Jos levy on lainassa, varaus pitää tehdä virkailijan kautta, joka hoitaa sen eteenpäin. Jos se on vapaana hyllyssä, voit itse soittaa kyseiseen kirjastoon. (Useimmista kirjastoista saat soittaa ilmaiseksi muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin.)
Mutta jos toisen kunnan aineisto on merkitty tunnuksella PIKALAINA, ei sitä toimiteta kuntarajan yli. Silloin ei jää muuta mahdollisuutta kuin mennä tekemään varaus a.o. kuntaan. Lisätietoja on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Tietoja hevosten fysioterapiasta voisit etsiä yleisesti hevosten hoitoon liittyvistä teoksista, esimerkiksi:
-Sirkkola, Heikki: Hevosen omistajan opas (1990)
-May, Chris: Hevonen: kasvatus ja hoito (1987)
Näissä teoksissa on kuitenkin vain hyvin yleisiä huomioita liittyen hevosten fysiologiseen hoitoon.
Aiheeseen liittyvä artikkeli:
-Lundelin, Tuija: Eläintäkin voi hieroa (Luomulehti; 2000; 6; 26-27)
Luomulehti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston 3.kerroksen lehtienlukusalin varastosta.
Muiden kirjastojen kokoelmista löysimme Turun terveydenhuolto-oppilaitoksessa tehdyn opinnäytetyön:
-Kuivala, Mari: Fysikaalisten hoitomenetelmien käyttö hevosilla (1997)
Lisäksi Internetistä löytyi tietoa hevosten- ja yleinsä eläinfysioterapiaan liittyen...
Kirjailijasta löytyy siis tietoja osoitteesta http://www.otava.fi/ linkeistä Yleinen kirjallisuus - Kirjailijat - Kotimaiset kirjailijat (palkkia vyöryttämällä löytyy Anna-Leena Härkönen). Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.uud.p. v.2000) on myös tietoja Anna-Leena Härkösestä samoin teoksesta Kotimaisia nykykertojia (v.1997).
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran Kysy kirjastonhoitajalta sivulla, kannattaa katsoa sivun arkistosta asiasanalla Härkönen Anna-Leena.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistohaulla voit etisä teoksia aiheen mukaan. Opastettu hakusivu on osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/d . Hakusanalla "maitotalous" löytyy mm. seuraavat teokset. Maidon tie: Valio ja osuusmeijerijärjestö 1905-1980 / Kari Hokkanen ; [värikuvat: Kaius Hedenström]. Sata vuotta karjantarkkailua 1898-1998: mitä mittaat, sitä voit parantaa / [tekstit: Terhi Koivisto .. Juha Seppälä].
Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastossa on myös Emäntälehti Martat alkaen vuodesta 1904 ja Kotiliesi vuodesta 1923. Tutkimalla näitä lehtiä saatat löytää mielenkiintoista materiaalia, irtomaidostahan luovutiin kaupoissa 1950-luvulla ja nykyinen muovitettu pahvitölkki tuli laajemmin käyttöön vasta...
Sirpa Kähkösestä löytyy tietoa Kirjasammossa, josta voi myös tutkia hänen teosluetteloaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175965429156. Kustantajan sivulla kerrotaan myös kirjailijasta, https://otava.fi/kirjailijat/sirpa-kahkonen/
Teoksessa Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010 on tietoa Kähkösestä, mutta vain siis vuoteen 2010 asti.
Kirjailija on esiintynyt paljon julkisuudessa, joten hänestä on haastatteluja lehdissä ja ohjelmia. Ne ovat löydettävissä verkossa hakemalla hänen nimellään, esim. Ylen artikkeli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/kun-katsoo-ihan-suoraan-se-on-…, ja ohjelma Ammattina kirjailija, https://areena.yle.fi/1-4256303 Kirjastokaistan haastattelu, https://www....
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Internetosoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi
Tilastokantaa ylläpitää Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksikkö.
Algot Untola, alkuperäiseltä nimeltä Algot Tietäväinen, käytti salaniminään mm. Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen.
Seuraavat teokset keskittyvät pelkästään Algot Untolan elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonssa:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila: legenda jo eläessään (WSOY 1977).
Erho, Elsa: Maiju Lassila: kirjallisuushistorialinen tutkimus (Turun yliopisto 1957)
Seuraavissa teoksissa on myös tietoa Algot Untolasta:
Meri, Veijo: Goethen Tammi: lyhyttä proosaa ( Otava 1978)
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämnkertoja (WSOY 1954).
Kevin Coynen laulu "Light up your little light" on hänen albumiltaan Blame it on the Night (Virgin, 1974, V2012).
Cd-versiota levystä ei ole tehty, eikä laulu ole päätynyt Coynen kokoelma-cd-levyillekään. Blame it on the Night -LP (siis vinyylilevy) löytyy maakuntakirjastohaun mukaan Turun kaupunginkirjastosta, Espoon kaupunginkirjastosta ja Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Kauko Röyhkä teki 1981 laulusta suomenkielinen version nimellä "Kanerva". Sen sijaan ulkomaisia cover-versioita ei ole ainakaan All Music -tietokannan mukaan tehty.
Kaukolainapyynnön Oulun kaupunginkirjastoon voi jättää puhelimitse, sähköpostitse tai lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html . Kaukopalvelun toimitusmaksu on 0,50 euroa.
Islannin kansalliskirjaston sivuilta Landsbokasafn Islands - Haskolabokasafn, http://www.bok.hi.is/ , löytyy osoite lbs@bok.hi.is . Eri osastojen osoitteita voit etsiä sivustosta.
On, varsin paljonkin. Saat niistä luettelon pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi)kautta.
Napsauta ensin auki kohta sanahaku. Kirjoita tyhjään ruutuun sana äänikirjat ja valitse kieli-valikosta venäjä. Voit halutessasi rajata hakuasi vielä kohdasta aineisto ja valita joko cd-levyt tai c-kasetit. Paina sitten hae-painiketta ja saat luettelon näkyviin.
Vaikka kirjaston tietokannat ovat ilmeisesti jo tuttuja niin annan silti muutamia vinkkejä PIKI-verkkokirjastomme hyötykäyttöön. Ehkäpä asiasanojen käyttäminen tiedonhaussa onkin jo tuttua.
Tämä vastaus tulee nyt Tampereen kaupunginkirjastosta sillä Pirkkalan kirjasto ei ole tämän etätietopalvelun vastaajakirjasto. Joten mainitsemani tietokannat ovat kaikki käytössä Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta osa niistä voi löytyä myös Pirkkalasta.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi/Piki? hakiessa kannattaa tehdä haut etsimästänne aiheesta käyttämällä kahden hakusanan yhdistelmää. Itse tein haun yhdistämällä kahdelle eri asiasanariville kirjoittaen hakusanat Internet ja lapset (kumpikin eri hakuriville). Tulosjoukko oli...
Tässä pari vinkkiä:
Hesse; Hermann: Lasihelmipeli
Proust, Marcel: kadonnutta aikaa etsimässsä
MacDonald, Ann-Marie: Linnuntietä
Alnæs, Karsten: Euroopan historia. Herääminen : 1300-1600
Alnæs, Karsten: Euroopan historia. Kiihkon aika : 1600-1800
(Alnaesin teos on erittäin sujuvasti ja mielenkiintoisella tavalla kuvaillut Euroopan historiaa. Hän kertoo arkielämästä, eikä hallitsijoista ym. Voi lukea kuin romaania)
Némirovsky, Irène: Ranskalainen sarja
Nesser, Håkan: Kaikki kirjat, hienoa jännitystä
Mankell, Henning: Kaikki kirjat, hienoa jännitystä ja loistavia Afrikka-kirjoja.
Veikko Huovisen teoksista vain Ympäristöministeri on käännetty venäjäksi:
Ministr po delam okružajučšej sredy. Raduga 1991
Helmet-kirjastoista tätä teosta ei löydy, mutta Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta sen saa kyllä lainaksi:
http://finna.fi
Käännöstietokanta:
http://www.finlit.fi/fili/
Feeninksin kilta ei ole ilmestynyt äänikirjana. Viimeisin Potter äänikirja eli Liekehtivä pikari on vuodelta 2005. Tammelle voi antaa asiasta palautetta, ja toivoa äänikirjan pikaista julkaisua:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=4863726527928…
Manu Chaon cd-levyä La Radiolina on juuri tilattu Helsingin Kaupunginkirjastoon 12 kappaletta. Levyt lienevät lainattavissa muutaman viikon sisällä. HelMet-tietokannasta näet, milloin ne ovat tulleet www.helmet.fi . Varauksen voit jättää sitten kunhan levyjen sijoituskirjastot ovat näkyvissä.
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Stieg Larssonin kolmiosaista dekkarisarjaa ei ole tehty suomenkielisiksi äänikirjoiksi ainakaan vielä. Yhtenä ongelmana varmaan on niiden pituus - suunnilleen samanmittainen Da Vinci -koodi on 17 levyä. Asiasta kannattaa lähettää palautetta kirjojen kustantajalle WSOY:lle, jotta he ottaisivat asian harkintaan.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia teoksia, joista tietoa kannattaa etsiä: Suomen maatalouden historia, osat 1-3, sekä Niemelä: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Suomen maatalouden historia 1-3 kattaa aikakaudet esihistoriasta 1870-luvulle (osa 1), 1870-luvulta 1950-luvulle (osa 2) ja jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (osa 3). Jokaisessa osassa käsitellään karjataloutta ja jalostuksen muotoutumista vaiheittain, joten suoraa vastausta ensimmäiseen kysymykseen on vaikea antaa, koska tarkka aikakausi ei ole tiedossa.
Osasta kolme löytyy vastaus keinosiemennykseen ja myöskin osittain omistuskysymykseen: "Keinosiemennys merkitsi suurta murrosta karjanjalostuksessa. Suomessa keinosiemennystoiminta alkoi...
Helsingin kaupunginkirjaston viestintäpäällikkö on Sari Lehikoinen. Hänen yhteystietonsa löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/he….
