Maailmankaikkeuden laajenemisesta puhuttaessa ei tarkoiteta tilannetta, jossa jokin valtaa lisää tilaa jostakin tai joltakin. Laajenemisessa on kyse siitä, että avaruus itsessään laajenee. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi kohoavalla pullataikinalla, jossa on rusinoita. Kun taikina paisuu, rusinat etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse kasva kokoa. Samaan tapaan galaksit tai galaksijoukot etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse laajene. Avaruuden laajeneminen ei siis muuta esimerkiksi Maan ja Auringon välistä etäisyyttä, koska niiden välinen painovoima on huomattavasti laajenemista vahvempi voima.
Pullataikina- tai muita vertauksia käytettäessä täytyy kuitenkin muistaa, että toisin kuin taikinalla, maailmankaikkeudella ei ole mitään...
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Kännykässäni oleva Inaturalistin seek appi tunnisti kuvan vyöihrakuoriaiseksi.
Samaa mieltä näyttäisi olevan Luonttoportti.
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Koirakoulun ensiapuopas neuvoo näin: "Yleisoireet: Koira makoilee kyljellään, läähättää, on haluton liikkumaan
Ensiapu: Koiran syömästä määrästä riippuen. Mikäli koira on syönyt niin paljon esimerkiksi
kuivamuonaa säkistä, että sen olo on tuskainen voi koiralle juottaa parafiiniöljyä koiran koosta riippuen ½ - 2 dl. Kuivamuonan ollessa kyseessä suolalla oksennuttaminen ei ole hyvä vaihtoehto sillä kuivamuona imee itseensä runsaasti nestettä ja koiran voi olla vaikea oksentaa.." Kompassi koirakoulu
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento".
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä?
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise
Hannu Sinisalon ja Olavi Antilan toimittamassa kansanperinteen kuvateoksessa Suomalainen perinnekuvasto (1980) on useita kuvia erilaisista hevoskyydeistä, mutta tällaista kuvan mukaista nelipyöräistä hevoskulkuneuvoa sieltä ei löydy.
Vielä 1800-luvulla hevosajoneuvoliikennettä rajoitti etenkin kesäaikana maanteiden huono kunto. Vaikka kaupunkeja yhdistävät tiet olivatkin ajokelpoisia, paikalliset tiet olivat enimmäkseen jalkamiesten ja ratsujen käyttämiä polkuteitä. Pyörällisten hevosajoneuvojen määrä olikin vielä 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vähäinen ja hyötyliikenne keskitettiin talvikeleille tai vesireiteille. Kauppamatkat kaupunkeihin voitiin tehdä kärryillä, sillä asutus- ja kauppakeskuksiin johtavat tiet yritettiin pitää...
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on...
Ainakin seuraavat teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista: Koivunen Pasi: Vapaaksi riippuvuuksista 1997, Hakula Kirsi: Pelihimon ilmeneminen raha-automaattien pelaajien kokemana 1991, Pölkki Mervi: Elämä pelaajan lähellä - ongelmapelaajien läheisten kokemuksia 1996, Elämän valttikortit - opas pelaamisen vähentäjille ja lopettajille 1995, Poteri Riitta: Asiakkaana ongelmapelaaja 1995. Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa aineistotietokannastamme (http://www.libplussa.fi
Apurahat ja opintotuki on SYL:n julkaisema kirja, joka esittelee kaikille peruskoulun jälkeen opintoja harjoittaville sekä tieteen- ja taiteentekijöille haettavissa olevat apurahat. Kirja julkaistaan 3 vuoden välein, uusin painos lienee juuri valmistunut. Vastaava teksti on myös julkaisijan kotisivulla http://www.syl.helsinki.fi/
Pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä löytyy teokset:
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin kumouksellinen dieetti. 2001
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uusin painonpudotusohjelma. 2000
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uudet dieetit. 1980
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin dieettivallankumous. 1973
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston lainassaoloa on tilastoitu kirjojen osalta 25.9.1996. Pääkirjaston aikuistenosaston suomenkielisestä kirjallisuudesta lainassa oli tuolloin 47,96%, josta kaunokirjallisuuden osuus oli 44,84%, tietokirjallisuuden 49,71%. (Yrjö Lindegren, Kirjat aiheittain Helsingin kaupunginkirjastossa, tilastoja vuosilta 1995 ja 1996)
Suomen yleisten kirjastojen tilastoja on nähtävillä www-sivuilla osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi .
Artikkelin Asta Ikosesta löydät kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, BTJ, 2001). Asta Ikosen kirjat on kustantanut Karisto, jonka sivuilta löytyy myös tietoa kirjailijasta: http://www.karisto.fi/.
Hei,
Gsm-liittymien hintavertailuja voit itse tehdä esim. internetissä sivulla:
http://koti.mbnet.fi/jonkko/gsm/
Myös Kuluttajalehdessä 2004 ; (38) ; 6 ; sivut :22-23
on aiheesta artikkeli.
Kannattaa tietysti muistaa, että hinnat vaihtelevat tosi usein ja myös tieto vanhentuu nopeasti.
Kyllä netin kautta voit varata kirjoja ja muuta aineistoa. OUTI-kirjastoilla on yhteinen aineistohaku osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/ Varataksesi kirjoja tarvitset kirjastokortin ja salanumeron, nämä molemmat saat kirjastosta käymällä ensin paikan päällä. Kun varaat kirjoja netin kautta, ideana on se että noudat aineiston siitä kirjastosta, johon jätät varauksen. Jos haluat vaikkapa Vihannissa sijatsevan kirjan Oulunsaloon, tulee tällainen OUTI-pyyntö tehdä virkailijan kautta. Minkä kirjan haluaisit varata? Voit nyt vastata tähän viestiin, tai lähettää sen osoitteella kirjasto@oulunsalo.fi niin teen varauksen puolestasi. Muista lähettää myös koko nimesi ja kirjastokorttisi numero.
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
Porin kirjastoissa ei ole mahdollisuutta lähettää tarinoita, mutta runoja voi lähettää lastenosaston sivustolle. Etusivultamme löydät linkkejä, joihin voit lähettää tarinoita, esim. Vimma ja Teuvo.
Kirjoittamisen iloa!
