Bulgakov kirjoitti 1920-luvulla sarjan omaelämäkerrallisia kertomuksia neuvostoliittolaisiin aikakauslehtiin. Näistä nuoren lääkärin muistelmista on sittemmin julkaistu valikoimia, mutta kaikkia näistä tarinoista ei ole suomennettu.
Kohtalokkaat munat -kirjaan sisältyvän kertomuksen lisäksi Bulgakovin lääkärimuistelmia löytyy novellikokoelmasta Morfiini ja muita kertomuksia (Savukeidas, 2011).
Sirpa Kähkönen, Kukonpoika klinikalla 1916. - Lääkärilehti 5/2016
Lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa OUTI-kirjastoon, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi yliopiston kirjastoon. OUTI-kirjastoihin kuuluvat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastot.
OUTI-kirjastojen käyttösäännöt sekä tietoa kirjaston asiakkuudesta OUTI-verkkokirjastossa
Ritva-tietokannasta ei löytynyt tietoa kuvauspaikoista, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/7732300. Löysin televisiosarjan vanhat sivut, joista ei kylläkään löytynyt muuta tietoa kuin että koekuvaus oli Vantaalla, http://vintti.yle.fi/yle.fi/laura/tietopalsta_laura.htm. Ohjelman tekijöiden tietoja löytyy sivuilta, mutta asiasta voisi saada tietoa Yleltä. Kyselyt Ylelle lähetetään palautelomakkeen kautta, https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot
Hippula -sanan merkitys vaihtelee murrealueittain ja voi saada erilaisia muotoja kuten hipula tai hipuli. Varmaa alkuperää sanalle ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi satakuntalaismurteissa sillä on tarkoitettu puolisukkaa, tallukkaan varsiosaa, ajelurattaita (hippularattaat) tai rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita kuten tupsuja tai kulkusia. Hippuloilla voidaan tarkoittaa myös reen jalasten metallisia koukkuja.
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlströmin tarkempi vastaus on luettavissa Kysy museolta - palvelusta.
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen on puolestaan arvioinut kovalla vauhdilla liikkumista kuvaavan sanonnan tulleen suomen kirjakieleen kansankielestä 1900 -luvun alussa. Esimerkkinä hippularattaat tai ajelurattaat...
Sota-ajan tuntolevyistä on tietoa Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa. Numerosarjan merkitystä ei artikkelissa avata, mutta tekstistä voisi päätellä, että tuntolevyn numerosarja on satunnainen eikä sisällä yksilöiviä tietoja. Ruotuväki-lehden artikkelissa 20.9.1988 puolestaan mainitaan, että uudet, sosiaaliturvatunnuksella varustetut tunnuslevyt otettiin käyttöön syksyllä 1986, ja aiemmin käytössä olleet ja hankaliksi osoittautuneet tuntolevyt perustuivat juoksevaan numerosarjaan. Juoksevaan numerointiin jatkosodan aikana viittaa myös Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltosen twiittaama tieto, jonka mukaan jatkosodan tuntolevy numero 1 kuului Mannerheimille.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuntolevyihin...
Löysin STH:lle useita merkitystä.
-Englannin kielen something sanan lyhenne
-Etäännyttää englannin kielestä suomeksi
-Wärtsilän uusi Sustainable Technology Hub (STH) -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus
-Savon Talohoito, tuttavien kesken STH, kiinteistöhoidon yritys Mikkelissä
-Lisäksi muita STH-alkavia nimiä
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/sth#google_vignette
https://www.sanakirja.org/search.php?q=sth&l=3&l2=17
https://www.sustainabletechnologyhub.com/fi/sth/
https://savontalohoito.fi/
https://tinyurl.com/STH-tarkoittaa
Mainitsitte lisätiedoissa, että majuri Karl Heldt toimi Suomen jääkäripataljoonan kokoamisen yhteydessä. Hän ei ilmeisesti ollut kuitenkaan suomalainen jääkäri, koska hänen nimeään ei löydy kirjasta Suomen jääkäreiden elämänkerrasto. Kirjassa Suomen jääkärit - elämä ja toiminta sanoin ja kuvin, hänet kyllä mainitaan, muttei esittellä sen tarkemmin.
Tietoja ei siis meidän kauttamme löydy, mutta kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan. Yhteystietoja ja linkkejä löytyy osoitteesta http://www.genealogia.fi . Tietoja kannattaa etsiä myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (Maurink.1 00170 Helsinki, 09 - 18126351).
Nelosen kotisivulta pääsee jouhevasti erilaisiin suomalaisiin keskusteluryhmiin; terveyteen ja sairauksiin liittyvää keskustelua löytyy osoitteesta http://www.fourtalk.net/nexttalk.phtml?nid=keskustelu.terveys. Sfnetin kautta(news:sfnet.keskustelu.terveys)päätyy käsittääkseni tähän samaan keskusteluryhmään. Myös erilaisilla postituslistoilla ja chat-kanavilla keskustellaan terveyteen liittyvistä asioista. Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1310 löydät linkkejä niin uutisryhmistä, postituslistoista kuin chat-kanavistakin.
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Perehdyttämistä ja työnopetusta koskeviin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin ja vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp : etsi arkistosta ja käytä hakusanana perehdyttäminen tai työnopetus.
Myös seuraavilla www-sivuilla käsitellään perehdyttämistä:
http://www.helsinki.fi/henkos/kehittaminen/perehdytys.html
http://www.tyky.fi/yritys/ammatillinen/perehdyttaminen.htm
http://www3.kotka.fi/henkilostohallinto/perehdyttaminen.htm
Kuvien tekijänoikeuksista vastaa Kopiosto, seuraavassa linkissä on tietoa kirjan kansien tekijänoikeuksista. http://www.kuvastory.fi/ehdot.htm
Asiaa kannattaa tiedustella Kopiostosta, sähköpostiosoite on kuvastory@kuvastory.fi
Chilistä löydät tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
ROUSI, Arne : Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit. 1997.
GORDON-SMITH, Clare : Mausteena valkosipuli, inkivääri, chili. 2000.
MORRIS, Sallie : Gummeruksen suuri maustekirja. 1999.
SWAHN, Jan-Öjvind : Mausteiden maailma : mausteiden alkuperä, ominaisuudet ja käyttö. 1992.
Kirjojen saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa HelMet-tietokannasta
http://www.helmet.fi
Tässä vielä pari suomenkielistä chiliä käsittelevää nettilinkkiä http://www.saunalahti.fi/thietavu/Chili/C_Info.htm
http://www.nicehouse.fi/index.php
Oheisesta linkistä esimerkki opettajien välisestä yhteistyöstä Kokkolan Hollihaan koulussa Esi- ja alkuopetuksessa kielikylpyopetuksen eheyttämisestä.
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1330,34802,37379,37381
Haukuputaan kirkonkylän koululla on kokemuksia tietokoneesta eheyttämisen apuvälineenä.
http://hauki.haukipudas.fi/kkala/projekti_kokeilu.shtml
Tampereella mm. Hervannan koululla on kokemuksia maahanmuuttajaryhmien opetuksen eheyttämisestä.
http://www.tampere.fi/koulutus/opetus/ops/mamu/luku2.html
Edu.fi sivuilla on keskustelufoorumi jossa voi keskustella ja ideoida erilaisten työryhmien kanssa. http://www.edu.fi/publicMessageboard.asp?path=498,516,2335
Tarkempia tietoa opetuksen eheyttämisen käytännön kokemuksista saa...
Kyllä. Mene osoitteeseen http://www.helmet.fi/ ja valitse Sanahaku. Kirjoita hakukenttään (tai kopioi ja liimaa tästä) seuraava litania: 1770-luku or 1780-luku or 1790-luku or 1800-1809 or 1810-luku
Valitse Aineistovalikosta cd-levyt sekä Kirjastovalikosta Kirjasto Omena ja klikka painiketta Hae.
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Ruotsalaiselta runoilijalta Karin Boyelta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Muutamissa runoantologioissa on joitakin hänen suomennettuja runojaan: ainakin Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta ja Otto Karhian ja Viljo Kajavan antologiassa Viesti mereen – antologia Ruotsin uutta runoutta. Usvan neito –runosuomennos on sävelletty lauluksi Ahava-nimiselle levylle. Kysymääsi runoa ei näissäkään kokoelmissa ole.
Voit selailla Kouvolan kirjastojen kokoelmia osoitteessa http://kouvola.kirjas.to/
Tiettyä teosta voit hakea Tiedonhaku-linkistä. Tarkempia hakuohjeita voit lukea aloitussivun Ohje-linkistä.
Hakutuloksesta näet samalla, onko teos lainassa. Näet myös, onko teosta saatavilla muissa Kyyti-alueen kirjastoissa.
Kysymyksesi on esitetty myös palvelun tietolistalla, mutta emme ole saaneet yhtään vastausta, itsekään en tiedä suoraan yhtään suomenkielistä ”kultaisen säännön” runoa. Kahil Gibranin mietteissä on jotakin sinnepäin
viittaavaa, esim. teoksessa ”Merta ja hiekkaa”: ”Viisaus lakkaa olemasta viisautta, kun siitä tulee liian ylpeä
itkeäkseen, liian vahva nauraakseen ja liian itsekäs etsiäkseen muita kuin itseään” ym.
Turun kaupunginkirjastossa oli hiljattain näyttely ”Runo puhuu uskosta”, siihen liittyvä kirjallisuusluettelo on luettavissa kotisivultamme. Polku alkaa etusivulta kohdasta Kirjasto suosittelee, Aiheluettelot, Kaunokirjallisuus ja lopuksi Runo puhuu uskosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=58236
Uskonnolliset...
Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kotikirjaston kautta tai oman kirjastojärjestelmän kautta mikäli järjestelmässä on verkkolomake kaukolainausta varten.
Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kolme vuokrattavaa tutkijanhuonetta. Ne sijaitsevat kirjaston 3. kerroksessa. Tutkijanhuoneen voi varata 3. kerroksen lukusalin neuvonnasta, joko paikan päällä tai puhelimitse, puh. (014) 266 4117.
Huoneita vuokrataan enintään puoleksi vuodeksi ja vähintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tila on varaajan käytössä arkisin klo 8.00–20.00 ja lauantaisin klo 9.00–16.00, kesällä arkisin klo 8.00–19.00 ja lauantaisin klo 8.00–15.00. Tutkijanhuoneen vuokra on opiskelijoilta 10 euroa/kk ja muilta 20 euroa/kk. Opiskelijakortti on esitettävä huonetta varattaessa.
Tutkijanhuoneessa on mahdollista käyttää maksutta omaa kannettavaa tietokonetta.
