Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä HelMetin, http://www.helmet.fi, tarkennetussa haussa valitsemalla kokoelmaksi äänikirjat ja kieleksi englanti alasvetovalikoista. Aiheeksi kirjoitetaan kristinusko ja lisätään toiseksi hakuoperaatoriksi Ei ja kirjoitetaan hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus", jollei haluta muuta kuin tietokirjat.
Jos etsitään äänikirjoja afrikkalaisuudesta kirjoitetaan kristinuskon tilalle afrikka* ja jos historiasta, kirjoitetaan hakulaatikkoon histo*. Esim. näin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…. Katkaisemalla sanan loppu tähdellä saadaan enemmän tuloksia, kun sanan eri taivutukset tulevat mukaan. Hakutuloksia saadaan enemmän myös, jos kaikkia hakuja...
Karjaan kirjastosta kerrottiin, että valitettavasti kysymilläsi tableteilla ei voi lukea kirjaston e-kirjoja. Tietoa kirjaston e-kirjoista ja laitteista löydät alla olevan linkin kautta (otsikko: Nyt voit lainata e-kirjoja Lukas-kirjastoista):
http://www.raasepori.fi/palvelut/kirjasto
Lainoja ei voi uusia sähköpostitse, mutta voit soittaa Virosta Turun kaupunginkirjaston uusintanumeroon: 00358 60002623 (arkisin klo 12-18, pe 12-16, juhannusaattona kiinni). Mikäli et jostain syystä saa yhteyttä kyseiseen numeroon, voit lähettää uusintapyynnön kirjastoon sähköpostiosoitteeseen
neuvonta@kirja.turku.fi.
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
Frank-monihaku on yksi varhaisimmista palveluistamme viime vuosituhannen loppuvuosilta (muita ovat Kysy kirjastonhoitajalta, Makupalat.fi ja Kirjastohakemisto - kaksi viimeistä edeltävillä nimillään). Sitä on muokattu ja uusittu vuosien varrella paljon ja moneen kertaan on ajateltu, että se tulee korvautumaan toisilla palveluilla, esim. aikoinaan yliopistokirjastojen Nelli-portaalilla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Finna.fi on palvelu, joka pystyy korvaamaan Frankin siinä vaiheessa, kun se sisältää kaikkien kirjastojen aineistojen tiedot.
Frank-monihaun koodia ei tällä hetkellä löydy Kirjastot.fi:n Githubista https://github.com/libraries-fi, eikä varsinaista teknistä dokumenttia ei löydy. Tässä jotain tietoa:
Monihaku on...
Siluurikausi, liitukausi ja pleistoseenikausi ovat kaikki geologisia aikakausia. Siluurikausi ja liitukausi ovat geologisia kausia, ja pleistoseenikausi on geologinen epookki. Geologinen ajanlasku perustuu geologisten muodostumien tutkimiseen sekä ajoittamiseen (stratigrafia), ja sitä käytetään etenkin geologiassa ja paleontologiassa. Geologisten ajanjaksojen pituus saattaa olla useita miljoonia vuosia. Nämä ajanjaksot luokitellaan suuruusjärjestyksessä eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin.
Nykyistä maailmankautta kutsutaan kenotsooiseksi maailmankaudeksi. Sen katsotaan alkaneen liitukauden lopulla tapahtuneen joukkosukupuuton jälkeen noin 65 miljoona vuotta sitten....
Aiheesta löytyi yllättävän hankalasti tietoa, varsinkaan suomeksi. Itse vaatetuksesta on olemassa paljonkin kuvia ja muuta materiaalia, mutta ei niinkään siitä, miten vaatteet on valmistettu. Koetan tähän hieman tiivistää lukemaani englanninkielisistä lähteistä. Pahoittelen etukäteen pitkähköä vastausta!
Ompelua on ilmeisesti harrastettu ainakin jo 20000–25000 vuotta, neulominen on hieman uudempaa alkuperää ja syntynyt aikaisintaan vasta 500-luvulla. Ihmiset valmistivat pitkään itse kaikki vaatteensa, jolloin riippui paljon neulojan tai ompelijan omasta taidosta ja näppäryydestä millaisia niistä tuli. Naiset olivat päävastuussa vaatteidenvalmistukseen liittyvästä työstä. He myös kävivät keskenään vaihtokauppaa taidoistaan ja...
Kokemukseen piimästä vaikuttanee useampi asia, kuten taustalla olevan maidon koostumus, rasvaisuus ja hapattamiseen käytetty aika ja tapa.
Piimällä on pitkä historia Pohjoismaissa. Maidon hapattaminen oli aluksi sattumanvaraista, mutta sen huomattiin lopulta parantavan maidon säilyvyyttä.
Piimän rakenteeseen ja lopulta makuun vaikuttaa maidon koostumus. Piimään käytettävän raakamaidon tulee olla tuoretta ja mikrobiologisesti hyvälaatuista. Raakamaidossa on vettä, rasvaa, proteiineja, laktoosia, vitamiineja, kivennäisaineita sekä entsyymejä ja kaasuja. Niin sanotusti ennen vanhaan näitä osioita piimän teossa ei ole voinut erityisesti valvoa ja muokata nykyisen tehotuotannon puitteissa. Siispä makuerot ennen ja nyt lienee tämän...
Teoksesta Illustrated who's who of the cinema vuodelta 1983 löytyvät perustiedot Clara Bow'sta, myös luettelo hänen filmeistään. Useimpien kirjastojen asikasmikroilla voi käyttää Ebsco-artikkelitietokantaa, siitä saa kahdeksan viitettä asiasanalla Bow, Clara, osa on pelkkiä lähdeviitteitä, mutta joukossa on myös kokotekstiartikkeleita englanniksi.
Kannattaa varmaan katsastaa myös Suomen elokuva-arkiston sivut osoitteessa http://www.sea.fi/kirjasto/. Siellä voi tehdä hakuja kirjaston tietokannasta.
Wolfgang Schivelbuschin teos "Nautintoaineiden kulttuurihistoriaa" sisältää jakson tupakan historiasta. Lisää löydät hakusanoilla tupakointi, historia sekä tupakka, historia.
Tanskalainen taiteilija Vilhelm Pedersen eli vuosina 1820-1859. H.C. Andersenin satuja hän on kuvittanut yli 200. ( Lähde: Nationalencyklopedin ) Internetistä löydät paljon tietoa hänestä: mm. http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen.htm (tanskankielinen)
http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen_illu2.htm (tanskankielinen)
Jos haluat lukea myös muilla kielillä, kokeile hakua esim. Google:sta ja hakulausekkeeksi "Pedersen, Vilhelm"
Pelastakaa lapset -järjestön sivuilta löytyy paljon tietoa sijaisvanhemmuudesta. Järjestön mukaan sijaisvanhemmilla tulee olla
-aikaa lapselle
-kiinnostusta ja voimavaroja huolehtia lapsesta, joka ei ole heidän omansa
-kykyä ymmärtää ja auttaa lasta hänen menetyksiinsä liittyvien tunteiden käsittelyssä
-halua tukea lapsen suhteita syntymäperheeseen
-kykyä yhteistyöhön
Järjestö kouluttaa sijaisvanhemmiksi haluavia perheitä sekä yksilöllisesti että PRIDE-valmennuksen avulla.
Lisää tietoa löydät Pelastakaa lapset -järjestön sivulta: http://www.pelastakaalapset.fi/lastensuojelupalvelut/sijaisperhe.php
Sijaisvanhemmuudesta on kirjoitettu myös kirjoja: mm. Kujala, Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet (2003) ja Laurila, Lainaksi annettu lapsi -...
Valitettavasti se ei ole mahdollista.
Varauksia ei pysty rajaamaan niin että aineisto saapuisi vasta tietyn päivämäärän jälkeen. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen Millennium-kirjastojärjestelmä ei mahdollista tällaista vaihtoehtoa, eikä kirjaston ole mahdollista taata sitä että asiakkailla mahdollisesti lainassa oleva aineisto palautuisi ajoissa.
Kirjasto toki lähettää myöhässä olevasta aineistosta muistutuksia ja mikäli aineisto ei palaudu 60 päivän kuluessa eräpäivästä siirretään saatavat perintätoimiston perittäviksi, mutta siitä huolimatta on mahdotonta taata että aineisto palautuisi juuri tiettyyn päivään mennessä.
Suomen kirjastoseura järjestää kursseja ja koulutusta, joista osa on englanninkielisiä. Tietoa kursseista löydät seuran Internet-sivuilta:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/koulutus
Myös Helsingin yliopiston kirjaston järjestämissä kursseissa on englanninkielisiä:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/koulutus/index.htm
Yksityisjuhlien, lähinnä häiden, järjestämiseen liittyviä lehtiä Suomessa ovat ainakin Häät, Mennään naimisiin ja Tehdään häät. Kokousten yms. järjestämisestä löytyi ainoastaan lehti nimeltä Kokouskutsu, Sokos hotellien kokouspalvelulehti, joka on ilmestynyt ainoastaan vuosina 1989-1990.
Tiedot näistä lehdistä löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) ja Suomen kansallisbibliografia Fennican (http://finna.fi kautta. Joko kokousten järjestämiseen liittyviä lehtiä ei Suomessa ole tai niitä on hyvin vaikea löytää nimeä tietämättä. Löytämäsi Tampere conference city –julkaisu löytyi otsikon tiedotuslehdet alta. Muut sen ryhmän lehdet eivät liittyneet kokousten järjestämiseen.
Otavan vuonna 2005 julkaisemassa, Mirja Kalliopuskan laatimassa Psykologian sanastossa työuupumus määritellään näin: työuupumus, burnout, työn aiheuttama henkinen uupumus. Työuupumusta edeltää pitkittynyt työperäinen stressireaktio, jonka viimeisin vaihe on uupumus, ekshaustio. Oireina ilmenee ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, välinpitämättömyyttä, työmoraalin, motivaation ja työsuorituksen heikkenemistä, unettomuutta, alkoholiongelmia tai psykosomaattisia vaivoja.
Artikkelissa viitataan burnout-sanaan, joka määritellään loppuunpalamiseksi. Sen kerrotaan olevan pitkään jatkuneen stressin viimeinen vaihe, jossa on oireina uupumusta (ekshaustio), apatiaa, alemmuudentuntoja, oman työn mitätöintiä, motivaation laskua, kyynisyyttä ja...
Margaret Weisin Meripihkaa ja rautaa (kuuluu ilmeisesti Musta oppilas –sarjaan?) ilmestyy marraskuussa 2006 ja Richard A. Knaakin kirjoittaman Minotaurisodat-sarjan kolmas osa ei ole vielä ainakaan suomeksi ilmestynyt.
Ilmestymisen jälkeen kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat voi lainata kirjastosta. Kannattaa kysellä lähikirjastosta suoraan.
Kouluviihtyvyydestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Löydät vastauksen palvelun arkistosta ( http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) kirjoittamalla hakukenttään sanan kouluviihtyvyys. Vastauksessa mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastosi aineistohausta ( http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1 ).
Tuntematta tarkemmin tutkimuksesi näkökulmaa on aineiston suositteleminen hieman hankalaa. Siksi onkin parempi, että selaat itse tietokantaa ja valitset sieltä sopivat viitteet. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokantaa Lindaa on mahdollista käyttää kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaa Helkaa ( http://www.helsinki.fi/helka/ ), kuten muidenkin...
Claude Valentini-kellot ovat englantilaisia, katso
http://www.claude-valentini.co.uk/contact.htm
Claude Valentini on mielenkiintoinen brandi, joka vaikuttaa todella arvokkaalta, mutta todellisuudessa tämän merkin kellot ovat arvoltaan noin 40-50 €. Kyseessä on vale-brandi. Kelloja myydään bensaasemilla ja paikoitusalueilla ja myyntiä tukee huomattavat kotisivut.
Katsi BBC:n tekemä raportti aiheesta
http://www.bbc.co.uk/insideout/east/series6/car_park_peddlers.shtml
Yleisesti voin vastata, että aihepiiristä löytyy Auran kirjaston kokoelmasta teokset: Maailman ympäri, osa 2 ja Maailma nyt, osa 10. Lisäksi löytyy VHS-kasetti Arktinen ja antarktinen sekä DVD-levy Planeettamme maa, jossa David Attenborough esittelee napa-alueita. Kannattaa muistaa myös lehdet: Tieteen kuvalehti ja National geographic, joiden eri numeroista löytyy antarktisista alueista artikkeleita vähän eri näkökulmista.