (WSOY 1993) sekä Käärmesormus (WSOY 2001).
Tiimirata koostuu tehtävistä, joista kukaan ei selviä yksin, vaan tarvitaan kaikkien tiimin jäsenten osallistumista. Tehtävät ovat esimerkiksi suunnistamista, rakentamista, ongelmanratkaisua. Tarvitaan leikinohjaaja ja ainakin kaksi tiimiä - idea on ryhmien välisessä kilpailussa. Parhaiten organisoitunut ja yhteistyökykyisin tiimi yleensä voittaa.
Tiimityötä ja -koulutusta käsittelevistä kirjoissa ei juuri ole yksityiskohtaisia ohjeita tällaisen radan tekemiseen. Lehtiartikkeleitakaan ei aiheesta löytynyt. Netistä löytyy paljonkin linkkejä hakusanalla "tiimirata", mutta useimmat linkit vievät tiimikoulutusta järjestävien yritysten sivuille, eivätkä ne tietenkään paljasta yksityiskohtia. Näiltä nettisivuilta voit saada joitakin ideoita:...
