Alpo Tommolan cd-levyllä Sydämeni laulut (vuodelta 1994) on kappale nimeltä Kotiseutu Kouvola. Laulu on Vilho Oksan säveltämä ja Viljo Halmeenmäen sanoittama.
Levy löytyy Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmista. Valitettavasti levykotelossa ei ole laulujen sanoja, joten emme päässeet tarkistamaan, onko tämä etsimäsi kappale. Levyn saa lainaan Kouvolan kirjastosta, tai voit kysyä sitä kaukolainaan omasta lähikirjastostasi.
Heilikirjastojen ja Keskikirjastojen kimpat aloittivat molemmat 2013.
Tarkemmat tiedot kirjastojen historiasta löytyvät Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen sivuilta.
Outi Pakkasen kirja Julma kuu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä samannimisenä jatkokertomuksena vuonna 2011. Se ei kuulu varsinaisesti mihinkään sarjaan, vaikka sivuhenkilönä vilahtaakin Pakkasen useissa muissa kirjoissa esiintyvä Anna Laine.
Sarjakirjoista on olemassa Ulla Monosen toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (uusin painos 2015) sekä Tuija Mäen Dekkarisarjat -teos (2014). Näistä löytyvät kirjasarjat ja niiden järjestys. Lahden kirjastossa näitä teoksia on sekä lainattavia että kirjastossa luettavia kappaleita. Näistä löytyy myös Outi Pakkasen Anna Laine -kirjojen järjestys.
Samantyyppiseen suomen kielen sanavarastoa koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastauksen mukaan minimaalinen sanavarasto, jolla selviää jokapäiväisestä kanssakäymisestä käsittää 1500-2000 sanaa.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=27d44ba8-91e3-4ca…
ks. myös http://saaressa.blogspot.fi/2009/06/taajuussanasto-loyto.html
Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys ry:n sivuilla kerrotaan juuri tämän tykin pienoismallin rakentamisesta:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Ennen rakentamista tarvitaan lupa ampuma-aseen valmistamista varten. Artikkelissakin mainitusta Jyri Paulaharjun kirjasta Vanhat tykit Rautaruukusta Hedvigiin saa paljon tietoa. Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1792653__Sjyri%20paulaharj…
Myös Asehistorian Liiton sivuihin kannattanee tutustua:
http://www.asehistorianliitto.fi/
Kappale on julkaistu ilmeisesti myös nimellä ”Siellä vielä on se maa”. Sen nuotit ja sanat löytyvät nuottikirjoista ”Uutta kotimaista. 6” (Musiikki Fazer, 1986) ja Halonen, Kalervo: ”Profile. Vol. 1” (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kumpikaan ei näyttäisi olevan kuorolle sovitettu, joten ilmeisesti kappaletta ei ole sovitettu kuorolle tai ainakaan sellaista versiota julkaistu.
Tämä laulu löytyy cd-levyltä Perinteiset joululaulut 1912-1954 (Artie Music, 2004). Levyn tekstilipukkeessa on tietoa laulun tekijöistä. Sen on säveltänyt H. Osmo eli Hannes Konno ja sanoittanut Dagmar Parmas.
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivi viskoosinen taipuu yksikön partitiivimuodossa muodossa "viskoosista", eli vaihtoehto c on oikein. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=viskoosinen&SearchWord=viskoosinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Yleistä tietoa -oosinen – -öösinen, -oosi , -öösi -loppuisten adjektiivien taivutuksesta kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelista (1/1968):
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=51
Verkossa olevia sanakirjoja voit hakea esimerkiksi Linkkikirjastosta http://linkkikirjasto.lib.hel.fi kohdasta Pikalinkit ja sieltä Aihe
sanakirjat. Listalta numero 11 Mofile Place ja numero 17 Svensk-finskt lexikon näyttäisivät sopivilta.
Varausten saapumisesta ilmoitetaan kirjeitse kotiin. Jos sinulla on käytössäsi kirjaston verkkopalvelu, näet lainasi ja varauksesi myös internetin kautta tai saat halutessasi ilmoituksen saapuneista varauksista sähköpostiisi.
Aiheestasi löytyy erittäin paljon verkkomateriaalia, niin paljon että sen luetteleminen tässä olisi sekä mahdotonta että turhaa. Kehottaisinkin että haet itse esim. Googlen avulla hakusanoilla IPv4 ja IPv6 yhdessä (eli kirjoitat ne vain sellaisenaan peräkkäin Googlen hakulomakkeeseen http://www.google.com/). Voit halutessasi rajoittaa haun suomenkieliseen materiaaliin, mutta sillä tavoin tietenkin menetät paljon sivuja. On järkevintä että käyt itse materiaalin läpi, koska luonnollisestikin itse parhaiten tiedät mikä on sinulle hyödyllistä.
Lehtiviitteitä löytyy myös jonkun verran, tässä lista:
1. Internetin seuraava sukupolvi: IPv6 / Tommi Saarinen, Mika Ylianttila, Petri Mähönen PROSESSORI 2001, nro 6-7, sivu 82-85
2. Miten valjastat...
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen helluntaiherätys kävivät virallisia neuvotteluja vuosina 1987-1989. Neuvottelujen tuloksena julkaistiin 46-sivuinen "Päätösasiakirja : Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen helluntaiherätyksen viralliset neuvottelut" (ISBN 951-606-125-7). Neuvotteluista on esittänyt kokonaisarvion Risto A. Ahonen Teologisessa aikakauskirjassa (=TA) 1990, nro 2, s. 126-128. Neuvotteluihin liittyviä artikkeleita ovat kaiketi myös seuraavat: Helluntailiikkeen synty ja siihen vaikuttaneet tekijät / Risto A. Ahonen, TA 1987, nro 5, s. 391-400 ; Teologian tehtävä ja tärkeät teemat / Valtter Luoto, TA 1990, nro 6, s. 493-494 ; Valtion suhde uskontoon ja uskonnollisiin yhteisöihin / Valtter Luoto, TA 1992,...
Kysymäsi teos on Matkailun edistämiskeskuksen julkaisema Jyväskylän yliopistossa tehty pro gradu -työ. Sitä ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta näyttäisi löytyvän muutamista maakunta-, yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoista. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, johon teos toimitetaan lainattavaksesi. Jyväskylän yliopiston kirjaston Jykdok-tietokannasta (http://finna.fi) löytyy linkki myös verkkojulkaisuun http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/h/riiksalo.pdf
Tästä Enkeliakatemia-sarjan kirjoittajasta löytyy kovin vähän tietoa. WSOY kustantaa hänen teoksiaan suomeksi, mutta kustantajan sivulta löytyy vain sarjan osien luettelo. Neljäs osa: Vallan kahvassa on tulossa vielä tänä vuonna.
Internetin osoitteessa http://www.bookfinder.us/review6/006008815X.html on hyvin lyhyesti tietoja kirjailijasta, selviää oikeastaan vain, että hän asuu Englannissa, on nykyisin kokopäiväinen kirjailija, mutta on aiemmin työskennellyt tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä.
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjaan on tosiaan ilmestynyt 5. osa, Luolien suojatit (2002). Kyllä kyse on samasta, Luolakarhun klaanin kasvattaman Aylan tarinasta. Koko sarja sijoittuu jääkauteen, n. 35000-25000 vuotta ekr.
En löytänyt runoa Jevtusenkon runokokoelmista.
Runoa on kuitenkin esittänyt esimerkiksi Koiton laulu-kuoro. Kuoron 1976 ilmestyneeltä levyltä Koiton laulu kappale löytyy. Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Rauman kaupunginkirjaston kaukopalvelu henkilöasiakkaille löytyy kokonaisuudessaan sivulla http://www.rauma.fi/kirjasto/kaukopal.htm
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä lainaustoimintaa ja asiakkaalta veloitettava hinta vaihtelee hieman sen mukaan mistä kirjastosta tarvittava aineisto saadaan tilattua.
Mikäli kyseessä on tietty teos tai teksen, tilauksen hinnan voi varmistaa ennen kaukopalvelupyynnön jättämistä Rauman kaupunginkirjaston kaukopalvelusta kirjasto@rauma.fi
Raija Orasella on kirjallisia teoksia yli 50. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. näytelmä-, elokuva-, ooppera- ja tv-käsikirjoituksia.
Gummerus Kustannuksen internetsivulta löytyy Raija Orasen teokset http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106
Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokannasta Sanojen aika voi etsiä tietoa sekä Raija Oraseseta että hänen tuotannostaan http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=1&pid=1576&lang=FI
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole keskiajalla eläneen saksalaisen mystikon mestari tai maisteri Eckhartin teoksia. Raumalta löytyy kaksi kirjaa, jotka käsittelevät mm. häntä. Ne ovat Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto: Saksan ja Alankomaiden suuret mystikot ja Juha Varton Ihmisen tie: keskusteluja mystikoista.
Maisteri Eckhartin teoksia on vain yliopistojen kirjastoissa. Tiedot teoksista löytyvät aineistotietokanta Lindan (http://finna.fi kautta. Lindaa voi käyttää yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kirjastoissa. Etsimisen tekee työlääksi se, että tekijän nimi on kirjoitettu monella tavalla. Ainakin näillä kannattaa etsiä: Eckhart, mestari; Eckhart, Meister; Eckart, mestari; Eckart, Meister; Eckart, mäster.
