Verkosta Satu jouluruusuista löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin sisältyvästä Walistuksen lasten lehden numerosta 4/1933.
07.12.1933 Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi no 4 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1937 yhteensä 72 319 lasta. Vuoden 2022 lopussa Suomen väestöön kuului 26 024 henkilöä, jotka olivat 1937 syntyneitä eli tuolloin 85-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1937 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1937, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
85-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1937 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2022 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Sana "mönkijä" sinänsä on johdettu verbistä "mönkiä" (liikkua hitaasti ja kömpelösti, kömpiä, ryömiä). Jos puhutaan "mönkijöiksi" kutsutuista alun perin ensisijaisesti maastokäyttöön tarkoitetuista nelipyöräisistä kulkuneuvoista, voi vain arvella, että nimityksen keksijän mielessä sen kulku on assosioitunut mönkimiseen tai kenties ajoneuvo on olemukseltaan tuonut mieleen "mönkiäisen".
Nelipyöräisiä mönkijöitä alettiin markkinoida Suomessa 80-luvun puolivälin tienoilla "maastonelikkoina". Nimitys "mönkijä" vakiintui käyttöön varsin nopeasti ja korvasi jokapäiväisessä kielenkäytössä kömpelön maastonelikon varsin nopeasti: "Ensimmäiset kolmipyöräiset mönkijät tulivat Suomeen 1970-luvun lopulla. -- Pari vuotta sitten tulivat...
Mainitsitte lisätiedoissa, että majuri Karl Heldt toimi Suomen jääkäripataljoonan kokoamisen yhteydessä. Hän ei ilmeisesti ollut kuitenkaan suomalainen jääkäri, koska hänen nimeään ei löydy kirjasta Suomen jääkäreiden elämänkerrasto. Kirjassa Suomen jääkärit - elämä ja toiminta sanoin ja kuvin, hänet kyllä mainitaan, muttei esittellä sen tarkemmin.
Tietoja ei siis meidän kauttamme löydy, mutta kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan. Yhteystietoja ja linkkejä löytyy osoitteesta http://www.genealogia.fi . Tietoja kannattaa etsiä myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (Maurink.1 00170 Helsinki, 09 - 18126351).
Kirjasto voi varmastikin antaa tukea harjoitustehtävässäsi. Lähimmät ohjeet sen suorittamiseen saat kuitenkin opettajalta. Sähköpostiosoitteen perusteella käyt Turun ammattikorkeakoulua. Siellä on myös kirjasto ja tietopalvelyksikkö, jonka internet-osoite on http://www.turkuamk.fi/kirjasto/. Käy seuraavaksi kysymässä ohjausta sieltä. Myös kaupunginkirjaston tietovarannot ovat käytettävissä, ja opastusta niiden hyödyntämiseen saat parhaiten menemällä paikan päälle.
Harjoitustehtävien tarkoitus on sama kuin muunkin opetuksen: oppiminen.
Ei-teollisesta savitiilien valmistuksesta löytyy aika vähän käytännön tietoa. Olemme tarkistaneet korkeakoulukirjastojen kokoelmaluettelot, lehtiartikkelitietokannat Aleksin, Katin ja Arton sekä Lappeenrannan maakuntakirjaston omat kokoelmat.
Voisitte tutustua seuraaviin kirjoihin:
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri (1975), Keksintöjen kirja osa 8(1938), Suuri taitokirja (1965), Volhard, Franz: Savirakentaminen (1994), Spectrum tietokeskus osa 12 (1980). Lisäksi Museoaviisi (1992): 1-2, s.16-21 sisältää artikkelin: Kalkinpolttajan ja savitiilentekijän kertomaa Alatorniolta.
Turun kaupunginkirjastossa on yli 3000 äänikirjaa, joista n. kolmannes on pääkirjaston kokoelmissa. Äänikirjoja voivat lainata kaikki kirjaston asiakkaat. Suurin osa äänikirjoista on erikielisiä romaaneja, mutta myös esim. kirjailijahaastatteluja löytyy. Sen sijaan tenttikirjoja tai taide- ja kulttuurihistoriaa käsitteleviä äänikirjoja ei löydy. Aineistorekisteristä voi hakea äänikirjoja aineistolajin mukaan ("tarkka haku" ja ainestolaji "äänikirjat"). Pääkirjastossa on myös erillinen kansio äänikirjoista, jotka löytyvät pääkirjaston kokoelmista.
Anna-Leena Härkösen e-mail-osoitetta ei ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Tietoa hänestä kyllä löytyy verkosta. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy pieni tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta ns. pudotusvalikosta hänen nimensä. Mahdollisesti voit yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Verkosta löytyy myös paljon sanahakupalveluita, joiden avulla voi hakea lisää tietoa Härkösestä. Kirjoita esim. Google-hakupalvelun hakukenttään hakusanat anna-leena härkönen ja saat vastaukseksi viitteitä, joista löytyy informaatiota Härkösestä. Google on osoitteessa http://www.google....
Kasvava aikuinen TV:sarjan verkosivut ovat osoitteessa:
http://www.yle.fi/tv1ope/kasvava
Sarjasta ei ole valmisteilla videota mm. tekijänoikeudellisista syistä.
Kasvava aikuinen kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkitiedon kirjastoissa.
Ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta
http://www.libplussa.fi
Alla suora lainaus Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelun arkiston vastauksesta. Useimmiten ilmaisjakelulehden verkkosivujen osoitteet noudattavat muotoa http//www.tähänlehdennimi.fi verkkosivuilta löydät myös kyseisen lehden toimituksen yhteystiedot.
"Yhden osoitteen alle koottua luetteloa ilmaisjakelulehdistä tai paikallislehdistä ei löydy, mutta suppeampia luetteloita kyllä.
Suomen Gallup on sivustollaan listannut erityyppisiä aikakausjulkaisuja, myös ilmaisjakelulehtiä: http://mainostieto.mdc.fi/mediat.asp#ILMAISJAKELULEHDET Huom! Linkki "ilmaisjakelulehdet" ei toimi, mutta sanomalehtiluettelon jälkeen tulevat ilmaisjakelulehdet otsikolla Kaupunki- ja noutolehdet.
Sanomalehtien liiton sivulta löytyvät maakunnittain sellaiset...
Tunnusluku tehdään asiakkaalle ensimmäisen kerran kirjastossa. Henkilöllisyys tarkistetaan. Tunnusluvun voi tämänjälkeen vaihtaa netin kautta. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Valitettavasti emme voi ottaa vastaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen palautuksia, jos olette ne sieltä itse lainannut.
Pääsääntöisesti kirjat palautetaan siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Vaikka Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lainat voi palauttaa mihin tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen, toisen kunnan kirjastosta itse lainatut kirjat on palautettava yleensä kyseisen kunnan kirjastoihin. Useamman lähikunnan kirjastokimpat saattavat poiketa tästä säännöstä.
Kaukolainat taas tilataan lähimmästä kirjastosta ja palautetaan myös sinne. Kirjasto vastaa kaukolainojen postituksesta ja osin siksi kaukolainaus onkin maksullinen palvelu.
Jos ette pääse palauttamaan lainojanne Helsinkiin, voitte itse lähettää ne...
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran. Voit lukea vastaukset Vastausten arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Sarjan sivustossa kerrotaan, että kolmas osa Blood Moon sarjasta Ravenscliff on ilmestymässä pian! Suomennoskin ilmestynee aikanaan ja otetaan kirjastojen kokoelmiin.
Seuraavassa osoitteessa voit seurata tilannetta.
http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html .
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi voi etsiä teoksia pyhimyksistä. Valitaan sanahaku ja hakusanaksi pyhimykset, kielivalikosta rajataan kieleksi suomi. Teoksista Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle (Katolinen tiedotuskeskus, 2001)ja Kecskeméti, Outi: Taivaallisia suojelijoita (Katekeettinen keskus 2002) löytyy paljon pyhimysten suomenkielisiä nimiä. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa mainitusta tietokannasta www.helmet.fi. Katolinen tiedotuskeskus on alan asiantuntija, heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Yksi runo nimeltä Kukkopoikain taistelu on löytynyt. Se on Vilho Rantasen kirjoittama ja löytyy ainakin Laurisen ja Valtasaaren kirjasta Lukutoveri II: lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle vuodelta 1954. Olisikohan tämä oikea? Pitkä runo alkaa näin:
Syksypuoleen kanalasta
kuului aika napina.
Näytti siltä, että syntyy
siipikansan kapina.
Tarkoitat varmaankin teosta Aikamme lukukirja.6B: Kuudetta lukuvuotta varten (WSOY, 1973). Jorma Eton runo "Suomalainen" löytyy kirjan sivulta 40. Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Kyseinen runo löytyy myös Jorma Eton runokokoelmasta Ajastaikaa (WSOY, 1964). Runoteoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein.
Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta:
http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
