Jos haluat tarkistaa englanninkielisen sanan kiinankielisen vastineen, se käy kätevästi netissä, esimerkiksi osoitteessa http://www.okdaily.com/go/svc/ecdict.html tai http://www.tigernt.com/dict.shtml . Molemmat sivut näyttävät käännöksen myös kuvana.
Sanaa ’outlaw’ (lainsuojaton) vastaava kiinankielinen merkki on oheisen linkin takana:
http://www.okdaily.com/cgi-bin/ecdict.cgi?english=outlaw
Kyse lienee Mammanpojan laulusta, jonka on sanoittanut Vilkku Joukahainen ja säveltänyt J.N. Vainio. Nuotit ja sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 16 sekä laulukokoelmasta Matin ja Maijan laulukirja, kust. Kokonuotti Oy 1990. Kysyjän muistama säe on ensimmäisestä säkeistöstä, kylläkin muodossa "Maijan marakatti".
60 kirjasto-ja informaatioalan yliopistossa tai ammattikorkeassa suoritettua opintopistettä yhdessä korkeakoulututkinnon kanssa riittävät kirjastonhoitajan pätevyyteen yleisissä kirjastoissa. Tarkemmat tiedot yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksista löydät 1.1.2010 voimaan tulleesta kirjastoasetuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Joensuun seutukirjaston kokoelmatietokannasta löytyy yhteisömediaan liittyvää kirjallisuutta mm.
Yksilöllinen yhteisöllisyys : avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen , Tampere University Press, 2011
Uusi kultakausi : sinä ja me : miten siirrämme yhdessä Suomen tulevaisuuteen, joka on jo täällä : pamfletti , WSOY, 2011
Laine, Marjatta: Mummo ja vaari verkkoon : seniorin opas sosiaaliseen mediaan , Docendo, 2011
Aalto, Tuija: Löydy : brändää itsesi verkossa, Avain, 2010
Aalto, Tuija: Nettielämää : sosiaalisen median maailmat , BTJ, 2009
Li, Charlene: Verkkovalta : voittaminen sosiaalisten teknologioiden maailmassa , Tietosanoma, 2009
Salmenkivi, Sami: Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0 , Talentum, 2007
Karjaluoto,...
Ikävä kyllä tämä ei ole mahdollista Vantaan kirjastoissa, mutta VHS-kasettien tallentaminen digitaaliseen muotoon onnistuu pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa Helsingissä Myllypuron mediakirjastossa, Pasilan ja Töölön kirjastoissa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ sekä Espoossa Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa http://www.espoo.fi/kirjasto.
Erilaisia tietoja kiinteistöistä ja niiden omistajista löytyy Väestörekisterikeskuksesta. Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx?id=170&docid=212 omilla sivuilla kerrotaan seuraavasti:
Väestötietojärjestelmässä olevia kiinteistötietoja ylläpidetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän avulla. Tiedot päivitetään väestötietojärjestelmään kerran viikossa. Kiinteistötietojen ylläpidosta on säädetty väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009).
Väestötietojärjestelmään rekisteröidään kiinteistöistä muun muassa seuraavat tiedot:
Kiinteistötunnus
Tilan nimi
Omistajan nimi ja osoite
Saanto- ja lainhuudatus
Kiinteistöllä sijaitsevat...
Etelä-Haagan kirjaston kokoustilan oven saa tarvittaessa lukkoon. Huoneessa on lasi-ikkuna sisätiloihin päin, mutta ikkunassa on eteen vedettävät verhot. Kokoustilasta ei peritä vuokraa. Tila varataan suoraan Etelä-Haagan kirjastosta. Lisätietoja saatte kirjastosta. Etelä-Haagan kirjaston puhelinnumero on 09 310 85032.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/EtelaHaagan_kirjasto/Y…
Etelä-Haagan kirjasto
Kyseessä voisi olla Kajaanin yhteiskoulun toverikunnan lehti Kipinä, johon koulun oppilas Urho Kekkonen kirjoitti juttuja nimimerkeillä. Esaias Ranstakka, myöhemmin Kohennuskeppi, oli yksi Kekkosen monista salanimistä. Kekkonen itse mainitsee muistelmissaan, että ”ensimmäiset lehdet, joissa kirjoituksiani julkaistiin, lienevät olleet (--) koulun toverikunnan ja raittiusseuran lehdet Kipinä ja Mielikki.” Ajallisesti numero sopisi Kekkosen kouluvuosiin Kajaanin yhteiskoulussa.
Lähteet:
https://www.doria.fi/handle/10024/7353/browse
https://www.doria.fi/handle/10024/7353
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/
Kekkonen, Urho: Vuosisatani. 1. (Otava, 1981)
https://www.doria.fi/handle/10024/8435
Kirjasto 10:n Kaupunkiverstaan mediatyöasemille on asennettu Adobe Creative Cloud -ohjelmistopaketti, johon kuuluu myös Illustrator. Mediatyöasemia voi varata osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch valitsemalla kirjastoksi Kaupunkiverstaan. Tarkempi listaus ohjelmista löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj….
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Laitteella saa mikrofileistä saa A3-kokoisia paperikopioita (0,50 € / kopio. Sillä voi myös skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
YLEn tallennemyynti löytyy osoittesta http://www.yle.fi/tallennemyynti/. Sivun alaosan linkin kautta pääsee YLE-opetuspalvelujen sivulle ja sieltä edelleen myyntituotteisiin.
Digitaaliseen kuvankäsittelyyn liittyviä videoita ei näyttänyt löytyvän ainakaan Oulun eikä Helsingin kaupunginkirjastoista, ei myöskään maakuntakirjastoista. Cd-rom-muodossa löytyy jotain aineistoa ko. aiheesta. Voit tarkistaa Oulun kirjaston aineiston osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html. Maakuntakirjastojen kokoelmia pääset selaamaan osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm. Käytä asiasanoja kuvankäsittely, digitaalitekniikka, digitaalinen tallennus, ja rajaa aineisto cd-romeiksi.
James Dean ei lyhyen elämänsä aikana kovin moneen elokuvaan ehtinyt, mutta tunnetuimmat niistä löytyvät myös yleisistä kirjastoista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa Jättiläinen, Eedenistä itään ja Nuori kapinallinen. Katso videoiden saatavuus aineistotietokannasta sivulta http://www.libplussa.fi/
Ahtaa on ikivanha suomalainen sana, joka on alunperin tarkoittanut ripustaa tai panna kuivamaan (viljaa riiheen, verkkoja vapeille ym.) Myöhemmin sana on tarkoittanut myös ansojen virittämistä, tunkemista ja täyteen sullomista.
Ahdas on vanha balttilaisperäinen sana, joka on ehkä vaikuttanut ahtaa-sanan merkityksen muuttumiseen.
Ahteri on vanha murteellinen perää tai takaosaa tarkoittava sana.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 (Suomalais-ugrilainen seura, 3.p. 1978)
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 5.p. 2011)
Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo.
Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa.
https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot
Samaan sävelmää on tosiaan tehty ainakin kahdet eri suomenkieliset sanat.
Nimellä "Kun lapinvuokko kukkii" julkaistun version on sanoittanut Sauvo Puhtila, salanimellä Merja. En löytänyt version sanoja, mutta Matti Heinävahon vuoden 1959 levytys on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
ET-lehden keskustelussa lainattu teksti "Oon kotona taas" näyttää olevan Tapio Kullervo Lahtisen käännös. Kappaleesta on tehty nuottijulkaisu, joka on saatavissa ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön. Levytyksistä ainakin Maalaispoika Marwin Goodsonin versio löytyy YouTubesta.
Sivulla 37 Unusual Uses for Coca Cola olevan ohjeen mukaan, jalkoja voi liottaa Coca-Colassa. Juomassa oleva hiilihappo aiheuttaa poreilua, joka sivun mukaan mm. ravitsee jalkojen ihoa sekä poistaa likaa ja kuolleita soluja.
Youtubessa videolla How to get rid of cracked feet by using coca-cola Coca.Colaa käytetään halkeileviin kantapäihin.
Sivulla DIY Stinky Feet Foot Soak ehdotetaan, että Coca-Cola auttaisi myös haiseviin jalkoihin.