Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tuhansia äänikirjoja. Saat niistä luettelon Helmet-haun (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X) kautta kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esimerkiksi materiaalin tai kielen mukaan. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuruutuun äänikirjat ja rajaamalla haun aineiston cd-levyihin ja kielen suomeksi saat tulokseksi yli 800 suomenkielistä cd-levyille luettua äänikirjaa.
Äänikirjoja on monenlaisia: esimerkiksi satuja ja tarinoita, aikuisten romaaneja ja runoja, muistelmia ja tietoa eri aiheista.
Hei!
Teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia, osa 1. SKS 2007 käsitellään Anni Swania. Lisää tietoa voi hakea Suomen Nuorisokirjallisuuden kirjaston Onnet tietokannasta, osoitteesta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
Fortumin pintalämpömittareita ei saa lainata Turun kaupunginkirjastosta, mutta oheisesta linkistä selviää, mistä kirjastoista niitä voi lainata. Myös varsinaissuomalaisia kirjastoja löytyy valikosta http://www.fortum.fi/fi/dropdown_document.asp?path=14020;14028;31772;31…
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy useita Tennysonin runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Tennysonilta ole edes julkaistu yhtään kokonaista teosta. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Helmet-kirjastoissa ei kysymiäsi kirjoja valitettavasti ole. Sugarmanin kirjasta on aikaisemmat, vuosien 1990 ja 2001 painokset.
- DRISCOLL, M. 1994. Psychology of learning for instruction. Kirja on Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa, mutta lainassa tällä hetkellä.
- MERRIAM, S.B. & CAFFARELLA, R. S. 1991 (tai uudemmat). Learning in adulthood: a comprehensive guide. Kirjaa on eri painoksina Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa sekä paperisena että e-kirjana.
- SUGARMAN, L. 2005. Life-Span Development: Frameworks, accounts and strategies. Kirjaa on Kaisa-kirjastossa, mutta vain vuoden 2001 painosta.
- JARVIS, P., HOLFORD J. & GRIFFIN, C. 2003. The theory and practice of learning. Kirjasta on...
Hämeenlinnan vankilan tulo-oppaassa kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastoauto käy toistaiseksi vankilassa joka viikko. Miehillä ja naisilla on
mahdollisuus käydä kirjastoautolla vuoroviikoin."
Opas löytyy PDF-tiedostona Hämeenlinnan vankilan www-sivuilta:
http://www.rikosseuraamus.fi/6408.htm
Kirjastoautosta lainaamiseen tarvitaan Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortti. Kortin saa esittämällä henkilötodistuksen.
Katso käyttösäännöt: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kayttosaannot
Tässä olisi neljä kirjavaihtoehtoa:
1.Fife, Bruce. Stoppa alzheimer nu!: undvik, förebygg och bromsa demenssjukdomar. Sundbyberg: Optimal, 2013.
2. Skog, Margareta. Bättre demensvård nu!: hur du förbättrar den dagliga vården och omsorgen för personer med demenssjukdom. Stockholm: Liber, 2012.
3.Lindgren, Ann. Allt du behöver veta innan du glömmer.
Stockholm: Prisma, 2008
4. Alzheimer/Sirkka-Liisa Ekman...[et al.]
[Stockholm]: Karolinska Institutet University Press, 2007.
Ruotsinkielisiä teoksia aiheesta on pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa vähän. Tarkempia tilastoja emme voi myöskään toimittaa, mutta katsoin lainauskertoja ja niiden perusteella nopeasti arvioiden suosituimmat kirjat ovat nro 4 ja 1. Siksi laitoinkin vielä...
Kadonnut romaani lienee J. M. G. Le Clézion Alkusoitto (Otava, 2009). Kirjailija tosin on ranskalainen mies.
1930-luvun Pariisiin sijoittuvan tarinan alussa Ethel-tyttö vierailee isosetänsä herra Solimanin kanssa Siirtomaanäyttelyssä. Ethelin perillisekseen määrännyt herra Soliman ostaa Ranskan Intian paviljongin ja sen osat päätyvät pressun alle hänen puutarhaansa. Herra Soliman sairastuu ja kuolee ennen kuin Malvanväriseksi taloksi nimetyn paviljongin rakennustyöt saadaan alkuun. Pian tämän jälkeen Ethelin isä vie tyttärensä notaarin puheille laatimaan paperin, joka sallii hänen hallita alaikäisen lapsensa omaisuutta. Malvanvärisen talon asemesta herra Solimanin tontille aletaan rakentaa kerrostaloa.
Ilmeisesti silmissäsi vilahti Kallion kirjaston Sateenkaarihyllyä esittelevä juttu, joka on otsikoitu Sateenkaarikirjasto. Kyseessä on siis Kallion kirjastossa sijaitseva hylly, johon on koottu sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia. Hyllyn aineisto on erikoiskokoelma, jonka kappaleita ei voi varata tai uusia. Sateenkaarihyllyn teokset löydät HelMet-aineistohaulla hakusanalla "sateenkaarihylly". Hakutuloksesta näet, missä muissa kirjastoissa kyseisiä teoksia on ja voit tehdä niistä varauksia.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Kallion kirjaston Sateenkaarihyllystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli…
HelMet-kirjastoista löytyy yksi ainoa soitinversio tästä suositusta Georg Malmsténin laulusta. Se on sovitus kahdelle harmonikalle ja soitinyhtyeelle Veikko Ahvenaisen CD-levyllä Nikkelimarkka. Se löytyy tällä hetkellä - tai siis seuraavan kerran perjantaina 15.5.2015 - Sellon kirjastosta hyllystä. Tee varaus netissä ja käy hakemassa se, jos vielä on aikaa. Tässä on suora linkki tuohon tietueeseen varaamista varten: http://luettelo.helmet.fi/record=b1938888~S9*fin. Jos et ole vielä HelMet-asiakas, soita heti perjantaina Sellon kirjaston musiikkiosastolle (09 816 57615) ja pyydä heitä ottamaan levy sinua varten sivuun ja mene sitten paikan päälle, hanki siellä kortti ja lainaa. Toivottavasti tämä vielä mahtui "nopean aikataulun"...
Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta.
Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853.
Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b…
Lähteitä:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009)
Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002)
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
http://www.suomisanakirja.fi/
Aika hurja ajatus tuo "mahdollisimman raaka ja järkyttävä", mutta yritän...
Jokapäiväinen elämämme / Riikka Pelo
Kertomus Stalinin vainoista ja äiti-tytär suhteesta.
Paras mahdollinen maailma / Riikka Pulkkinen
Äiti on tehnyt hirveän virheen, isä suree ja tytär muistaa väärin.
Ikkunat yöhön / Laura Lähteenmäki
1950-luvulla tyttärensä hylännyt äiti uhkaa muuttua hirviö-anopiksi.
Huomenkellotyttö / Sarianna Vaara
Psyykkisesti sairaan ja lääkeriippuvaisen äidin tytär yrittää selvitä arjesta.
Nämä löysin näin aluksi.
Kenties kommentoijat osaavat vinkata lisää.
Kyseinen runo on Einari Vuorelan kirjoittama Musti Mirrin vieraana. Runo sisältyy alakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja II (toim. Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä, Pentti Merenkylä; Valistus, 1963).
Kirja näyttää kuuluvan oman kirjastoalueesi kokoelmiin, josta voit tilata sen lainaan.
Saat runon sähköpostiisi.
Lukutunnin kirja. II : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (toim. Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä, Pentti Merenkylä ; kuvittanut Heljä Lahtinen, Valistus, 1963)
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://kirjasto.kuopio.fi/
Rytmitajua voidaan pitää yhtenä musikaalisuuden osatekijänä. Usein siihen liitetään myös kyky liikkua musiikin rytmin mukaan, mutta ei aina. Esim. tältä sivulta lisätietoa rytmitajusta:
http://www.viiri.net/tanssmus/rytmi.htm
Toisaalta muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. Tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/ylex/uutiset/tutkimus_rytmitaju_ja_kielen_ymmartaminen_li…
Rytmitaju on kuitenkin taito siinä missä muutkin, siinä voi kehittyä ja sitä voi harjoitella.
Tanssikoulu lienee hyvä paikka maksullisesti harjoitella rytmitajua ja tanssitaitoa yleensäkin. Alla myös linkki Sibelius-Akatemian kansanmusiikin etno.net-sivustolle, jolta löytyy kehorytmiharjoituksia, joiden sanotaan...
Suomen kielellä yhtyeestä löytyy lehtiartikkeleita:
Soundi 1999:6, Rumba 1999:12, Suosikki 1999:10, Soundi 1999:10, Soundi 1995:8, Rumba 1995:17, Soundi 1995:11, Rumba 1994:17, Soundi 1993:9
Englanniksi tietoa löytyy kirjoista:
Harvey: Red Hot Chili Peppers (1995), Thompson: Red Hot Chili Peppers - True men don't kill coyotes (1993), Steffenhagen: Red Hot Chili Peppers - our music talks but our rocks smell like socks..(1992)
Bändin virallinen kotisivu on osoitteessa http://www.redhotchilipeppers.com/rockinflashapotamus/index.htm
Aiheesi on melko laaja, sillä erilaisia taruolentoja tai sellaiseksi ajateltavissa olevia hahmoja on runsaasti. Ainakin seuraavanlaisia kirjoja voit kysellä kirjastoista:
Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
Ranta, Elina: Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - maan, metsän, veden ja vuoren väki
Burnham, Sophy: Enkelien kirja
Hjelt, Marjut: Keijukaiset - totta ja tarinaa toisesta maailmasta
Ballinger, Erich: Hirviötieto
Kirjojen lisäksi löytyy myös artikkeleita. Esim. yksisarvisista on kirjoitettu seuraavanlainen juttu:
Bengtsson, Niklas: Sarvenvälkettä - yksisarviset satu- ja fantasiakirjallisuudessa, Tyyris Tyllerö 1999, numero 2, sivut 2-11 ja 49. Tosin tässä aihe liittyy...
Lehtori Lauri Lounelan mukaan nimi on perua isovihan ajalta. Hänen vuonna 1951 Kainuun sanomissa julkaistussa artikkelissaan Kajaanin kaupungin varhaisvaiheita mainitaan seuraavaa: "Vain Kajaanin linna muureilla liehui enää Ruotsin lippu. Sitä piirittämään saapui tammikuussa 1716 kolmituhantinen joukko venäläistä sotaväkeä kenraali Schekinin johdolla. Tämä väki leiriytyi paikkaan, jota myöhemmin on nimitetty Armeijan laaksoksi." Tämä piiritys johti sittemmin Kajaanin linnan antautumiseen ja linnan räjäyttämiseen. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun sanomissa 7.7.1951 Kajaanin 300-vuotisjuhlien yhteydessä.
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
Loimaan pesula tiivistää sivuillaan näin: "Emulsiopesu on kemiallista vesipesua ja kemikaaliton vaihtoehto, joka poikkeaa runsaasti perinteisestä kuivapesusta eli kemiallisesta pesusta. Se on myös tehokas ja luontoystävällinen tapa puhdistaa. Emulsiopesut tehdään veden ja pesuaineen avulla, jossa kuitenkin käytetään pesuainetta, joka suojaa vaatetta normaalin vesipesun vaikutuksilta kuten kutistumiselta ja nukkaantumiselta. Kangas ei kulu kuten normaalissa vesipesussa, jolloin se kestää kauemmin.
Joissakin kangaslaaduissa emulsiopesut käyvät silloin, kun kemiallinen pesu on kielletty. Emulsiopesut tehoavat parhaiten vesiliukoisiin tahroihin ja näin ollen suurin osa liuotinpesuista (kemiallinen pesu), voidaan korvata emulsiopesulla." ...
