Kyllä. Mene osoitteeseen http://www.helmet.fi/ ja valitse Sanahaku. Kirjoita hakukenttään (tai kopioi ja liimaa tästä) seuraava litania: 1770-luku or 1780-luku or 1790-luku or 1800-1809 or 1810-luku
Valitse Aineistovalikosta cd-levyt sekä Kirjastovalikosta Kirjasto Omena ja klikka painiketta Hae.
Raamatun henkilöitä on käsitelty mm. seuraavissa lasten kirjoissa:
Tapahtui Jeesuksen aikaan / Dowley, Tim.
Seimen salaisuus / Juvonen, Riikka.
Pikku Aasi ja Betlehemin kuningas / Bernadette.
Kuka siellä? : vedä liuskaa ja katso / Gevry, Claudine.
Nooan iso laiva : avaa luukut ja kurkista! / Zobel-Nolan, Allia.
Ehditkö vastata? / Fitzgerald, Annie.
Missä Jeesus on? : onko hän lähelläni / Parry, Alan.
Kurkistusraamattu 1: Taistelu jättiläistä vastaan / Harrast, Tracy.
Kurkistusraamattu 2: Joona ja meripeto / Harrast Tracy.
Nippe : elämysterapeuttinen, kuvitettu tarina lapsille, nuorille ja aikuisillekin.
Kapernaumin kaverit / Kangasmaa, Tiina.
Liisa Raamatun maassa / Davidson, Alice Joyce.
Lisäksi Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on...
Varattu aineisto toimitetaan aina siihen kirjastoon, jonka asiakas on valinnut noutokirjastoksi. Vakionoutokirjasto on eräänlainen esivalinta, jonka voi tallentaa omissa tiedoissa, ja joka tulee aina ensimmäisenä noutopaikkaa valittaessa. Pudotusvalikosta voi kuitenkin valita minkä tahansa pääkaupunkiseudun kirjaston, jos haluaa noutaa varatun aineiston juuri sieltä. Esim. jos vakionoutokirjastoksi on valittu Oulunkylän kirjasto ja haluaakin hakea varatun aineiston Vallilan kirjastosta, pudotusvalikosta valitaan Vallila ja varaus toimitetaan sinne. Noutopaikan voi muuttaa niin kauan kuin asiakas on varausjonossa. Jos varaus on jo tarttunut kiinni johonkin niteeseen, muuttaminen ei ole mahdollista.
Matkalla -tila tarkoittaa, että aineisto...
Koska kysymykseen löytyy vastaus arkistostamme, kopion sen tähän: Nimestä Tiiu ei löydy paljoa tietoa. Se on tosiaan virolainen nimi, jonka alkuperäinen muoto saattaa olla Dorotea. Virossa Tiiun nimipäivää vietetään 1.11. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 annetaan ohjeita siitä, milloin nimipäivää voi viettää, jos nimeä ei ole almanakassa. Ohjeiden mukaan nimipäivää voi viettää samana päivänä kuin kantanimen muut muunnokset, eli voitte hyvin juhlia Tiian päivänä 6.2. Voitte myös valita virolaisen nimipäivän 1.11.
Käytit ohjelmaa aivan oikein, meillä vain ei tätä kappaletta cd:llä ole. Kaukolainana löytyy, jolloin tilaamme cd:n jostain muusta kirjastosta. Toimenpide vie aikaa jonkin aikaa ja maksaa 4 euroa.
Kirjaston asiakastietoja käytetään henkilötietolain mukaisesti http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523. Useimpien kirjastojen nettisivuillakin tietosuojasta mainitaan esim. käyttösääntöjen yhteydessä, ja jos asia askarruttaa, siitä kannattaa kysyä tarkemmin kirjastosta.
Tietosuojaa koskevia kysymyksiä voi tiedustella myös tietosuojavaltuutetulta
http://www.tietosuoja.fi/.
Kysy online –palvelu on kesälomalla, avautuu jälleen syksyllä.
Varsinaisissa luettelointitiedoissa ei ole mainintaa miniboxista, mutta jotkut kirjastot, kuten juuri Kirjasto 10, ovat laittaneet merkinnän boxista ns. nideluokan perään. Kokeilin HelMet-hakua kirjoittamalla hakukenttään sanan miniboxi ja hyvin näyttää toimivan. Kirjoita siis hakukenttään haluamasi esittäjä tai teos sekä miniboxi, niin eiköhän se näin löydy. Käytä ’uutta’ HelMet-hakua, sitä jonka hakukenttä on valmiina HelMetin etusivulla, perinteinen HelMet-haku ei tuota tulosta.
Pekka Hämäläisen kotisivuilta löytyy seuraavanlainen listaus (http://pekkahamalainen.com/kirjat):
Isä ja minä, Minerva Kustannus Oy 2010
Sinulla on vain yksi elämä, Minerva Kustannus Oy 2009
Elämä on epäreilua, Minerva Kustannus Oy 2008
Rennosti vastuullinen työssä ja elämässä, Minerva Kustannus Oy 2007
Ihmisen kokoinen työyhteisö, Tammi 2005
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 2004
Rohkeuden voima, Tammi 2004
Jaksamisesta innostumiseeen työssä ja elämässä, Tammi 2001
Hyvä parisuhde, Ajatus 2000
Naura poika, naura!, Tammi 1999
Yllättävä voima – lähempänä kuin arvaatkaan, Tammi 1998
Voittaja vai häviäjä – päätä itse!, Tammi 1996
Jos tapahtuisi ihme, Tammi 1994
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 1993
Rakkaani, työn sankari, Ajatus 1991
Perhe...
Sateen äänillä ja kellon kumahduksilla alkavan kappaleen nimi on sama kuin yhtyeenkin eli "Black Sabbath". Se on ensimmäinen kappale yhtyeen v. 1970 julkaistulla debyytti-LP:llä, jonka senkin nimi on Black Sabbath.
Albumista on saatavilla useita painoksia, joista tuoreemmasta päästä on cd-versio vuodelta 2004(Sanctuary, SMRCD031).
Kappale "Black Sabbath" on julkaistu myös muutamilla yhtyeen kokoelma-cd:llä, mm. Greatest hits (Sanctuary, 2009, 2705880).
Näitä levyjä on saatavissa kirjaston kautta.
Seuraavien seurojen sivuilla on linkkejä sukututkimuksen verkkosivuille:
- Suomen Sukututkimusseura: https://www.genealogia.fi/
- Sukuseurojen keskusliitto: https://www.suvut.fi/
- Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
- Evl.fi - kirkon tietoa sukututkimuksesta, https://evl.fi/tietoa-kirkosta/kirkko-ja-yhteiskunta/sukututkimus
Erityisesti digitaalisia aineistoja esittelee Digitaalisen sukututkimuksen opas, https://www.genealogia.fi/digitaalisen-sukututkimuksen-opas/
Hyviä aloituspaikkoja löytyy erityisesti Sukututkimusseuran sivuilta
-Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet
-Sukuhaku, https://sukuhaku.genealogia.fi/
-Arkistolaitoksen sukututkimus, http://wiki.narc.fi/...
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Kiinteistön omistajatiedot ja kiinnitykset selviävät lainhuutorekisteristä, jota ylläpitää maanmittauslaitos.
Lahden maanmittauslaitoksen yhteystiedot:
Osoite:
Kirkkokatu 12 B
Aukioloaika:
ma-pe 8.00-16.15 Sähköposti:
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Tietoja rekisteristä voi ostaa myös kunnista tai maistraateista.
Tarkempia tietoja maanmittauslaitoksen sivuilta:
http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/rekisterit-otteet/lainhuuto…
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy...
NELJÄS lienee
https://de.wikipedia.org/wiki/Kommet,_ihr_Hirten
ENSIMMÄINEN on todennäköisesti osamukaelma Lutherin Vom Himmel hoch, da kam ich her (eli Enkeli taivaan) -virrestä
http://www.liederlexikon.de/lieder/vom_himmel_hoch_da_komm_ich_her/?sea… himmel hoch
Från himlens höjd jag/Enkeli taivaan -virsi on Ruotsin kirkon virsikirjassa numero 125, Ett barn är fött på denna dag numero 126.
Ne veisataan eri sävelellä.
TOINEN laulu on Ruotsin kirkon virsikirjassa numerolla 121. Tekijäksi ilmoitetaan (kysymysmerkin kanssa) A. Burckhardt. Sveitsiläisen Abel Burckhardtin tiedetään kirjoittaneen vuonna 1845 yhden joulurunon (http://www.basler-bauten.ch/index.php?option=com_content&view=article&i… ). Sen yhteyttä nykyiseen ruotsalaiseen...
Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001
5-luku 13 §:
"Ruumiin luovuttaminen opetustarkoitukseen
Yliopiston anatomian laitokselle voidaan lääketieteen opetusta varten luovuttaa ruumis, jonka opetustarkoitukseen luovuttamiseen vainaja on eläessään kirjallisesti antanut suostumuksensa"
Alla on linkki Finlex-Ajantasainen lainsäädäntö
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010101
Käytännön tietoa on esimerkiksi Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön sivustolla.
http://www.uta.fi/med/tutkimus/tutkimusryhmat/anatomia/vainajien_kaytto…
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Kotimaisia kirjoja aiheesta:
Forss, Marko: Fobban sosiaalisen median selviytymisopas (Crime Time 2014)
Haasio, Ari: Koukussa nettiin : lapset, nuoret ja verkon vaarat (Avain 2016)
Juusola, Elina: Sydän saaliina : romanssihuijarit verkossa (Docendo 2018)
Hantula, Kirsi: Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi (Alice Labs Publishing 2018)
Kansa raivostui (Kustannusosakeyhtiö Hai 2018)
Lapset, nuoret ja älylaitteet : taiten tasapainoon (Duodecim 2019)
Nieminen, Emmi: Vihan ja inhon Internet (Kustannusosakeyhtiö Kosmos 2017)
Pietilä, Antti-Pekka: Uutisissa valheita, valheista uutisia (Art House 2018)
Käännöskirjoja:
Alter, Adam:...
Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu...
Vuonna 1946 yhden Suomen markan arvo oli 0,183 Englannin puntaa ja 0,735 Yhdysvaltain dollaria (pyöristettynä lähimpään tuhannesosaan).
Lähde:
Jaakko Autio: Valuuttakurssit Suomessa 1864-1991. Katsaus ja tilastosarjat. 1992. 36 + 245 s. ISBN 951-686-309-4. Luettavissa verkossa: https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/7920.
