Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy yksi amigurumiin liittyvä kirja: Nicki Trenchin Supersöpöt maskotit: yli 35 valloittavaa virkkuuohjetta (Multikustannus 2009).
Esimerkiksi Tarja Heikkilän teoksessa "Tilastollinen otos" (Edita 2008)
otannasta sanotaan, että sen tulee olla "edustava pienoiskuva perusjoukosta".
Otannasta on esimerkki, jossa 4000 henkilön suuruisesta perusjoukosta tehdään 200 yksilön otos, eli joka 20. otetaan mukaan tutkimukseen (s. 35).
Otokselle asetetaan myös muita vaatimuksia kuin lukumäärä, esim. s 41 kirjassa todetaan
"Edustavan otoksen saaminen edellyttää myös, että
- otosyksiköt on valittu arpoen eikä harkiten
- jokaisen otokseen valitun on kuuluttava tutkittavaan perusjoukkoon
- jokaisella perusjoukon yksilöllä on mahdollisuus päästä otokseen".
Ennen tutkimuksen tekemistä kannattaa tutustua tähän tai johonkin muuhun tilastollisista menetelmistä kertovaan teokseen, niin saa...
Jarl Hemmeriltä on suomennettu runokokoelma Rågens rike(1922) nimellä Viljan valtakunta (1926). Lärkorna runoa, joka ilmestyi myös vuonna 1922 kokoelmassa Väntan, ei löytynyt suomennettuna.
Muita Hemmerin runoja löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Suomen kirjallisuuden antologia V, Kohti kahta kulttuuria, Otava, 1969.
Veri ja kulta, Otava, 1954. (Talvitunturi-runo)
Lähteet:
Suomen kansallisbibliografia Fennica
https://finna.fi
Suomen kirjailijat 1809 - 1916, SKS, 1993.
Linkki maailman runouteen
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tietoa Jarl Hemmeristä:
http://city.porvoo.fi/maakuntakirjailijat/suo/hemmer_jarl.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl_Hemmer
Hei!
Runo on nimeltään Elin sittenkin. Sen on kirjoittanut Juha Mannerkorpi ja löytyy mm. teoksesta: Juha Mannerkorpi Runot 1945-1954. Helsinki, Otava.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta vuosina 2011 – 2014.
Siellä mainitaan mm. että tarkoitus on saada korkeakoulutukseen aidosti uusia opiskelijoita. Yliopistolakiin on ehdotettu lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan hakevien kiintiöinnin omana ryhmänään. Tätä muutosta koskeva Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2012 – eli asia on vasta tulossa päätettäväksi.
Toisaalta todetaan myös että ”koulutusalaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä ja niiden sisällä siirtyville tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen. Entistä useampi uusi opiskelija voi näin aloittaa...
Varastotalous on yksi varastonhoitajan ammatin osaamisalueista. Esimerkiksi Simo Hokkasen ja Seppo Virtasen kirjasta Varastonhoitajan käsikirja löytyy siitä tietoa.
Termillä voidaan tarkoittaa myös varsinkin entisaikojen Suomessa tavallista tapaa syödä eri vuodenaikoina sopivaa varastoitua ruokaa, eikä niinkään tuoretta ruokaa. Tähän liittyi myös pyrkimys mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Tietoa termistä tässä mielessä vaikkapa alla olevien artikkelien kautta. Kovin paljon tietoa ei näiden artikkelien kautta löydy. Ehkäpä varastotalous-sanan sijaan on käytetty myös jotakin muuta termiä.
http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/paanajarvi
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/41-juhlinta-on-inhimillista
Suopellon väki -nimistä kirjaa Aili Konttisella ei ole. Karjalaisista Suopellon lapsista ja heidän vaiheistaan kertovat kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Me alakoululaiset (1936), Marketta toisluokkalainen (1938), Intiaanipäällikkö Punainen sulka (1940), Suopellon väki sodan jälkeen (1941), Rasavillejä (1944) ja Marketan seitsemäs koulu (1948). - Me alakoululaiset on ilmestynyt myös nimellä Marketta tulee kouluun (1948) ja Intiaanipäällikkö Punainen sulka on julkaistu 1964 uudistettuna laitoksena nimellä Tässä tulee intiaani.
Joel Lehtosen Putkinotkossa Könösen saha, mylly ja lotjatelakka sekä Könölinin sahan kartano, jonka jyväaitasta Juutas Käkriäisen kantaakseen ottamansa kahdeksankymmenkiloinen jauhosäkki on peräisin, sijaitsevat Kenkkuinniemen kannaksella. Putkinotkosta sahalle on matkaa neljä ja puoli kilometriä.
Heilikirjastojen ja Keskikirjastojen kimpat aloittivat molemmat 2013.
Tarkemmat tiedot kirjastojen historiasta löytyvät Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen sivuilta.
Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee
muinaisskandinaavisesta päällikköä tai aatelismiestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle.
Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi.
https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (...
Kappale on julkaistu ilmeisesti myös nimellä ”Siellä vielä on se maa”. Sen nuotit ja sanat löytyvät nuottikirjoista ”Uutta kotimaista. 6” (Musiikki Fazer, 1986) ja Halonen, Kalervo: ”Profile. Vol. 1” (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kumpikaan ei näyttäisi olevan kuorolle sovitettu, joten ilmeisesti kappaletta ei ole sovitettu kuorolle tai ainakaan sellaista versiota julkaistu.
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivi viskoosinen taipuu yksikön partitiivimuodossa muodossa "viskoosista", eli vaihtoehto c on oikein. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=viskoosinen&SearchWord=viskoosinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Yleistä tietoa -oosinen – -öösinen, -oosi , -öösi -loppuisten adjektiivien taivutuksesta kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelista (1/1968):
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=51
Kielitoimiston ohjepankin mukaan genetiivi-ilmauksessa usein sekä yhdyssana että erillisten sanojen liitto ovat mahdollisia. Yhdyssanassa korostuu ilmauksen termimäisyys: lääkärinlausunto yhteen (termi), mutta esim ilmauksessa kenen lääkärin lausunto erilleen. Ehkä myös tässä tapauksessa molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kuitenkin esim. tutkinnon nimi "tekniikan tohtori" kirjoitetaan kahtena sanana.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/genetiivi/ohje/410
:
Tuossa iässä kirjallisuuden klassikot voisivat olla hyvää luettavaa. Fjodor Dostojevskin "Rikos ja rangaistus" oli ainakin itselleni tuossa iässä kova tapaus. Kirja on jännittävä ja vetävästi kirjoitettu, ja kerronta toimii myös nykylukijalle. Identiteettiä pohditaan mm. Albert Camus:n teoksissa "Sivullinen" ja "Putoaminen". Franz Kafkan teokset ovat myös erinomaisia, esimerkiksi "Oikeusjuttu" tai "Muodonmuutos".
Dystopiakuvausten klassikoita on George Orwellin teos "Vuonna 1984", myös "Eläinten vallankumous" on vetävää luettavaa.
Seksuaalista suuntautumista käsittelevistä kirjoista on tehty kirjavinkkilista, johon kannattaa tutustua:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sateenkaarikirjallisuus-hylly
Kannattaa muutenkin käydä...
Reikää ei ollut 25 pennin kolikoissa. Reiän tarkoituksena oli erottaa 5- ja 10 -pennin rahat samankokoisesta 25:n pennin sekä 50:n pennin rahasta, koska niiden valmistusmetalli oli sama.
Lähteenä on Tuukka Talvion Suomen rahat -kirja luku "Metalliraha vuoden 1917 jälkeen".
Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei...
Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985. Kyselylomakkeet olivat viimeisen kerran käytössä vuonna 1985. Täysin kyselypohjaisia olivat vain vuosien 1950 ja 1960 laskennat. Vuonna 1970 laskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja, kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin jo hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri), ja lomakkeilla kerättiin lähinnä puuttuvia tietoja, kuten työpaikkaa ja ammattia koskevia tietoja.
Henkilölomakkeita käytettiin ensimmäisen kerran väestölaskennassa vuonna 1870. Lomakkeisiin...
Pääkaupunkiseudun Plussa-kirjastojärjestelmästä löytyy kaksi suomenkielistä Michel Montignacin kirjaa: "Montignacin laihdutusmenetelmä erityisesti naisille" sekä "Syön hyvin ja siksi laihdun". Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta, http://www.libplussa.fi . Laita tekijä-kenttään nimi Montignac Michel ja rajaa kieleksi suomi, niin saat esiin Montignacin suomenkieliset kirjat.
Teos on suomennettu nimellä "Elämän kevät". Se on lainattavissa monessa kirjastossa, mm.Jyväskylässä, jonka aineistotietokannasta voit sen löytää esim. kirjoittamalla tekijäksi: Rawlings, Marjorie. Kun otat teoksesta tarkemmat tiedot, näet, että Elämän kevät -teoksen alkukielinen nimi on juuri tuo The Yearling.
