Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta.
Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit...
Tekstiviestiä pidetään usein suomalaisena keksintönä, mutta totuus on monivaiheisempi. Maailman tiettävästi ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin Britanniassa 3.12.1992. Suomalainen insinööri Matti Makkonen mainitaan monissa lähteissä tekstiviestin keksijänä. Hän kyllä kehitti ansiokkaasti ideaa tekstimuotoisesta matkapuhelinviestinnästä, mutta todellisuudessa tekstiviesti on keksitty monen eri tahon yhteistyönä.Lähde: Tarja Tuulikki Laaksonen: Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt (Minerva, 2021)
Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks…
Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa.
Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen.
"Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu?
Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen.
Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin...
Sävellyksestä on julkaistu sovituksia sekakuorolle ja pianolle ainakin kokoelmissa The movie choirbook : 12 famous film songs for mixed voices ja I Himmelen : 70 Skandinavische Chorstücke für Gemischten Chor. Teoksia ei näytä olevan Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta niistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Kokoelmiin kuuluu teos Reine Frauensache! : 60 highlights für Frauenchor, johon sisältyy kappale naisäänille sovitettuna.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy yhdistämällä asiasanat "masennus" ja "lapset" seuraavat teokset:
"Depressio ja sen hoito", "Depressio: tunnistaminen ja hoito" sekä Tonia K. Shamoo: "Helping your child to cope with depression and suicidal thoughts". Lisäksi tästä aiheesta löytyy lukuisia lehtiartikkeleita, joita voi etsiä käsikirjaston mediateekistä.
Valaista on kerrottu mm. kirjoissa Papastavrou, Vassili: Valaat, 1998 sekä Cajander; Veli-Risto: Suurvalaat ja delfiinit, 1987. Valaista löytyy tietoa myös suurista eläinkirjasarjoista kuten Zoo tai Maailman eläimet. Kannattaa lisäksi selailla Eläinmaailma-lehteä.
Internetistä voi myös etsiä tietoa valaista esim. osoitteesta www.wwf.fi tai http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm.
Suomen kustannustoiminnan historiasta löytyy Internetistä tietoa kyseisen kustantajan kotisivuilta.
BookNet kustantajien kotisivuja http://booknet.cultnet.fi/kustant/
WSOY:n historiikki http://www.wsoy.fi/www/yhtyma.nsf/historia.htm
Otavan historiikki http://www.otava.fi/otava/historia.html
Gummeruksen historiikki http://www.gummerus.fi/kustannus/yresittely.htm
Kustannustoiminnan historiasta on myös lukuisia teoksia. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta
http://www.libplussa.fi/ valitse monipuolinen haku, sekä hae teoksia ja julkaisuja joiden -kohtaan asiasana tai luokka. Hakusanoina voit käyttää kustannustoiminta, kustantajat ja historia
Teknisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta löytyy ainakin yksi aihettasi sivuava teos: Jäähallien lauhde-energia ja sen hyväksikäyttö (Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosaston julkaisusarja). Kirjan sisällöstä - siitä, kerrotaanko siinä määräyksistä ym. - en sen tarkemmin tiedä. Kannattanee tiedustella. Samaisessa paikassa (Tkk:n kirjasto, Otaniementie 9, neuvonta, tiedustelut p. 451 4111) näyttäisi olevan myös kirja nimeltä
Uimahallien sisäilmasto ja energiankäyttö (asiasanoina mm. LVI-tekniikka).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit aihetta sivuavia teoksia etsiä osoitteesta http://www.libplussa.fi asiasanoilla uimahallit ja rakentaminen sekä jäähallit ja rakentaminen, tai pelkästään lvi-tekniikka tai lvi-...
Voit hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmista esim. asiasanoilla maatalouspolitiikka, Suomi. Alkuun pääset menemällä verkkokirjastoon, osoitteeseen http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Haun avulla löytyy mm. Pietiäinen, Jukka-Pekka : Leivän syrjässä : maatilahallitus ja sen edeltäjät (1992).
Kirjan boonus on laaja lähdeluettelo.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit etsiä liikuntaa ja ravitsemusta käsitteleviä kirjoja näin:
Klikkaa kohtaa sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi:
s:liikunta and (s:ruoka or s:ravitsemus). Valitse hiirellä klikkaamalla aineistoksi kirjat. Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi 45 viitettä. Kunkin kirjan sijaintipaikat saat selville klikkaamalla ao. kirjan nimeä.
Aiheeseen liittyen hyviltä esimerkeiltä vaikuttavat esim.
Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus : teoriasta käytäntöön (2004)
ja
Hiltunen: Liikunnan iloa! : terveellisen liikunnan opas kaikenikäisille (2001).
Työpaikkoja voi etsiä yleisistä kirjastoista esim. seuraamalla Kirjastot.fi -portaalin avoimia työpaikkoja http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_calendar_groups1.asp
Rekisteröitymällä sivun palveluun voi myös itse jättää työnhakuilmoituksen. Työministeriön avoimet työpaikat löytyvät ohesta http://www.mol.fi/tyopaikat/index.html ja kirjastoalan työt ko. sivuilta http://www.mol.fi/Tyovoimapalvelut/Paikat/0/8/
Lisää yleisiä työnhakumahdollisuuksia löytyy esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkeistä http://www.makupalat.fi/paikat1.htm
Suomen kielen taito on tietysti tärkeää, joten kielitaidon puute saattaa hankaloittaa työnhakua.
Kaukopalvelusta on olemassa Kaija Sitarin kirjoittama opaskirja :
PÄÄTEKIJÄ SITARI, Kaija
NIMEKE Kotimaisen kaukopalvelun käsikirja / Kaija Sitari
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Suomen tieteellinen kirjastoseura, 1995 (Jyväskylä : Gummerus)
ULKOASU 136 s. : kuv. ; 25 cm
SARJA/ISSN Suomen tieteellisen kirjastoseuran julkaisuja, ISSN 0359-9310 ; n:o 7
ISBN 951-96835-1-8 (nid.)
Kokoelmistamme löytyy myös teos:
NIMEKE NORDISKE fjernlånsfakta = Nordic ILL facta : 1997/98 / [editors: Poul Erlandsen, Eldrid Breivik Hansen] ; [julkaisija: Pohjoismaiden tieteellisten kirjastoseurojen liitto]
TEKIJÄT Erlandsen, Poul
Hansen, Eldrid Breivik
Pohjoismaiden tieteellisten kirjastoseurojen liitto
JULKAISUKIELI tanska, englanti
PAINOS 3....
Risto Jarvan elokuvia on ilmestynyt DVD -formaatissa vuonna
2005. Esim. Bensaa suonissa, Jäniksen vuosi, Onnenpeli, Ruusujen aika, Työmiehen päiväkirja,Yhden miehen sota,Yövai päivä.
Tarkista niiden saatavuus esim.
pääkaupungin kirjastojen tietokannasta
www.helmet.fi
René(e) on ranskalainen lyhentymä Renatuksesta. Ranskassa Renée on tavallisimmin ollut naisennimi, tällöin muunnos Renatasta, muualla enimmäkseen miehennimi.
Renatus, latinan (kasteessa) uudelleen synytynyt, perimätiedon mukaan italialainen Sorrenton piispa 400-luvun alkupuolelta. Hänen muistopäivänsä on 12.11. tai 6.10., mutta Suomen almanakassa 1708 nimi oli 29.2. ja 1749 13.2.
Lähde Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Suomeksi hänestä ei taida olla kirjoitettu mitään, mutta hänen kotisivuillaan (http://www.joannsimon.com/) hän kertoo itsestään ja hevosharrastuksestaan.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena?
Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
Paavo Castrenin kirjaa ei tosiaan vielä ole kirjastoissa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjaston kautta. Varauksen voi tehdä, kun kirjan niteet ovat käsittelyssä-tilassa.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
It is not easy to say who is the first pop music musician. But Bing Crosby and Frank Sinatra are maybe the first. According to some sources the first could be also Elvis Presley. Here below you have information about the history of pop music:
http://www.shinemusic.com.au/musicresources/History-of-Pop-Music.aspx
http://www.buzzle.com/articles/pop-music-history.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Bing_Crosby_discography
http://www.sinatra.com/
http://www.elvis.com/
Via Helmet Web Library (the web library of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen: http://www.helmet.fi/search~S9/) you can find many books about fashion of the past decades, for example these:
- Style me vintage : clothes : easy techniques for creating classic looks / Naomi...
Jos nimi vaihtuu, kirjastokortti vaihdetaan maksutta uuteen. Vaihto voidaan tehdä sitten, kun sinulla on kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimellä tai jos näytät kirjastossa maistraatin todistusta nimenmuutoksesta sekä vanhalla nimellä olevaa henkilöllisyystodistusta.