Fortumin pintalämpömittareita ei saa lainata Turun kaupunginkirjastosta, mutta oheisesta linkistä selviää, mistä kirjastoista niitä voi lainata. Myös varsinaissuomalaisia kirjastoja löytyy valikosta http://www.fortum.fi/fi/dropdown_document.asp?path=14020;14028;31772;31…
Kyllä kirjastonhoitajan työ on aika kivaa! Saa olla tekemisissä erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa aina lapsista vanhuksiin. Pysymme myös ajan tasalla kaikista uusista kirjoista mitä julkaistaan, työnkuvaan kuuluu nimittäin kirjojen valinta kirjastoon – musiikkiosastoilla tietysti levyjen valinta.
Kirjastonhoitajan työ on aika monipuolista, toimipisteestä riippuen työhön kuuluu edellä mainitun kirjojen valinnan lisäksi kirjanäyttelyiden järjestämistä, tietopalvelua asiakkaille, verkkotietopalvelukysymyksiin vastaamista (kuten tämä Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu), lukupiirien vetämistä, satutuntien pitämistä, kirjavinkkausta, kokoelman hoitoa, tietokoneen käytön opastusta vanhuksille, erilaisten kirjastossa pidettävien...
Arabianrannan kirjaston kokoelmiin ei ole tilattu espanjankielisiä lehtiä.
Voit tarkastella espanjankielisten lehtien saatavuutta pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa HelMet-verkkokirjastossa. Espanjankieliset lehtinimikkeet löytyvät esimerkiksi seuraavalla tavalla. Avaa HelMetin tarkennettu haku ja kirjoita hakusanalaatikkoon ”lehti”. Valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi ”lehti” ja kieleksi ”espanja”. Kokoelma- ja sijaintikohtiin voit jättää valinnan ”kaikki”.
Haku antaa tulokseksi 15 espanjankielistä lehtinimikettä. Tulossivun vasemmasta laidasta, kohdasta ”sijainti” voi helposti nähdä, mihin kirjastoihin espanjankieliset lehdet tulevat. Klikkaamalla lehden nimeä, näet esimerkiksi lehden säilytys- ja saatavuustiedot.
Voit hakea...
Lahden kaupunginkirjaston valikoimassa on monia maailmanhistoriaa käsitteleviä kirjasarjoja. Kokoelmasta löytyy myös useampia lukion historian oppikirjasarjoja. Ehkä kannattaisi aloittaa lukion historian kertauskirjoista. Tässä muutama esimerkki:
Historia: lukion kertauskirja (toim. Heikkonen [et al] WSOY: 2008) sekä
Abi historia (toim. Kohi [et al.]Otava: 2009), joka on ainereaaliin valmistava harjoituskirja.
Valtioiden ja kansojen historiaa käsittelee ainakin Historian ABC -kirjasarja (Kari, Risto; Tammi: 2009)Suositeltavaa on varmasti lukea mahdollisimman laajasti kirjallisuutta oman kiinnostuksen mukaan. Kannattaa tehdä itse aineistohakuja laittamalla asiasanaksi maailmanhistoria.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löydät tiedon suomennoksista. Kannattaa etsiä kirjailijan kautta: vanhemmista teoksista ei välttämättä ole viety tietokantaan alkuteoksen nimeä.
Fennica kertoo julkaistusta tuotannosta. Tietoa teoksen saatavuudesta kirjastojen tai kirjakaupan kautta ei sieltä löydy.
Kirjastojen saatavuustiedot löytyvät Frank-monihaun kautta. Voit hakea esimerkiksi maakuntakirjastojen tai yliopistokirjastojen tietoja:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Kovin nopea tämä hakutapa ei kyllä välttämättä ole.
Vielä 1800-luvulla hautaustoimitukset jaettiin neljään ryhmään: julkiseen, hiljaiseen, paheelliseen ja häpeälliseen hautaukseen. Vuoden 1869 Kirkkolain 88 pykälässä säädetään, että ”se jostakin seurakunnasta kuollut, josta ei tiedetä kuka hän on taikka missä hänen oikea kotonsa on ollut” haudataan hiljaisuudessa. Hiljaisen haudansiunaamisen toimittaa pappi, mutta ilman minkäänlaisia menoja, puheita, saarnaa ja kellojen soittamista. Tämä pykälä kumottiin 1910. Tuntemattomien ruumiita haudattiin nälänhädän ja koleraepidemian aikana joukkohautoihin. En onnistunut selvittämään mitä tuntemattomien haudoille oli kirjoitettu. Lähteitä: Pentikäinen, Juha : Suomalaisen lähtö, 1990. s. 126- , Levähdyspaikka : Vantaan seurakuntien hautausmaat...
Esimerkiksi Asianajotoimisto Jarkko Pulkkisella on tällainen maksuton neuvontapalvelu, jossa vastauksen saa sähköpostiin.
http://www.jplaki.fi/kysy_asianajajalta.html
Myös muita lakiasioiden neuvontaan liittyviä sivustoja löytyy Makupalat-linkkihakemistosta:
http://www.makupalat.fi/k/12886%2B10629%2B30049/hae?kissa=114169
Seriphus politus on Sciaenidae -heimoon kuuluva kala, englanninkielinen nimi on queen croaker tai queenfish, lisätietoja esim. http://www.fishbase.org/summary/Seriphus-politus.html.
Maailman kalojen nimet -kirjassa heimo Sciaenidae on suomeksi rummuttajat (rumpukalat).
Kuvaukset kiertelevistä filmien näyttäjistä ovat pääasiassa vuosisadan alkupuolelta tai sota-ajan poikkeusoloista; sodanjälkeisestä kiertuetoiminnasta löytyy etupäässä pikku mainintoja. Monella näytösten järjestäjällä oli käytössään teltta esityksiä varten. Tarvittavan laitteiston virtalähteinä olivat aggregaatit, vesijäähdytteisillä petrolimoottoreilla toimivat liikuteltavat sähkölaitokset. Kiinteiden teatterien rakentaminen vähensi kiertuetoimintaa, mutta pienimuotoinen renessanssi koettiin heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Kirjallisuutta:
Sven Hirn, Kuvat kulkevat : kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa
Outi Heiskanen, Elohuvia : elokuvateatterien kotimainen kulta-aika
Erkki Riimala...
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahakeräilijöiden tai -liikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksesta: Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen. Raha- ja mitaliliike Holmasto, Helsinki, 2009.
Suomen numismaattinen yhdistys
Holmasto
Kiertokoulusta koulunkäynti kylissä alkoi ja ne olivat pitkälle vuosisadan loppuu asti tavallinen koulunkäyntitapa. Rovaniemen kouluoloista löytyy paljon tietoa mm. Jorma Ahvenaisen kirjasta Rovaniemen historia II 1632-1960. Taipaleen kylä oli Kivijärven koulupiiriä vuodesta 1900 ja sai kansakoulun vuonna 1924. Kirjassa mainitaan, että vuosina 1875-1891 kansakoulua kävi vain noin 1-1,7 % koko Rovanniemen väestöstä.
Ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta se löytyy, pysyvä linkki siihen on http://luettelo.helmet.fi/record=b1099916~S9*fin. Vaski-kirjastojen kokoelmissa on muita sarjan osia, mutta ei juuri tätä. Tämä vuosi puuttuu myös Kuopiossa olevan Varastokirjaston kokoelmasta.
HelMet-kirjastot lähettävät kaukolainan maksutta, mutta Turku voi maksua periä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon tätä pyytämään kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Kappale sisältyy äänitteeseen: Niemelä, Hannu: Valmis tie, jota on ainakin Joensuun kaupunginkirjastossa CD:nä ja kasettina. Sen saa kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siionin sävelmiä : 54. vihko, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa.
Siionin kannel -julkaisuissa, joissa on nuotit + sanat, kappaletta ei ole.
Äänitteenä siis löytyy.
Internetistä löytyy useita simareseptejä ja jonkin verran historiaakin kyseisestä juomasta.
Sivuja löytääkseni käytin suomalaisia hakupalveluita http://search.fi.soneraplaza.net/dir ja http://www.evreka.fi/ Hakusanana käytin yksinkertaisesti sanaa sima. Tässä muutamia haun tuloksia, lisää löytyy edellä mainitulla tavalla.
http://www.ratol.fi/~jyli-luu/simaa/simaa.txt (historiaakin)
http://www.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/vappu/ (vapun, mutta myös siman historiaa)
Nämä sivut ovat suomeksi ja niitä onkin suhteellisen helppo löytää, sen sijaan englannin mead tuottaa monenlaista tavaraa, mutta joku linkki löytyy suomalaisten sivujen kautta :
http://www.pbm.com/~lindahl/articles/guide_to_mead.html
Lisää sivuja löytyy esim....
Titanicin laulu on arkkiveisu eli myytäväksi tarkoitettu pieneen lehtiseen painettu laulu. Arkkiveisuina (joskus myös nimellä arkkiviisu tai arkkivirsi) julkaistiin sekä hengellisiä että maallisia lauluja. Jälkimmäiset kertoivat usein traagisista rakkaustarinoista, murhatapauksista tai muista kuohuttavista uutisista. Arkkiveisuja levittivät muun muassa kirjansitojat, kiertävät kaupustelijat ja torimyyjät. Suositut laulut levisivät myös suusta suuhun. Osassa arkeista mainittiin tekstin kirjoittaja, osassa ei. Nuotteja oli mukana vain harvoin. Arkkiveisut riimiteltiin jonkun tutun, olemassa olevan laulun (usein virren tai kansanlaulun) säveleen, ja arkissa saatettiin mainita, millä sävelellä se on tarkoitettu laulettavaksi.
Titanicin...
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Vappulaulu.
Runo on luettavissa esimerkiksi kokoelmista Larin-Kyösti: Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946 (toim. Helena Anhava, Otava, 1985) ja Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro, 1980, Karisto).
Leskisen kieli-instituuttiaikaa varjostaneet ongelmat vaikuttavat kummunneen hänen yleisestä auktoriteettivastahankaisuudestaan, problemaattisesta suhteestaan oppilaitoksen rehtoriin Roland Freihoffiin ja sivukielen saksan opintoihin. Juice ei välttämättä erityisesti nauttinut tai ollut nauttimatta opinnoistaan, vaikka arvelisinkin hänen suhtautuneen positiivisesti ainakin englannin kielen opintoihinsa. Jos häntä jokin ahdisti, se on mitä todennäköisemmin ollut oppilaitosinstituutio sinänsä, ei niinkään yksin kieli-instituutti.
Juankoskelta muuttaneelle maalaispojalle Tampere näyttäytyi ensimmäisenä syksynä "hetkittäin hyvinkin masentavana mestana", mikä on epäilemättä saattanut heijastua hänen opintoihinsa ja hänen...
Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny...
Portugalin ruokakulttuurista löytyy suomeksi tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Eurooppalaisessa keittiössä. WS 1994
Suomalainen ruokapöytä, osa 8: Ja muiden maiden keittiöt. KY 1982
Kultainen keittokirja, osa 4. WS 1989
Myös matkaoppaita kannatta katsastaa, niissä on ainakin lyhyesti maan ruokakultturista, esim.
Crawshaw, Gerry: Algarve ja Etelä-Portugali. WS 1992 ja
Heiskanen, Teppo: Portugali. KY 1992
