Kadonnut romaani lienee J. M. G. Le Clézion Alkusoitto (Otava, 2009). Kirjailija tosin on ranskalainen mies.
1930-luvun Pariisiin sijoittuvan tarinan alussa Ethel-tyttö vierailee isosetänsä herra Solimanin kanssa Siirtomaanäyttelyssä. Ethelin perillisekseen määrännyt herra Soliman ostaa Ranskan Intian paviljongin ja sen osat päätyvät pressun alle hänen puutarhaansa. Herra Soliman sairastuu ja kuolee ennen kuin Malvanväriseksi taloksi nimetyn paviljongin rakennustyöt saadaan alkuun. Pian tämän jälkeen Ethelin isä vie tyttärensä notaarin puheille laatimaan paperin, joka sallii hänen hallita alaikäisen lapsensa omaisuutta. Malvanvärisen talon asemesta herra Solimanin tontille aletaan rakentaa kerrostaloa.
Samaa asiaa kysyttiin muutama vuosi sitten. Tiedustelin silloin asiaa ministeriöstä, josta annettiin seuraava vastaus, joka pitänee vieläkin paikkansa:
”Tasa-arvoyksikön henkilökunta on tosiaan tällä hetkellä naispuolista. Tähän ei olla ministeriössä tarkoituksella päädytty vaan hakijat avoinna oleviin virkoihin ja virkasuhteisiin ovat muokanneet henkilökunnan kokoonpanon tähän suuntaan. Rekrytoinnissa noudatetaan normaalia valtionhallinnon sääntöä, eli virkaan tulee valita hakijoista se, jolla on alalle paras pätevyys ja vankin alan työkokemus. Toivomme miesten kiinnostuksen alaa kohtaan kasvavan, jotta voimme yhä useammin valita joukkoomme osaavia miehiä hoitamaan sekä miesten että naisten tasa-arvokysymyksiä.
”Tasa-arvoyksikön...
Kyseessä on kaiketikin Scott Walker, josta kertova dokumentti Scott Walker, oman tien kulkija (Scott Walker: 30 Century Man) esitettiin Yle Teemalla vuonna 2012. Dokumentin on ohjannut Stephen Kijak vuonna 2006. Elokuvasta voit lukea lisää alla olevasta linkistä Yle Teeman juttuarkistoon.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/scott-walker-om…
http://marktiu.pp.fi/index_scott.htm
http://4ad.com/artists/scottwalker
http://www.imdb.com/name/nm0908199/https://fi.wikipedia.org/wiki/Scott_…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp löytyy hakusanalla puukaasu neljä vastausta häkäpönttöautoja koskeviin kysymyksiin. Niissä mainitaan R. Boijerin kirja Puukaasu autoissa vuodelta 1940, Pasi Ristimäen kirja Puukaasuttimen uudet käyttökohteet (1997) ja Simo-Pekka Parmalan kirja Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena (1980), joita löytyy myös maakuntakirjastoista. Yliopistojen LINDA -tietokannassa on lisäksi useita eri merkkisten puukaasuttimien ohjekirjoja lähinnä 1940 -luvulta, mutta niiden kaukolainaus saattaa olla vaikeampaa. Teknillisen korkeakoulun kokoelmatietokannasta löytyi kirja Kurki-Suonio, Ilmari: Puukaasun käyttö dieselmoottoreissa : Teknillisen korkeakoulun...
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Esimerkkejä muistolauseluetteloista:
http://www.nurro.fi/File/Kootut-muistolauseet.pdf?312617
http://ilmoita.aamulehti.fi/files/AL_Kuolinilmoituskansio_2015_web.pdf
Suzuki DT 3.5 -perämoottorit, joiden sarjanumerot ovat muotoa 0351-2xxxxxx, ovat vuosimallia 1982.
https://www.brownspoint.com/store/pc/suzuki/dt3_5.asp
Emelie Scheppin teokset lukenut kollega suositteli lukemaan teokset sarjana, sillä tarinoissa on jatkumoita.
Jaakko kulta on Jana Berzelius -sarjan viides teos. Sarjan aiemmat osat ovat Ikuisesti merkitty (2017), Valkoiset jäljet (2017), Hidas kuolema (2019) ja Kadonnut poika (2019).
Esimerkiksi seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
NIMEKE Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet--valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1998-2001,Edita 1997 TEKIJÄ Espoo. Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Espoon kaupungin vanhuspalvelujen kehittämisohjelma 1995-2000 (2010) NIMEKE:Suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon tilastojärjestelmäksi Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 1993, TEKIJÄ Helsinki. Terveysvirasto Priorisointi Helsingin terveydenhuollossa / Arja Järvinen [... et al.]Helsinki, 1993, NIMEKE Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja toimintaperiaatteet--valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä...
On olemassa kirjastoaiheinen äänite nimeltään Hyllyjen välissä hiljaa. Sitä on saatavana useista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä sekä cd-levynä että kasettina. Uskon siitä löytyvän esitelmään sopivan tekstin.
Kirjallisuusarvosteluja -lehti sisältää 14 kotimaisessa sanomalehdessä ilmestyneet kirja-arvostelut. Turun kaupunginkirjastossa tätä lehteä on vuodesta 1973 lähtien, ja sitä voi käyttää pääkirjaston käsikirjastossa. Osoite on Linnankatu 2, 2. kerros.
Etsimäsi kappale ”Blackbird” on ainakin kahdella Beatlesin CD:llä. Toinen levy on mainitsemasi Beatles ja toinen Anthology 3.
Levyt ovat aika kysyttyjä, tarkista saatavuus aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ .
Voit hakea levyjä kappaleen nimen mukaan. Jos haet pikahaulla ”Blackbird” tulee viitteitä paljon, ja siksi hakua kannattaa tarkentaa. Valitse monipuolinen haku ja kirjoita esittäjän nimeksi Beatles. Tarkenna hakua kappaleen nimellä Blackbird. Lisäksi sinun kannattaa rajata hakua myös materiaalin (cd-levy) mukaan.
Hakutuloksena saat listan cd-levyjä. Klikkaamalla saatavuustietoja näet missä kirjastoissa levy on paikalla. Soita siihen kirjastoon, jossa hakemasi levy on hyllyssä. Voit varata levyn tai pyytää...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (puh. 131 23 240, nettiosoite http://www.finlit.fi/kra/index.html ) saadun tiedon mukaan perinnetietoa ei ole talletettu siitä, että nimenomaan lusikka olisi pantu lattian väliin. Eri puolilta Suomea on kyllä talletettu perimätietoa, jonka mukaan metalliesine ylipäätään, veitsi tai sangen yleisesti raha, pantiin talon rakennusvaiheessa lattian väliin, kurkihirteen tai kynnyksen alle. Tämä toi taloon hyvää onnea ja varjeli pahalta ja taudeilta.
Mahdatkohan tarkoittaa kansallista digitointiohjelmaa, jota koordinoi Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Mikkelissä? Sen tuloksenahan on jo luettavissa Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860, jonka osoite on http://digi.lib.helsinki.fi/ .
Helsingin yliopistolla on myös olemassa HELMI (Helsinki Electronic Library. Multimedia Information) Helsingin yliopiston kirjaston digitaalisen aineiston kuva- ja viitetietokanta, jonka osoite on
http://www.doria.fi .
Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/finelib/ löytyy Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib, joka hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronisia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi....
Kattavimmat englanninkielisen kirjallisuuden luettelot, joihin pääsee vapaasti Internetin kautta, ovat 1) amerikkalaisen Kongressin kirjaston luettelo http://catalog.loc.gov 2) englantilaisen British Libraryn luettelo http://blpc.bl.uk. Laajin luettelo on WorldCat, http://worldcat.org/. Viimeistään WorldCatista käännösten pitäisi löytyä, jos sellaiset on olemassa.
Haku täytyy tehdä siten, että ensin etsii tekijän nimellä hänen kaikki teoksensa (tai suoraan vain hänen englanniksi julkaistut teoksensa). Käännettyjen kirjojen tarkoista tiedoista näkee, mikä on ollut niiden alkuteos. Skandinaaviset kirjaimet voivat aiheuttaa yllätyksiä. Jos nimellä ”möller” ei löydy teoksia, kannattaa kokeilla ”moller”.
(Päiv.22.11.2007)
Voit varata aineistoa kahdella tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit etsiä kohdasta teoksen nimi suoraan haluamasi teoksen. Kun painat hae saat näkyviin kyseisen teoksen eri painokset ja aineistolajit. Tästä kohdasta näkyvät myös eri kieliset painokset. Seuraavaksi näpäytä hiiren vasemmalla näppäimellä näkyviin haluamasi esim. vuoden 2003 suomalainen painos (näpäytä teoksen päältä). Saat näkyviin tilan, jossa ilmenee, missä kirjastoissa kyseistä teosta on. Nyt huomaat, että yläkulmassa oikealla on varaus-painike. Paina siitä ja saat näkyviin tilan, johon laitat omat tietosi. Sen lisäksi valitse noutokirjasto eli mistä haluat kirjan hakea. Lopuksi lähetä tiedot. Kone ilmoittaa, että varauksesi onnistui. Toinen vaihtoehto on mennä...
Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla on esitelty eteläkarjalaisia kirjailijoita. Tässä linkki Laila Hietamiestä, nyk. Hirvisaarea koskevaan tekstiin http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960 .
Lisätietoja saat esim. kirjasta Salme Saure: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Tunnusluku tehdään asiakkaalle ensimmäisen kerran kirjastossa. Henkilöllisyys tarkistetaan. Tunnusluvun voi tämänjälkeen vaihtaa netin kautta. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Helkassa on tällä hetkellä tiedot n. 3 042 000 niteestä (eri nimekkeitä on n. 1 823 000), jotka sisältyvät eri Helka-kirjastojen kokoelmiin. Yliopiston kirjastojen lisäksi tietokantaan luetteloi kokoelmiaan myös kuusi yliopiston ulkopuolista kirjastoa.
Helka-tietokanta on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen aineistoluettelo, johon luetteloidaan hankittuja kirjoja, aikakauslehtiä ja sarjoja, mutta ei aikakauslehtien eikä kokoomateosten artikkeleita. Tietokanta kasvaa jatkuvasti sekä kirjastoihin hankittavien uusien kirjojen tiedoilla että takautuvasta luetteloinnista.
http://www.helsinki.fi/helka/
