Teos on suomennettu nimellä "Elämän kevät". Se on lainattavissa monessa kirjastossa, mm.Jyväskylässä, jonka aineistotietokannasta voit sen löytää esim. kirjoittamalla tekijäksi: Rawlings, Marjorie. Kun otat teoksesta tarkemmat tiedot, näet, että Elämän kevät -teoksen alkukielinen nimi on juuri tuo The Yearling.
Kysymyksessä on ilmeisesti Tittamari Marttinen, jolta on ilmestynyt runokokoelmat Savun negatiivit (WSOY 1991), Tuhkamorsian (WSOY 1993) sekä Käärmesormus (WSOY 2001).
Saadaksesi tietoa kirjoista, joissa käsitellään työnohjausta, voit tehdä hakuja Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi käyttämällä asiasanaa työnohjaus. Katsomalla Täydet tiedot saat jonkin verran lisätietoja kirjojen sisällöstä, joten selailepa saamistasi viitteistä sopivimmat.
Sisäisestä viestinnästä - oletan nyt, että tässä yhteydessä tarkoitat työyhteisön tai organisaation sisäistä viestintää - voit etsiä kirjoja samaisesta paikasta asiasanoilla sisäinen tiedotus, organisaatioviestintä, viestintä - työyhteisöt.
Varsinaista englanninkielistä tietoa asiakastyytyväisyydestä laboratoriopalveluihin löytyy niukasti. Aluksi materiaalia kannattaa etsiä kaupunginkirjaston omasta aineistotietokannasta (http://kirjasto.kuopio.fi/) esim. asiasanoilla asiakkaat ja tyytyväisyys. Hakutuloksena tosin tulee lähinnä suomenkielistä materiaalia. Myös Savonia-ammattikorkeakoulun kokoelmatietokannasta (http://aapeli.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=finnish&DB=local&…) voi hakea myös em. asiasanoilla kielirajauksen kanssa. Hakutuloksena on englanninkielisiä julkaisuja liittyen asiakastyytyväisyyteen. Lisäksi kannattaa hakea mm. asiasanoilla laboratoriot ja asiakkaat tai laboratoriot ja palvelut.
Aihetta edes jollakin tavoin sivuavia...
Rauman kaupunginkirjaston kaukopalvelu henkilöasiakkaille löytyy kokonaisuudessaan sivulla http://www.rauma.fi/kirjasto/kaukopal.htm
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä lainaustoimintaa ja asiakkaalta veloitettava hinta vaihtelee hieman sen mukaan mistä kirjastosta tarvittava aineisto saadaan tilattua.
Mikäli kyseessä on tietty teos tai teksen, tilauksen hinnan voi varmistaa ennen kaukopalvelupyynnön jättämistä Rauman kaupunginkirjaston kaukopalvelusta kirjasto@rauma.fi
Mtv3 on esittänyt sarjaa viimeksi vuonna 2000. Kanavan nettisivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat2005b/kysy.shtml sarjan jatkumisesta on kysytty, ja vastauksen mukaan sarja ei jatku.
Osoitteessa http://www.angelfire.com/stars4/svh_britney/Ohjelma.html on adressi sarjan uusimisen puolesta.
Kirjastot vastaanottavat lahjoituksia. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu. Voisitte käydä näyttämässä lähikirjastossanne materiaalia, jonka haluaisitte lahjoittaa. Kirjojenne ikä ja aihepiiri ovat sellaiset, että ne ehkä kiinnostaisivat Kansalliskirjastoa, http://www.kansalliskirjasto.fi taikka Helsingin yliopiston laitoskirjastoja http://www.helsinki.fi/kirjastot/ . Lainopillista aineistoa voisi tarjota ehkä myös Eduskunnan kirjastoon, http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx .
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ainakin tietoa Tuulia Ahosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903696126
Kirjassa Mervi Koski: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003 kerrotaan Tuulia Ahosta runoilijana.
Raision kaupunginkirjastosta löytyy tieto, että runo on Larin-Kyöstin: löytyy mm. teoksesta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut (osa 2).
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy yksi amigurumiin liittyvä kirja: Nicki Trenchin Supersöpöt maskotit: yli 35 valloittavaa virkkuuohjetta (Multikustannus 2009).
Kirjastolain mukaan jokaisen kunnan tulee järjestää kirjastopalvelut joko itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Suomessa oli vuoden 2010 alussa 342 kuntaa. Osa kuntien kirjastoista on muodostanut kirjastokimppoja, jolloin niillä ei välttämättä ole käytössä omaa kirjastokorttia vaan kimpan yhteinen kortti.
Yleisten kirjastojen lisäksi Suomessa on noin kaksikymmentä yliopistokirjastoa ja noin kolmekymmentä ammattikorkeakoulukirjastoa. Niissä lainaaminen tapahtuu usein opiskelijakortilla, mutta niihin voi myös saada erillisen kirjastokortin. Erilaisia erikoiskirjastoja on useita kymmeniä. Osalla niistä on oma korttinsa, jotkut käyttävät esimerkiksi Helsingin yliopistonkirjaston Helka-korttia. Erilaisten kirjastokorttien tarkkaa...
Hei
tietoa Suomen maksamista sotakorvauksista Neuvostoliitolle löytyy, mutta ei suomalaisille maksetuista. Kehotan kääntymään kansallisarkiston puoleen.http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
Hei!
Runo on nimeltään Elin sittenkin. Sen on kirjoittanut Juha Mannerkorpi ja löytyy mm. teoksesta: Juha Mannerkorpi Runot 1945-1954. Helsinki, Otava.
Voit hakea Vaasan kaupunginkirjaston aineistoa Venny-verkkokirjastossa
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&ulang=fin
Kun sinulla ei ole tarkkaa tietoa kirjan tai tekijän nimestä, voit käyttää asiasanahakua. Kirjastossa kaikki aineisto asiasanoitetaan hakua silmälläpitäen. Asiasanalista on verkossa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
Tässä hakutehtävässä voit laittaa asiasana-laatikkoon sanan rekrytointi. Voit rajata hakua ruksimalla lisärajaus-laatikoita (esim. haetaan vain kirjoja). Voit valita myös minkä kielisiä kirjoja haluat.
Kun olet käynnistänyt haun ja saanut löytyneet teokset listan, näet saatavuus kohdasta, onko kirja tällä hetkellä paikalla Vaasan kaupunginkirjastossa. Jos klikkaat kohtaa "...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on kotikirjastopalvelu. Kirjaston sivulla kerrotaan, että kotikirjastopalveluun on oikeutettu perusturvan asiakas, joka ei pysty asioimaan kirjastossa omin neuvoin ja jolla ei ole läheistä ihmistä auttamassa. Tarkempia tietoja palvelusta saat suoraan Hämeenlinnnan kaupunginkirjastosta. Alla on linkki, josta voit myös lukea lisätietoa kotikirjastopalvelusta. Toisessa linkissä on Hämeenlinnnan kaupunginkirjaston yhteystiedot.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kotikirjastopalvelu
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki
Kyseistä William Blaken runoa ”A Poison Tree” ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa teoksessa, jota ei ole listattu mihinkään tietokantaan, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Kysymäsi aihepiiri kuuluu kategoriaan Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus, ja se on Turussa luokassa 86.21 ja sen alaluokissa, kirjallisuudentutkimuksen hakuteokset ovat luokassa 86.2103.
Turussa on oma ajanjaksoihin sidottu luokitus seuraavasti: 86.215 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1800-luku, 86.217 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1900-luku, 86.2171 kirjallisuudentutkimus (suomi)1900–1945 ja 86.2174 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1945 jälkeen. Luokassa 86.22 on suomenruotsalaisen kirjallisuuden tutkimus.
Monissa muissa Vaski-kirjastoissa on Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus luokassa 86.2 ja sen alaluokissa..
Lyhyitä luonnehdintoja Suomen kirjailijoista, myös mainitsemaltasi ajanjaksolta, on mm. kirjoissa:
86.2103 Koskela...
Lämpöpatterit jaetaan toimintaperiaatteensa mukaan kahteen eri tyyppiin, konvektoreihin ja radiaattoreihin. Konvektoripattereissa lämmön siirtyminen huoneilmaan tapahtuu sekä lämpösäteilyn että konvektion kautta. Konvektio tarkoittaa sitä, että ilma lämpiää kiertäessään patterin pintojen kautta. Patterin ympärillä on näin ollen jatkuva ilmavirtaus. Ilman mukana liikkuvat myös erilaiset pienhiukkaset, jotka kertyvät virtauskohtiin ja näkyvät ajan myötä tummina tahroina.
Lähteet:
Pientalon lämmitys -oppimateriaali Edu.fi -sivuilla: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/patterit.htm, http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/radiaattorit.htm
Home Energy Magazinen verkkoartikkeli pienhiukkasten aiheuttamista...
Kysymäsi nimet Anita Diamantin romaanissa Punainen teltta (The red tent) ovat suomennoksessa muodoissa Bar-Salem ja Ra-mose.
Lähde:
Diamant, Anita: Punainen teltta (Tammi, 1999)
https://finna.fi
Hakusanalla ”tunneterapia” ei näytä löytyvän ainakaan Helmet-kirjastojen valikoimista oikein mitään. Aiheesta näyttäisi kuitenkin olevan tietoa esimerkiksi Antti Pietiäisen teoksessa ”Tunne, antitunne, perimä : johdanto tunteiden dynamiikkaan” (Natura Medicina, 2013) ja Marja-Liisa Veijosen teoksesta ”Luontaisesti terveeksi” (Edico, 2008).
Ilmeisesti tunneterapialla on läheinen suhde vyöhyketerapiaan. Siihen liittyvää koulusta antavia tahoja löytyy Googlella käyttämällä hakusanoja ”vyöhyketerapia” tai ”tunneterapia” ja ”koulutus”. En anna suoraan linkkejä, jotten tulisi mainostaneeksi mitään koulutusta antavaa tahoa. Vyöhyketerapiasta on myös enemmänkin kirjoja kirjastojen valikoimissa.
Sinänsä lienee ehkä syytä muistuttaa, että...
