Työvoimatoimiston sivuilla on tietoa eri ammateista http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu mm. informaatikosta . Kyseisellä sivulla kerrotaan, että kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Osin tietotekniikan kehityksestä johtuen työpaikkoja yksityisellä puolella ei ole paljonkaan viime aikoina ollut. Katsoin työvoimatoimiston sivuilta ja kohdassa informaatikot oli kaksi työpaikkaa avoinna tällä hetkellä. Työpaikkoja voi selailla myös Kirjastot.fi sivustolta http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ .
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on myös hyödyllistä tietoa alastamme http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Tutustu tarkemmin -osiossa...
Kyseistä kirjaa ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista, mutta sitä olisi saatavilla Opiskelijakirjastosta. Opiskelijakirjaston käyttämiseen tarvitaan erillinen Helka-kortti, jonka saa ilmaiseksi esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Opiskelijakirjasto sijaitsee Helsingin keskustassa, ja tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html.
Ainakin ruotsiksi se löytyy Vaclav Havelin En dåre i Prag –kirjasta. Artikkelin nimi on ruotsiksi De maktlösas makt. Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Meillä Helsingin kaupunginkirjastossa Aku Ankan taskukirjat on päällystetty ammattikäyttöön tarkoitetulla kovamuovilla, joka on suunniteltu nimenomaan pehmeäkantisten kirjojen muovittamiseen. Kovakantiset kirjat muovitetaan pehmeällä kirjamuovilla. Muilla kirjastoilla lienee samantapainen käytäntö, päätellen sivustoista, joilla tarjotaan kirjastoille muovituspalveluja. Esim. http://www.kirjavalitys.fi/File/KirjastokirjojenMuovituspalvelunPalvelu…
Puhdistamisessa voi yrittää ainakin sappisaippuaa, asetonia tai lakkabensiinia. Asetoni ja lakkabensiini ovat tehokkaita, mutta niiden käyttö saattaa jossain tapauksissa vahingoittaa tuotteen pintaa. Jos mahdollista niitä voi yrittää kokeilla ensin aivan pieneen alueeseen.
Jos tarvitset lisäapua, Marttaliiton neuvova (maksullinen) puhelin 0600 14882 saattaisi auttaa asiassa. Puhelin palvelee maanantaista perjantaihin klo 12-15. Myös Helsingin Narinkkatorilla palveleva Pyöräkeskus saattaisi auttaa asiassa. Pyöräkeskus on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10-18. Keskuksella on myös Facebook-sivut. Pyöräkeskuksen palvelut ovat ilmaisia.
Lisäohjeita:
Friedman, Virginia M. : Tahrat : esiintyminen ja poisto. WSOY, 2003
http://www.martat.fi/...
Löydät selkokielisiä kirjoja Papunet-sivuilta http://papunet.net/selko/kirjat-ja-esitteet/ ja kirjastojen aineistoluetteloista hakusanoilla historia ja selkokirjat/ yhteiskunta ja selkokirjat. Alla olevat on poimittu Papunetin sivuilta ja Helmet-tietokannasta:
Rajala Pertti, Suomen historia selkosuomeksi (uud. painos 2014)
Rajala Pertti, Tahtoa, taitoa ja sisua - Suomen historian merkkihenkilöiden elämäntarinoita selkokielellä. 2013.
Rajala Pertti, Talvisota. 2014.
Rajala Pertti, Hyvä Suomi! : Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä. 1993
Österback Mats, Oikeusvaltio Suomi (suomenkielinen käännös: Eeva-Liisa Järvinen). 2011.
Elomäki Mari, Kilkki Sakari, Österback Mats, Työelämän aakkoset. 2011.
Österback Mats, Perhe ja hyvinvointi...
ATV:n tuottamaa Father Brownia on lähetetty Suomessa 1970-luvulla Isä Brownin salaisuudet –nimellä.
Yle esitti sarjasta seitsemän jaksoa Televisio-ohjelma 1 -kanavalla (eli TV 1:ssä) lauantaisin kahteen kertaan: ensimmäisen kerran jaksot lähetettiin keväällä 1975, ja ne uusittiin kesällä 1978.
Tässä tarkemmat tiedot jaksoista:
La 29.3.1975 klo 19:35 Isä Brownin salaisuudet: Keisarin pää (Father Brown: The Head of Caesar) (uusinta la 1.7.1978 klo 19:35).
La 5.4.1975 klo 19:30 Isä Brownin salaisuudet: Näyttelijän alibi (Father Brown: The Actor and the Alibi) (uusinta la 8.7.1978 klo 19:35).
La 12.4.1975 klo 19:15 Isä Brownin salaisuudet: Apollon silmä (Father Brown: The Eye of Apollo) (uusinta la 15.7.1978 klo 19:35).
La 26.4.1975 klo 19:25...
Kaplan:Tarokkien salaisuudet sisältää tarokkikortit + kirjan. Katso pääakaupunkiseudun Plussahausta, missä teos olisi paikalla. (Tällainen pakkaus löytyy H:gistä ainakin Punavuoren kirjastosta, ja myös Espoosta.)
Käärme on italiaksi serpente - muitakin sanoja on, mutta serpente on sanakirjoissa yleisin. Vendiamo on vendere-verbin indikatiivin monikon ensimmäinen persoona. Siis suomeksi - myymme. Vendere=myydä.
Suomen kansallisbibliografian mukaan, jonka kautta näkyy kaikki Suomessa julkaistu, Mikko Valveelta ei ole julkaistu runoja. Mikko Valve on ollut mukana tekemässä joitakin ravintola-alan tietokirjoja. Tosin kyseessä voi olla toinen, samanniminen henkilö. On mahdollista, että runoja on jossakin useiden tekijöiden kokoomateoksessa, mutta tällaisten runojen etsiminen tietokantojemme kautta ei onnistu.
Kotimaisia kirjoja aiheesta:
Forss, Marko: Fobban sosiaalisen median selviytymisopas (Crime Time 2014)
Haasio, Ari: Koukussa nettiin : lapset, nuoret ja verkon vaarat (Avain 2016)
Juusola, Elina: Sydän saaliina : romanssihuijarit verkossa (Docendo 2018)
Hantula, Kirsi: Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi (Alice Labs Publishing 2018)
Kansa raivostui (Kustannusosakeyhtiö Hai 2018)
Lapset, nuoret ja älylaitteet : taiten tasapainoon (Duodecim 2019)
Nieminen, Emmi: Vihan ja inhon Internet (Kustannusosakeyhtiö Kosmos 2017)
Pietilä, Antti-Pekka: Uutisissa valheita, valheista uutisia (Art House 2018)
Käännöskirjoja:
Alter, Adam:...
Miki-kirjat löytyvät Helmet-verkkokirjastosta hakusanalla minikirja. Minikirjoja eli pienoiskirjoja ovat kustantaneet Otava ja Like. Nimekkeitä on noin 70.
Bulgakov kirjoitti 1920-luvulla sarjan omaelämäkerrallisia kertomuksia neuvostoliittolaisiin aikakauslehtiin. Näistä nuoren lääkärin muistelmista on sittemmin julkaistu valikoimia, mutta kaikkia näistä tarinoista ei ole suomennettu.
Kohtalokkaat munat -kirjaan sisältyvän kertomuksen lisäksi Bulgakovin lääkärimuistelmia löytyy novellikokoelmasta Morfiini ja muita kertomuksia (Savukeidas, 2011).
Sirpa Kähkönen, Kukonpoika klinikalla 1916. - Lääkärilehti 5/2016
Vuonna 1988 valmistunut kauppakeskus Hansakortteli on todella saanut historiallisen, kauppiasmahtia kuvastavan nimensä hansakaupasta. Turku ei tosin koskaan ollut varsinainen hansakaupunki, vaan yksi Hansaliitolle tärkeistä kauppapaikoista. Engelin asemakaavassa Hansakortteli oli nimetty Hermeliniksi, ja ennen kauppakeskusta se tunnettiin myös ”kymppikorttelina”.
Lähteet:
Soiri-Snellman, H. Lasitalo – turkulaista rakennussuojelua. Teoksessa ABOA 1986. Vuosikirja – 50. Turku: Turun maakuntamuseo. s. 25.
Tieteen termipankki. Viitattu 2.8.2022. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Hansa
Sota-ajan tuntolevyistä on tietoa Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa. Numerosarjan merkitystä ei artikkelissa avata, mutta tekstistä voisi päätellä, että tuntolevyn numerosarja on satunnainen eikä sisällä yksilöiviä tietoja. Ruotuväki-lehden artikkelissa 20.9.1988 puolestaan mainitaan, että uudet, sosiaaliturvatunnuksella varustetut tunnuslevyt otettiin käyttöön syksyllä 1986, ja aiemmin käytössä olleet ja hankaliksi osoittautuneet tuntolevyt perustuivat juoksevaan numerosarjaan. Juoksevaan numerointiin jatkosodan aikana viittaa myös Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltosen twiittaama tieto, jonka mukaan jatkosodan tuntolevy numero 1 kuului Mannerheimille.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuntolevyihin...
C.S.Lewis puhui kokemuksellisen lukemisen puolesta teoksessa An Experiment in Criticism. 1961. Hän kirjoitti tämän kirjan vaimonsa kuoleman jälkeen. Arvaan, että kysymäsi ajatus sisältynee tähän teokseen.
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: ma-pe 12-18; 5,80 mk/min + ppm; numero 0600-060504. Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä. Tarkemmat ohjeet uusimisesta Helsingin kaupunginkirjastossa löytyvät osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h16/q32.htm
(Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä vaihtuu noin parin vuoden sisällä, jolloin nykyinen puute korjaantuu...)
Häämatkojen historiasta löytyy tietoa kirjasta nimeltä Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, toimittanut Terttu Kaivola, kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kirjassa kerrotaan häämatkoista lyhennettynä seuraavaa:
"-talonpoikaistapoihin eivät häämatkat kuuluneet
-Suomessa on tietoja 1800-luvulta herrasväen häittensä jälkeen tekemistä matkoista, jotka usein olivat sukulaisvierailuja
-vuonna 1933 ilmestynyt "Morsiamen kirja" suosittelee vastavihityille pientä kotimaanretkeä
-sodan loppuvaiheessa 1944 ilmestynyt uudempi Morsiamen kirja suosittelee häämatkapaikaksi Helsinkiä
-seuramatkojen yleistyminen 1960-luvun loppupuolelta lisäsi suomalaisten ulkomaanmatkailua ja oli helppoa sovittaa lomamatka...
Haepa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet -aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi sanahakuna Ryti and Risto ja rajaa aineistorajauksella hakusi koskemaan ensin videokasetteja ja sitten vaihtoehtoisesti c-kasetteja.
Ylen äänigalleriassa osoitteessa http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&p… on myös ääninäyte Risto Rytin puheesta. (Jollei tuo pitkä osoite aukea, pääset Kansalliseen äänigalleriaan seuraavasti http://www.yle.fi vasemmalta ahaalta linkki äänigalleria ja sieltä poliittiset vaikuttajat.)
