Tästä kirjasta on ilmestynyt vain yksi painos. Se on vuodelta 2005.
Saman tekijän toimittamana on ilmestynyt myös kirja Työpaikan lait ja työsuhdeopas, jonka uusin, uusittu painos on vuodelta 2014.
Muita uusimpia työelämän lakiasioita käsitteleviä kirjoja ovat ainakin allamainitut:
- Työpaikan lait 2015
- Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun lakikirja 2015
- Palkkahallinnon säädökset / (toim.) Antti Kondelin, Mirjami Laitinen, Tomi Peltomäki (2015)
- Yhdenvertaisuus työelämässä / Katja Leppänen (2015)
- Työpaikan lakikirja 2015 / toimittaja: Raimo Luhtanen (2015)
Työelämän tasa-arvosuunnitelmia käsittellään esimerkiksi näissä:
- Työpaikan henkilöstösuunnitelmat / Hanna Skurnik-Järvinen (2014)
- Sukupuolten tasa-arvon hyvät...
Kun puolisot solmivat avioliiton he sitoutuvat samalla aviopuolisoiden omaisuutta koskevaan oikeudelliseen sääntelyyn. Avioliittoon vihkiminen ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin. Omaisuus on pääsääntöisesti sen, jonka nimissä se on, mutta avioliittoon vihkiminen antaa kuitenkin puolisoille avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Avioliiton päättyessä toimitettavassa osituksessa puolisoiden omaisuudet puolitetaan avio-oikeuden nojalla riippumatta siitä, miten tuo omaisuus on saatu tai hankittu tai kenen nimissä se on. Osituksen piiriin kuuluvat sekä ennen avioliiton solmimista omistettu omaisuus kuin avioliiton aikana hankittukin, kuten myös perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus. (Litmala, 2002 s.20-22)....
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy...
Hei, kyseisen kappaleen on alunperin säveltänyt ja sanoittanut Sergei Kuznetsov ja alkuperäinen nimi on Belyje rozy. Suomeksi laulun ovat levyttäneet Saija Tuupasen lisäksi myös Mika ja Turkka Mali, mutta eri käännöksenä (Veljeni tuuli).
Valitettavasti kumpaakaan suomennettua versiota ei ole nuotinnettu, tai ainakaan kansallisdiskografia Violasta nuottiversiota ei löydy. Venäjänkielinen nuotinnos sen sijaan löytyy useammastakin kirjastosta nuottikokoelmassa "Pesennik. Vypusk 3", eli on helposti saatavilla. Nuotinnos sisältää melodian ja sointumerkit ja sanat venäjäksi (kyrillisin kirjaimin).
Saatavuuden voi tarkistaa www.finna.fi-palvelussa tekemällä haun Belyje rozy ja rajaamalla hakutuloksen aineistotyypillä nuotti.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp löytyy hakusanalla puukaasu neljä vastausta häkäpönttöautoja koskeviin kysymyksiin. Niissä mainitaan R. Boijerin kirja Puukaasu autoissa vuodelta 1940, Pasi Ristimäen kirja Puukaasuttimen uudet käyttökohteet (1997) ja Simo-Pekka Parmalan kirja Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena (1980), joita löytyy myös maakuntakirjastoista. Yliopistojen LINDA -tietokannassa on lisäksi useita eri merkkisten puukaasuttimien ohjekirjoja lähinnä 1940 -luvulta, mutta niiden kaukolainaus saattaa olla vaikeampaa. Teknillisen korkeakoulun kokoelmatietokannasta löytyi kirja Kurki-Suonio, Ilmari: Puukaasun käyttö dieselmoottoreissa : Teknillisen korkeakoulun...
Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista...
Arman Alizar kertoo näin:"Matkani Intiaan vei minut Varanasiin, maan pyhimpään kaupunkiin. Intian matka oli minulle oma itsetutkiskelumatka, jossa oli tarkoitus oppia jotain uutta itsestäni. Aiheenamme on jaksossa kuolema. Halusin oppia kaiken mahdollisen kuoleman pyhyydestä ja sen vuoksi otin oppi-isikseni kolme hyvin tunnettua ja arvostettua paikallista Aghoria. Aghori on pyhä mies, joka itsetutkiskelun ja valaistumisen tien alttarilla on jättänyt kaiken maallisen omaisuutensa. Aghorit uskovat, että tabujen rikkominen on nopein tie kohti valaistumista. Eräs tärkeimmistä Hindujumalista Shiva pitää hautausmaista ja sen vuoksi aghorit asuvat polttohautauspaikkojen lähistöllä. He harrastavat öiseen aikaan tantrisia rituaaleija ja näiden...
Jonninjoutavan jonni on vastaava alkusointuun perustuva adjektiivin vahvennussana kuin typötyhjän typö, täpötäyden täpö ja ypö sanassa ypöyksin.
Lähde:
August Ahlqvist, Vertaavia kieliopillisia tutkimuksia. 1, Nominien synty ja taivutus ; Suomalainen runo-oppi
Makupalat.fi:stä löysin Signaturer.se:n, jossa on myös Arabian leimoja, signeerauksia ja taiteilijoita, https://www.signaturer.se/Europa/arabia.htm. En löytänyt tuota kirjainyhdistelmää, mutta kolme taiteilijaa, joiden nimikirjaimet sopisivat, Kauko Rajala, Kristiina Riska ja Kristiina Roos. Viime mainitun signeeraus on erinäköinen.
Signeerauksia on myös antiikkiliikkeiden sivuilla, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
Seuraavassa pdf:ssä kerrotaan taiteilijoista Arabian taiteilijat, https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2020/04/Arabian-taiteilijat.pdf
Designmuseon tietokannassa on myös leimoja, mutta tämä ei ollut siellä, http://arabia.kokoelma.fi/leima_valinta.aspx...
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980
Tarkkaa aikaa tällaisille kielellisille muutoksille ei voi antaa.Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) osassa 2, J-K (1953) muoto yksikolmatta, kaksikolmatta "21, 22" jne. todetaan "melko harvinaiseksi", joten siitä voi jo päätellä, että jo 50-luvun alkupuolella käyttö ei ollut yleistä.
Kevyitä sähköajoneuvoja käytetään pyöräilijän liikennesäännöillä. Ne saavat olla enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia. Kontio Kruiserin ajoneuvoluokka on kevyt sähköajoneuvo. Lisätietoja löydät alla olevilta Traficomin sivuilta.
Lähde ja lisätietoja
Traficom: Sähköiset liikkumisvälineet https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/sahkoiset-liikkumisvali…
Traficom: Ajoneuvoluokat https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvoluokat?toggle=K…
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
Kysymäsi kirja Ek: Tietokantojen käsittely internetissä on tulossa kirjastoon (mm. pääkirjasto, Kallio). Kirja oli vastaushetkellä ihan uusi ja vielä
pääkirjaston keskitetyn hankintaosaston käsittelyssä. Se on jo luetteloitu (=kirjan tiedot näkyvät tietokannassa) mutta niteet ja sijoitukset ovat vielä tallentamatta. Hankintaosaston ruuhkan määrästä riippuen se kestää parista päivästä useampaan viikkoon.
On olemassa kirjastoaiheinen äänite nimeltään Hyllyjen välissä hiljaa. Sitä on saatavana useista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä sekä cd-levynä että kasettina. Uskon siitä löytyvän esitelmään sopivan tekstin.
Kirjallisuusarvosteluja -lehti sisältää 14 kotimaisessa sanomalehdessä ilmestyneet kirja-arvostelut. Turun kaupunginkirjastossa tätä lehteä on vuodesta 1973 lähtien, ja sitä voi käyttää pääkirjaston käsikirjastossa. Osoite on Linnankatu 2, 2. kerros.
Etsimäsi kappale ”Blackbird” on ainakin kahdella Beatlesin CD:llä. Toinen levy on mainitsemasi Beatles ja toinen Anthology 3.
Levyt ovat aika kysyttyjä, tarkista saatavuus aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ .
Voit hakea levyjä kappaleen nimen mukaan. Jos haet pikahaulla ”Blackbird” tulee viitteitä paljon, ja siksi hakua kannattaa tarkentaa. Valitse monipuolinen haku ja kirjoita esittäjän nimeksi Beatles. Tarkenna hakua kappaleen nimellä Blackbird. Lisäksi sinun kannattaa rajata hakua myös materiaalin (cd-levy) mukaan.
Hakutuloksena saat listan cd-levyjä. Klikkaamalla saatavuustietoja näet missä kirjastoissa levy on paikalla. Soita siihen kirjastoon, jossa hakemasi levy on hyllyssä. Voit varata levyn tai pyytää...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (puh. 131 23 240, nettiosoite http://www.finlit.fi/kra/index.html ) saadun tiedon mukaan perinnetietoa ei ole talletettu siitä, että nimenomaan lusikka olisi pantu lattian väliin. Eri puolilta Suomea on kyllä talletettu perimätietoa, jonka mukaan metalliesine ylipäätään, veitsi tai sangen yleisesti raha, pantiin talon rakennusvaiheessa lattian väliin, kurkihirteen tai kynnyksen alle. Tämä toi taloon hyvää onnea ja varjeli pahalta ja taudeilta.
Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla on esitelty eteläkarjalaisia kirjailijoita. Tässä linkki Laila Hietamiestä, nyk. Hirvisaarea koskevaan tekstiin http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960 .
Lisätietoja saat esim. kirjasta Salme Saure: Laila Hietamies läheltä, 1998.
